Koska loppuu nikotiinin himo tupakoinnin lopettamisen jälkeen?

Olen lopettanut tupakoinnin 15 v jälkeen kuukausi sitten. Nikotiini imeskelytabletit auttavat ihan kivasti, mutta silti varmaan tottumuksesta johtuen monta kertaa päivässä tulee mieleen että olis hyvä aika tupakkitauolle... Koska tämä ajattelumalli ja nikotiininhimo loppuu kokonaan?

 

Ei kai se nikotiinin himo lopu koskaan, aivan kuten viinanhimokaan ei alkoholistilta lopu. Kyse on varmaan tottumuksesta enemmänkin tuossa mitä kuvaat ja siihen menee piiiitkä aika. Pitää oppia pois siitä että aina tietyissä tilanteissä lähtee tupakille. Kun kyse on riippuvuudeta kannattaa tottumukset vaitaa uusiin terveellisempiin kuten esim. vedenjuonti kun tulee mieleen tupakalle meno. Tai syö aina juures kun muuten olisit mennyt tupakalle. Ja oikeesti ei kannata sitten alkaa syömään karkkia tai pulla tai sinulla on seuraava ongelma, eli ylipaino

 

Ei lopu koskaan kokonaan.

Itse lopetin arkipolttamisen varmaan kymmenen vuotta sitten - biletupakointi hiipui vuosien mittaan kun kävin viihteellä kokoajan harvemmin ja nelisen vuotta sitten huomasin, etten voi polttaa enää edes satunaisesti. Nautinto siitä savusta oli poissa ja nyt se oli enää pelkkää savua.

Silti yhä edelleen aina välillä kun haistan tupakan tuoksun tekisin mieli polttaa rööki ja joskus näen tupakkaunen.

 

Kiitos vastauksista. Jotenkin toivoisin, että tupakan savu (kun muut polttaa) ei haisisi niin hyvälle Täytyy sitten vaan pysyä tarkkana ja skarppina jos tämä ei lopu koskaan, tai todella pitkän ajan päästä. Onneksi nyt on hyvä motivaatio ja myös pakko olla polttamatta. Olen kyllä jo nyt huomannut, että yskä on lähtenyt melkein kokonaan, ei ota hengen päälle kun vauhdikkaasti kävelee tai juoksee tms. Ihan hienoa.

 

ei koskaan, vaikka minäkin olen lopettanut tupakoinnin noin 16v sitten , edelleenkin tulee tilanteita joissa hirveästi tekee tupakkaa mieli. En ole alkanut kuitenkaan tupakoimaan uudelleen

 

Polttamatta puoli vuotta ihan pian.

Aina väliin tulee edelleen mieleen, että olisihan se kiva polttaa tupakka. Mutta kun tiedän miten siinä käy; päätän polttaa vain sen yhden, jonkun ajan päästä toisen ja sitten vielä toisen. Ja ei mene kauaa, kun poltan taas joka päivä.

Sitten tulee näitä hetkiä, kun voin tilanteessa kuin tilanteessa (ulkona, töistä kotiin tultua, milloin vain!) halata ja lohduttaa lastani ilman, että tarvitsee pelätä/tietää haisevansa lapsen nenään pahalle. Se että ei tarvitse oikeasti hävetä polttamistaan, ei tarvitse tuntea enää koskaan sitä pakokauhun omaista tunnetta, kun tupakat on illalla lopussa ja kaupat kiinni. Ei tarvitse ahdistua sairaaloissa tai muissa paikoissa, joissa ei saa polttaa. Näitä hetkiä tulee huomattavasti enemmän.

Olen sitä mieltä, että vain sellainen ihminen joka ei ole eläessään polttanut tupakkaa voi oikeasti olla ajattelematta röökiä kokonaan. Kerran tupakoinnin aloitettuaan tähän ei ole enää paluuta. Voi kuitenkin oppia elämään ja nauttimaan siitä, että ei tarvitse polttaa.

Nikotiininhimo pysyy sinulla päällä niin kauan, kuin noita korvaavia tuotteita käytät. Suosittelisin lukemaan Allen Carrin kirjan - Vihdoinkin savuton. En väitä, että se olisi taikakeino/raamattu, joka tarjoaa valaistumisen omaisen fiiliksen ja tupakka ei enää koskaan tulisi mieleen, mutta itselleni tämä kirja pystyi omaksi yllätyksekseni tarjoamaan pari aivan uutta ajatusta tupakoinnin lopettaessani. Se on vain kirja; ei sen lukemisesta haittaakaan voi olla ja aina on mahdollisuus, että siitä saakin jotain uutta näkökulmaa ja hyötyä.

 

Nikotiininhimo hälvenee nopeasti, mulla ehkä kuukaudessa, mutta se tapariippuvuus on kyllä tiukassa...

Nyt 2v jälkeen voin sanoa että on tosi helppo olla tupakoimatta, ihan kuin en olisi koskaan polttanutkaan.
Nokkaan tullut röökinsavu haisee vieläkin hyvälle, mutta kerran sortuneena mä tiedän että jos yhden poltan niin ei se maistu enää yhtään niin hyvältä, ei siitä saa sitä samaa hyvää fiilistä vaan paskan maun suuhun ja jotenkin se ottaa henkeenkin eri tavalla, jälkeenpäin harmittaa että tämänkö vuoksi nyt lakko kariutui...

 

Poltin 20 v. Sitten lopetin ja mitään himoja ei ollut. Kun otti sen pään, että lopetettu on, niin hyvin sujui. Mitään niko-purkkaa tai tabletteja en ottanut. Ei kai niitä silloin edes ollut.
Unia joskus näin, vielä viiden, kuuden vuoden lopettamisen jälkeen, että poltin Colt-merkkistä tupakkaa, vaikka sitä en ollut edes polttanut. Olin Nortin kannalla. Unessa harmitti, että poltin ja aamulla tuntui tupakanmaku suussa. Nauratti vaan kun huomasin kaiken olleen unta vaan. Nyt kolmattakymmenettä vuotta ilman. Ei ainoatakaan savuketta hereillä ollessa koko aikana.

 

Tupakka jättää ainaisen himon, varsinkin mitä enemmän on vuosia takana. Itse aikoinaan lopetin seinään 20v polton ja pahat oireet meni ohi viikossa, loput kolmen viikon sisään mutta mieliteko ei koskaan. Myöhemmin sorruin, mutten tupakkaan vaan sikariin. Ei se ole silti yhtään sen terveellisempää mutta tupakkayskä on pysynyt pois sikarin erinlaisen polttotavan takia. Kyllä mieli vielä vahvasti vetää savuttomuuteen ja varmasti se tuleekin, mutta se vaatii jälleen uuden motivaatiopiikin.

 

Nikotiinin himo poistuu tutkimuksen mukaan noin kolmessa viikossa kun nikottini poistuu kehosta. Niin kauan kuin syöt nikotiinivalmisteita pidät yllä nikotiiniriippuvuuttasi.

 

Kiitos mielenkiintoisista kommenteista. Täytyy tosiaan yrittää metsästää tuo kirja lopettamisen tueksi. nikotiinivalmisteista yritän toki sitten eroon, kun olen ihan varma etten retkahda. Onneksi ei niitä nytkään mene kuin pari tablettia päivässä.

 

35 vuotta olen ollut polttamatta ,mutta siita huolimatta joskus viela haluaisin latata piippuni.
Ei se halu kuitenkaan ole kuvinkaan voimakas, enka tieda onko se nikotiinin aiheuttamaa vai vain jotain muuta.

 

Irtautuminen nikotiiniriippuvuudesta on henkilökohtaista. Jotkut väittävät ettei se pääty lopullisesti koskaan, joidenkin mukaan jo kuukausien kuluttua käytön lopettamisesta ja aika paljon on mielipiteitä siltä väliltä.

Tupakansavun "hyvä tuoksu" loppui itselläni reilun vuoden kuluttua tupakoinnin lopettamisesta. Vierotusoireet vähenivät askel kerrallaan sen vuoden aikana. Käytin nikotiinin vieroitushoitoa siinä apuna.

Ohjeena voisin antaa että aloita vieroittautumisella tupakasta. Älä mieti koko nikotiinia, sillä tämä taistelu pitää voittaa askel kerrallaan. Yleisestihän sitä tunnutaan pitävän jotenkin hienona kunnia-asiana, jos on "lopettanut seinään". Tässä taistelussa kuitenkin lopputulos on tärkeämpää kuin tapa tehdä se. Jos nikotiinihoidolla ennuste voittoon on huomattavasti parempi, niin miksei sitä käyttäisi? Nikotiinin vieroitushoidot kestävät pakkausselosteidenkin mukaan keskimäärin puoli vuotta.

Milloin päättyy nikotiinin kaipuu? En tiedä, mutta itselläni kaipuu (satunnainen) jatkuu edelleenkin. Polttamatta olen ollut 3v. Ja hassua kyllä, kaipuu ei koske vain poltettavaa tupakkaa. Käydessäni briteissä tuli hirveä mielenkiinto kokeilla nenänuuskaa. Muistan sitä kokeilleeni vuosia sitten ja se nikotiinihumala.... Voi vitsi miten hyvältä se tuntui koko kropassa.