Kotiäitiydestä

musta on ihan käsittämätöntä että ne äidit joilla olisi varaa olla kotona menee töihin.lapsesta varmasti kasvaa onnellisempi ja tasapainoisempi kun saa äidin kanssa olla sinne 3 vuoteen asti kotona. Ei ajatella yhtään lapsen parasta. Eri asia on se jos ei ole varaa. Meillä ei todellakaan mikään helppo puoltoistavuotias,mutta kyllä on ihanaa toihuilla sen kanssa päivisin. Miten perustelette töihinmenon?

 

plaaplaaaplaaa tätä keskustelua ei varmaan kukaan jaksa enää käydä

 

[QUOTE="vieras";28037007]plaaplaaaplaaa tätä keskustelua ei varmaan kukaan jaksa enää käydä[/QUOTE]

Niinpä .

 

Joitakin ihmisiä kiinnostaa yhteiskunta, oma ura, henkinen kehitys ja muut hyvät asiat joita työssä oleminen tuo tullessaan.

Toisia taas kiinnostaa möllöttää kotona yhteiskunnan riippakivenä tai puolison elättinä ja itkeä päivät pitkät internetpalstalla kuinka on NIIN rankkaa olla lasten kanssa kotona ja kuinka se on "täysipäiväistä työtä".

 

Itsekkäistä syistä! Happy now?

 

Tää taitaa olla varsinainen ikuisuusaihe, mutta täytyypä nyt kysyä, että miksi kenenkään pitäisi perustella muille (esimerkiksi nyt sinulle) töihinmenoaan? He ovat perustelleet sen itselleen, eikö se riitä? On mielestäni myös väärin sanoa, että toinen tapa olisi toista parempi - eikö ole ihan perhekohtaista, mikä toimintatapa kenenkin kohdalla osoittautuu parhaaksi? Lapsesta voi kasvaa sarjamurhaaja, vaikka hän olisi kotona kouluikään saakka. Onnellisuuteen ja tasapainoisuuteen kun ei vaikuta pelkästään se, onko lapsi kotihoidossa vai ei, paljon muitakin aineksia tähän tarvitaan.

Itse liputan kotihoidon puolesta, mutta en todellakaan ole heittelemässä kivillä niitä, jotka tekevät toisenlaisen valinnan. Olen iloinen siitä, että olen pystynyt ainakin toistaiseksi pitäytymään tässä ratkaisussani ja keskitynkin nauttimaan arjesta kotona lasteni kanssa, enkä tuijottelemaan, mitä naapurissa tehdään. Heillä on oma tapansa toimia ja se varmaan sopii heille ihan hyvin - tämä taas on meidän juttu

 

Näitä samoja keskusteluja löydät googlen haulla aika runsaasti niin ota osaa vaikka niihin. Kulunut ja vanha aihe joka jakaa mielipiteitä. Eiköhän annetan jokaisen tehdä niinkuin itse parhaaksi kokee, jookos?

 

Kotiäitiys ei vaan sovi kaikille. Itselleni sopii, vaikkei rahallisesti välttämättä leveästi pystytä elämäänkään. Lapset on pieniä vain hetken, töihin ehtii myöhemminkin.

 

En perustele sitä mitenkään,koska en ole kenellekkään tilivelvollinen. Meitä vanhempia on moneksi,osa on luotu kotiäideiksi osa ei. Itse kuulun jälkimmäiseen osaan. Onneksi ikä on kuitenkin tuonut mukanaan jotain ehkä viisauden tapaista tai vastaavaa,niin ei tule enää mieleenkään arvostella muiden ratkaisuja. Kokisin että en olisi omiin ratkaisuihini tyytyväinen ja elämältäni puuttuisi jotain sisältöä,jos olisi aikaa ja halua toisia vanhempia arvostella.

 

Osasin valita lapsilleni isän joka osaa hoitaa heitä yhtälailla. Mikäs luuseri sun mies on jos ei osaa? Että menitkin lisääntymään sen kanssa, huh! Onko sun tosiaan pakko perustella kotona laiskotteluasi täällä näin?

 

mitäpä vittua se aloittajalle kuuluu?

 

Ei minun ole tarvinnut perustella töihin menoani yhtään millään. Ei kenellekään. Se oli meidän perheen ratkaisu.

- Saanko perustella sen sillä, että haluan joskus käydä kampaajalla ja/tai ostaa itselleni uuden vaatteen?

 

Ei minun ole tarvinnut perustella töihin menoani yhtään millään. Ei kenellekään. Se oli meidän perheen ratkaisu.

- Saanko perustella sen sillä, että haluan joskus käydä kampaajalla ja/tai ostaa itselleni uuden vaatteen?

Et varmasti saa,koska äidiksi tultuaan naisen täytyy keskittyä vain lapseen ja siihen äitiyteensä. Tosi tuomittavaa haluta nyt johonkin kampaajalle saatikka. Ja eihän äiti nyt hyvänen aika mitään vaatetta tarvi,koska hän on kumminkin aina vaan kotona. Tässä asiassa tuntuu olevan vaan kaks ääripäätä,ei mitään siltä väliltä.

 

Kyllä me varmaan pärjättäisiin jotenkuten jos jäisin pitkälle hoitovapaalle. Mutta en halua kituuttaa joten menen töihin kun kuopus on 1v. Paria kuukautta enempää en halua ottaa maksuvapaata asuntolainasta. Jos rahaa olisi enemmän harkitsisin osa-aikatyötä.

 

Olis meillä vara jäädäkin kotiin, mutta en minä halua. Vanhempainvapaan jälkeen menen suoraan töihin ja perustelut sille on, että haluan enkä näe lasteni siitä kärsivän vaikka aikaisin hoitouransa aloittavatkin.

 

Koska kuka tahansa täyspäinen äiti lähtee töihin. Muuten leviää pälli! Minä hoisin kaikki lapset kolme vuotiaaks kotona ja meinasin tulla HULLUKSI!

 

[QUOTE="joku";28037415]Kyllä me varmaan pärjättäisiin jotenkuten jos jäisin pitkälle hoitovapaalle. Mutta en halua kituuttaa joten menen töihin kun kuopus on 1v. Paria kuukautta enempää en halua ottaa maksuvapaata asuntolainasta. Jos rahaa olisi enemmän harkitsisin osa-aikatyötä.[/QUOTE]

Mä olen ollut kotiäitinä 10v melkein putkeen, ja ihan ollaan kuule koko ajan maksettu asuntolainaa sekä autolainaa.

 

Säälittäviä vastauksia säälittäviltä uraihmisiltä tässä. Näen töissäni niitä säälittäviä uraihmisiä niin että sappi kiehuu. Suren lasten puolesta.

 

Itse olin kotiäitinä kuusi vuotta. Vuoden vaihteessa lähdin töihin. Meillä mies haluaa et hoidetaan lapset kotona kouluikään asti, joten hän jäi nyt puolestaan koti-isäksi. Ja asuntolainaa olaan maksettu koko ajan pois ja ei ole tarvinnut tinkiä kulutuksesta. Itse viihdyin hyvin kotona, mut oli tosi kiva lähteä kuuden vuoden jälkeen uuteen työpaikkaan. Työnantajakin arvosti kotiäiti vuosia ja uskalsi palkata mut vaikka olen ollut tosi pitkään pois työelämästä.

 

Mun alalla jos on pois kolme vuotta, on ihan turha takaisin mennäkään. Ala kehittyy ja muuttuu niin nopeasti, että tiedot ja taidot vanhentuu tosi nopeasti. Mutta muuten mulle on ihan sama mitä muut ajattelee mun töihin menemisestäni.

 

Säälittäviä vastauksia säälittäviltä uraihmisiltä tässä. Näen töissäni niitä säälittäviä uraihmisiä niin että sappi kiehuu. Suren lasten puolesta.

Mä olen kyllä niin kaukana uraihmisestä ettei hyvä tosikaan. Jos rahaa olisi niin paljon, ettei sitä tarvitsisi miettiä olisin varmaan kotona, mutta koska en jaksa stressata siitä menin töihin. Kokonaisuus ratkaisee.

 

Mä olen ollut kotiäitinä 10v melkein putkeen, ja ihan ollaan kuule koko ajan maksettu asuntolainaa sekä autolainaa.

Kaikilla ei ole niin suuret tulot. Pelkällä miehen palkalla eläminen olisi meidän tapauksessa kituuttamista, ja jos maksettaisiin asuntolainaa jäisi ruokaan todella vähän rahaa. Haluan rahaa säästöönkin. Jos joku jää meistä pidempään kotiin lasten kanssa niin se on mies, koska hänellä pienemmät tulot.

 

Siten perustelen, että mielestäni miehilläkin on oikeus nauttia kotivanhemmuudesta. Uskon perheen olevan yksikkönä vahvempi, kun kumpikin vanhemmista pystyy yhtä lailla huolehtimaan lapsista/perheen elatuksesta.

 

En ymmärrä miksi naisen pitää olla kotona 3-6(jopa 9?) vuotta jos on varaa toisen olla kotona. Eikö silloin olisi kaikille parasta, että isä olisi puolet? kummankaan työuraan ei tulisi kauheaa lovea ja molemmat saisivat hoitaa laspsia yhtä paljon.

Jos oikeasti on poissa töistä noin pitkään putkeen, se on PALJON. Minusta on tärkeää huolehtia myös omasta urasta, vaikka lapsia siunaantuukin. Se on myös niiden lasten etu, että äidit pääsevät sujuvasti takaisin töihin.

 

Mua ei kiinnosta sitten pätkääkään luoda jotain mahtavaa uraputkea. Toki aion tehdä töitä kunhan lapset on sen ikäisiä että voi laittaa hoitoon, mutta tällä hetkellä mulla ei ole hajuakaan mikä se työ tulee olemaan, olen kyllä valmis tekemään vaikka siivoojan töitä mutta sitä ennen haluan olla lasten kanssa kotona ja oikeasti nauttia siitä, enkä koe olevani yhteiskunnan riippakivenä