"Kotikonsteja" vauvan perätilan muuttamiseksi??

Hei,

Onko kellään mitään tietoa, onko jotakin kotikonstia, millä voisi itse avittaa vauvaa kääntymään oikein päin? Itselläni vauva perätilassa ja uhkana sektio, jota en haluaisi. Totakai vauvan hyvinvointi on tärkeintä, mutta jospa edes voisi jotakin tehdä, että saisi vauvan kääntymään masussa raivotarjontaan. Vai onko niin, että luonto hoitaa jos on hoitaakseen?
Olen jostakin ketjusta kyllä lukenut, että vauva on joillakin kääntynyt vielä rv 34 jälkeenkin...
Itse nyt Rv 34+6
 
Olen jostain lukenut ja kuvankin nähnyt, että seuraavanlainen asento mahdollistaa parhaiten vauvan kääntymisen perätilasta raivo tarjontaan. Eli peffa pystyssä kontillaan olet kyynärpäitten varassa. Samanlainen asento, mikä auttaa synnytyksessä jos ponnistuttaa ennenkuin saa ponnistaa... En tiedä missä ajassa sen vauvan pitäis tuossa asennossa kääntyä, mutta kantsii koittaa. Onnea matkaan!
 
Oih, kiitos Piippu kovasti tiedosta! Mähän menenkin tästä hetimiten peppu pystyasentoon =) Ja vaikka tämä olisi ihan "huuhaatakin" ja turhaa niin kaikkeni haluan koittaa!! Kiitos!

Onko vielä muita konsteja jollakin tiedossa? =)
 
Mun serkku sai viime keskiviikkona vauvan rv 39. Vauva oli viel rv37 perätilassa, kääntyili mahassa loppuun asti ja oli ollut todella inhottavan tuntusta, no varmasti. Mutta viimesimmällä tarkatuksella enne synnytystä vauva oli raivotarjonnassa, ja pysykin sit. Että siis voin vain vastata tuohon, että voiko kääntyy noi myöhää, voi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja piippu:
Olen jostain lukenut ja kuvankin nähnyt, että seuraavanlainen asento mahdollistaa parhaiten vauvan kääntymisen perätilasta raivo tarjontaan. Eli peffa pystyssä kontillaan olet kyynärpäitten varassa. Samanlainen asento, mikä auttaa synnytyksessä jos ponnistuttaa ennenkuin saa ponnistaa... En tiedä missä ajassa sen vauvan pitäis tuossa asennossa kääntyä, mutta kantsii koittaa. Onnea matkaan!
Meillä neuvolassa sanottiin, että tää ns. rukousasento auttaa, jos vauva ei käänny. Joten eiköhän tuo ole ihan pätevä konsti.
 
Mulle Jorvin ylilääkäri neuvoi ohjaamaan vauvaa mahan läpi valolla, eli tarpeeksi vahva taskulamppu ja sillä ohjaa vauvaa kääntymään pää alaspäin...... mutta kerron kuitenkin vielä ettei se mulla auttanut.
 
En valitettavasti voi neuvoa, mutta siitä olen kuullut vain huonoja kokemuksia, kun lekurit ovat väkisin runnoneet vauvaa kääntymään. Esikoiseni oli koko raskauden ajan perätilassa, eikä onneksi edes yritetty kääntää.
Toivuin sektiosta todella nopeasti, olisin päässyt jo kahden yön jälkeen kotiin.
 
Minulle sanottiin neuvolassa, että kyykkiminen on itämainen tapa saada vauva kääntymään. Eli jos se ei vain aiheuta supistuksia, niin mars marjametsään tai kukkapenkkejä ja kasvimaata kitkemään.. Itse olen tässä remontoidessa mm. teipannut lattialistoja, mutta eipä tuolla ole tainnut vaikutusta olla. Kääntöön on jo aika varattuna.
 
En suosittelis kans sen enempää mitään kääntöyrityksiä tekemään. Mun esikoinen oli kokoajan kans perätilassa, kääntämään ei onneks ryhdytty.

Synnytys käynnistyi rv 37 ja lääkärit suosittelivat alatiesynnytystä johon sitten vastahakoisesti lähdin mukaan. No siinä sitten 24h avauduttiin ja maattiin salissa. Kunnes pistettiin tippa ja kun yht. 36h oli menny sai ponnistaa kunnes vauvan sydänäänet häipyi ja lähdettiin hätäsektioon.

Terve tyttö syntyi napanuora kaulassa, napanuora niin lyhyt ettei ylettyny alakautta tulemaan, ja jälkeenpäin neuvolatäti sanoi et useasti perätilavauvalla napanuorakaulassa ja ei siksi käänny.

Joskus tulee mieleen et mitä jos olis lähdetty väkisin kääntämään vauvaa niin kuinkas sit olis käynytkään, oliskohan mul tota esikoista lainkaan...et kuinka lyhyt se napanuora oikein oli.

Ja se kans harmittaa et olis vaan pitänyt oman pään ja vaatinut sitä sektiota mist alunperin oli puhe, olis paljon helpommalla päässy.
 
Victoria Crown: Onneksi kaikki lopulta kävi hyvin. Hurjaa, että sinut laitettiin esikoista synnyttämään perätilassa, missä synnytit, minkä kokoinen tyttö oli?

Meillä poikaa ei lähdetty kääntämään, kun ultrassa katsottiin napanuoran olevan kaulan lähellä, ympärillä se ei onneksi ollut. Outo, ette teillä huomattu napanuoran pituutta. Myös lantiomitat olivat mulla ahtaat perätilasynnytykseen, kai onneksi.
 
Victoria Crown: Onneksi kaikki lopulta kävi hyvin. Hurjaa, että sinut laitettiin esikoista synnyttämään perätilassa, missä synnytit, minkä kokoinen tyttö oli?

Meillä poikaa ei lähdetty kääntämään, kun ultrassa katsottiin napanuoran olevan kaulan lähellä, ympärillä se ei onneksi ollut. Outo, ette teillä huomattu napanuoran pituutta. Myös lantiomitat olivat mulla ahtaat perätilasynnytykseen, kai onneksi.
 
Meirami:

Lantio kuvattiin ja sanottiin et helposti se käy kun vauva pieni, syntyessä 2480g ja 45cm. TYKS:ssa synnytettiin. Kätilöt ja hoitsut oli synnärillä ihan mukavia, ainoastaan niistä (ultraaja ja lääkäri) jotka tähän synnytykseen "pakotti" jäi paha mieli kun jotenkin tuli silloin sellainen olo et oon jotenkin huono äiti jos valitsen sektion... No se tunne onneks meni heti synnytyksen jälkeen ohi kun tosiaan pitemmän kaavan mukaan mentiin.

Ja onneksi kaikki kuitenkin hyvin ja toipuminen tapahtui nopeasti!
 
Kiitoksia kaikille kommenteista!!

Olen koittanut päivittäin olla peppu kattoon, mutta valitettavasti mitään kääntymistä ei ole tapahtunut. Tunnen edelleen liikkeet täysin samalla tavalla kuin aiemminkin =( Jatkan silti sitkeästi, mutta victoria crownin kirjotuksen jälkeen taidan jättää kuitenkin minimiin...

Victoria Crown:
En suosittelis kans sen enempää mitään kääntöyrityksiä tekemään. Mun esikoinen oli kokoajan kans perätilassa, kääntämään ei onneks ryhdytty.

Terve tyttö syntyi napanuora kaulassa, napanuora niin lyhyt ettei ylettyny alakautta tulemaan, ja jälkeenpäin neuvolatäti sanoi et useasti perätilavauvalla napanuorakaulassa ja ei siksi käänny.


Tuli vaan tosiaan mieleen, että todellakin kaiketi vauvalla on jokin syy olla perätilassa. Kuitenkin niin moni vauva asettuu tuohon "oikeaan" synnytysasentoon loppujen lopuksi. Ja olipas rohkaisevaa kyllä kuulla, että vielä myöhemmilläkin viikoilla on tuota kääntymistä ihan itsellään tapahtunut!

Itselläni vielä taitaa olla ahdas lantiokin, joten vaikka sektio pelottaa ihan älyttömästi en kerta kaikkiaan voi ottaa riskiä, että perätilassa oleva vauva jääkin kiinni päästään ja pahimmassa tapauksessa kärsii hapenpuutteesta.

Huoh!

Annetaan luonnon hoitaa kuten parhaaksi näkee



=)
 

Yhteistyössä