Kuinka helposti saa pelkosektion OIKEASTI?

Otsikossa kysymys. Voivatko pakottaa synnyttämään alateitse? Jos ihan raskauden alussa sanon että pelkään hysteerisesti alateitse synnyttämistä niin onko mahdollista että minulle luvataan pelkosektio, mutta sitten H-hetkellä sanotaankin että hä hää ei tehdä sektiota, joudut synnyttämään alateitse?

Kuulostaa varmasti naurettavalta, mutta ihan oikeasti itken jatkuvasti koska pelkään hysteerisesti sitä että sektiota vain luvataan ja sitten se lupaus petetään. Olen lukenut että sitä pitää vaatia, vaatia ja vaatia enemmän jotta sen saa. Eikä välttämättä saa silloinkaan. Jollekin tutun tutun tutulle oli luvattusektio mutta sitten sanottukin sairaalassa että ei kyllä tämä tulee alakautta. Pahin painajaiseni.

Raskaus ihan alussa, lapsi toivottu ja niin edelleen mutta synnyttämisestä näen painajaisia enkä osaa nauttia raskaudesta kun pelkään sitä synnyttämistä. Se on koko ajan mielen päällä ja koko ajan yritän hokea itselleni että ehkä raskauden loppuvaiheessa haluankin sitten synnyttää alateitse, ehkä luonto hoitaa niin että asian haluaa hoitaa luonnollisesti jne jne ja että suurin osa maailman naisista kokee ja on kokenut sen alateitsesynnyttämisen ja selvinnyt siitä ja niin edelleen ja niin edelleen ja SILTI itkettää kun pelottaa niin paljon. En osaa olla kun ahdistaa niin paljon.

JOS vaadin pelkosektiota ja se minulle luvataan, niin voiko hoitohenkilökunta vetää lupaustaan takaisin?

Ihan oikeasti, tämä on elämän ja kuoleman kysymys...

 

Kyllä se sektiopäätös on sitten aina sellainen, että annetaan myös leikkauspäivä? Ei he huvikseen varaile leikkuria ja hähääh sitten synnytätkin alakautta.

Itseäni tuleva synnytys pelottaa jonkin verran, mutta sektiota pelkään ehkä vielä enemmän kuin alatiesynnytystä. Toivoisin, että voisivat määrätä minulle käynnistyspäivän. Ongelmanani kun on, että ponnistustarve tulee heti vesien mentyä enkä ole kummallakaan kerralla ollut vielä avautunut alkuunkaan ponnistustarpeen tullen. Pelkään, että lapsi syntyy kotiin ja itse repeän todella pahasti, jos synnytys käynnistyy itsekseen kotosalla vesien menolla.

Oletan, että pääsen pelkopolille lasketun ajan lähestyessä. Tosin huomenna katsotaan vielä ultrassa istukan paikka, jos se on sellainen että sektio on pakko tehdä niin kai se sitten vaan pitää kestää.

 

Kyllä mulle ainakin sanoi jorvissa osastonylilääkäri, ettei ketään pakoteta alateitse synnyttämään. Kaksi kertaa kävin pelkopolilla ja kyllä siellä yritettiin ylipuhua alatiesynnytykseen. Mutta kun pysyin päätöksessäni ja pystyin perustelemaan pelkoni niin toisella käynnillä sektio luvattiin ja sain leikkaupäivän samantien.

 

ei ollut ongelmia saada sektio lupaa minullakaan. ensimmäisessä neuvolassa otin asian puheeksi ja seuraavalla kerralla sain lähetteen pelkopolille ja pari kertaa kävin siellä juttelemassa(eka kerralla jo kätilö sanoi ettei täällä ketään pakoteta alatiesynnytykseen). ihan hyvä maku jäi kaikista käynneistä, en kokenut mitään ihmeempää käännyttämistä tai pakottamista. ikää kyllä jo itselläni on ja uskoivat varmasti että asiat oli mietitty/tiedossa ja hyvin perustelin esitietolomakkeeseen asian.

 

Pelkopolilla kyllä pitää käydä ja hyvä niin onkin koska monet synnytykseen liittyvät pelot ovat tietämättömyydestä tai väärinkäsityksestä johtuvia ja toisaalta osa peloista on sellaisia että sektiossa ne tulevat vastaan yhtälailla.

 

Kannattaa oikeasti selvittää sektion todelliset riskit ja toteutuneet. Voi olla, että totuus sektiosta muuttaa sinunkin halusi pelkosektiosta sektiopeloksi!

 

Olet vaan rauhallinen ja vankkumaton niin kaikki menee hyvin. Et saa epäröidä yhtään tai toisaalta olla hysteerinen. Perustelet sen loogisesti ja ilmoitat, että sinulla on oikeus vaatia tätä ja pidät siitä kiinni. Unohda nuo "sektio on pelottavampi". Jos tiedät itse sydämessäsi, että tämä on vauvalle turvallisin tapa syntyä, pidä kiinni siitä. Suunniteltu sektio on noin miljoona kertaa mukavampi kuin hätä- tai kiireellinen sektio. Ja koska nykypäivänä kaikkien ulottuvilla niin se kannattaa myös hyödyntää.

 

Mä pelkäsin myös aikoinaan esikoista odottaessani synnytystä aivan järjettömästi. Näin painajaisia painajaisten perään ja puhuin asiasta neuvolassa. Täti sanoi, että pelkopolille vaan puhumaan vielä lisää niin katsotaan miten asia sitten etenee. Joka neuvolakäynnillä paasasin pelostani läpi raskauden ja viimein alettiin sitä pelkopolia sitten tarkemmin kaavailla. Ja sitten mulle iskikin se pelko sektiota kohtaan! Summa summarum homma menikin sitten niin, että vauva päätti syntyi pari viikkoa etuajassa enkä ehtinyt edes tajuamaan kunnolla, jotta nyt synnytetään kun poika olikin jo sylissä. Pääsin siis helpolla.

Mäkään en usko, että ketään pakotetaan synnyttämään alateitse vaikka se usein on se helpompi tapa sekä naiselle että vauvalle. Puhu pelostasi avoimesti ja rehellisesti edelleen ja samalla kuitenkin ota vastaan kaikki tieto synnytyksestä molemmilla tavoin. Voihan myös olla, että saat sen leikkausajan ja sitten vauva tuleekin viikon siitä etuajassa niin siinä tapauksessa ei kai ole muuta vaihtoehtoa kuin puskea se peloista huolimatta alateitse.

Toivottavasti saat helpotusta ahdistukseesi ja raskaudesta synnytyksineen jää hyvä mieli. Se on todella ihan viisasta puhua näistä asioista mahdollisimman paljon. Kuten itsekin sanoit, niin voihan se mieli vielä muuttua mutta älä käy painostamaan itseäsi mielenmuutokseen. Varsinkaan sillä perusteella, että kyllähän aina on naiset alateitse synnyttäny ja kaikki muutkin siitä selvii. Saat ihan olla "itsekäs" tässä mun mielestä ja miettiä, mikä tapa sopii juuri sinulle. Avoimin mielin eteenpäin!

 

[QUOTE="Pelottaa";28246414]Otsikossa kysymys. Voivatko pakottaa synnyttämään alateitse? Jos ihan raskauden alussa sanon että pelkään hysteerisesti alateitse synnyttämistä niin onko mahdollista että minulle luvataan pelkosektio, mutta sitten H-hetkellä sanotaankin että hä hää ei tehdä sektiota, joudut synnyttämään alateitse?

Kuulostaa varmasti naurettavalta, mutta ihan oikeasti itken jatkuvasti koska pelkään hysteerisesti sitä että sektiota vain luvataan ja sitten se lupaus petetään. Olen lukenut että sitä pitää vaatia, vaatia ja vaatia enemmän jotta sen saa. Eikä välttämättä saa silloinkaan. Jollekin tutun tutun tutulle oli luvattusektio mutta sitten sanottukin sairaalassa että ei kyllä tämä tulee alakautta. Pahin painajaiseni.

Raskaus ihan alussa, lapsi toivottu ja niin edelleen mutta synnyttämisestä näen painajaisia enkä osaa nauttia raskaudesta kun pelkään sitä synnyttämistä. Se on koko ajan mielen päällä ja koko ajan yritän hokea itselleni että ehkä raskauden loppuvaiheessa haluankin sitten synnyttää alateitse, ehkä luonto hoitaa niin että asian haluaa hoitaa luonnollisesti jne jne ja että suurin osa maailman naisista kokee ja on kokenut sen alateitsesynnyttämisen ja selvinnyt siitä ja niin edelleen ja niin edelleen ja SILTI itkettää kun pelottaa niin paljon. En osaa olla kun ahdistaa niin paljon.

JOS vaadin pelkosektiota ja se minulle luvataan, niin voiko hoitohenkilökunta vetää lupaustaan takaisin?

Ihan oikeasti, tämä on elämän ja kuoleman kysymys...[/QUOTE]

Saanko olla utelias? Minua kiinnostaisi tietää, että mikä se on siinä alatiesynnytyksessä sellaista, mikä sinua pelottaa? Ihan mielenkiinnosta kyselen, en siis kenenkään pelkotiloja tai muita tässä tuomitse. Ja muistanko oikein että olet mahtanut tätä samaa aihetta tiedustella ennenkin, ainakin muistan samanlaista ketjua lueskelleeni joku aika takaperin? Vai oliko jollain vain samanlainen tilanne?

Ehdottomasti suositeltavaa tuo pelkopoli, siellä saa käydä kaikki mieltä painavat asiat läpi, ja mielestäni kukaan ei voi alatiesynnytykseen pakottaa jos sellainen olo on, joten älä turhaan lotkauta korvaasi puskaradiolle jutusta, jonka tutun tutun tuttu on kertonut/kokenut. Luotat itseesi, perustelet päätöksesi hyvin vaikka varmasti kertovat kaikki mahdolliset suositukset alatiesynnytyksen suhteen...

Sektio on aina etukäteen suunniteltu leikkaus ja siihen saa ihan päivämäärän jolloin leikataan, eikä sitä suunnitelmaa enää lähdetä muuttamaan kun sektiosta ollaan sovittu. No toki on sitten kiireellinen ja hätäsektio, mutta ne ovat asia erikseen.

Voimia ja onnea matkaan!