Mutta tuleehan kilometrejä huomattavasti enemmän, jos aamulla lähtee hotellilta ja illalla palaa, koko päivän ruokataukoja lukuun ottamatta kävellen. Joten tosiaan lapsen kanssa pitäisi tässä vaiheessa pitää erikseen muita taukoja kaupunkimatkalla. Minusta olisi mukavampi, jos lapsen saisi rattaisiin välillä ja voitaisiin edetä aikuisten tahtiin.Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä normaali;30594902:Normaali 4-5-vuotias jaksaa helposti kävellä jos on opetettu kävelemään pidempiä matkoja.
Meillä 4-vuotias käveli helposti 20 kilsaa päivässä ulkomailla, kunhan pysähteli matkan aikana. Selityksiä on aina hyvä keksiä sille miksi ei voi tehdä sitä ja tätä.
Totta.Alkuperäinen kirjoittaja Kyllä normaali;30594902:Normaali 4-5-vuotias jaksaa helposti kävellä jos on opetettu kävelemään pidempiä matkoja.
Meillä 4-vuotias käveli helposti 20 kilsaa päivässä ulkomailla, kunhan pysähteli matkan aikana. Selityksiä on aina hyvä keksiä sille miksi ei voi tehdä sitä ja tätä.
Kuulostaa ihan uskomattomalta omaan tilanteeseen nähden. Mulla on keväällä 4 ja 2 täyttävät pojat, eivätkä nuo kyllä todellakaan pysyisi rattaissa. Ruokakaupassa annan tehtäviä, joita hoitavat, eli kummallakin omat kärryt ja täyttävät ne siinä määrin kuin yltävät. Ja mitään hidasta shoppailua ei tuon kaksikon kanssa juuri nyt kauheasti tehdä. Ihania lapsia ja taitavia apulaisia, mutta todella... nopeita.Alkuperäinen kirjoittaja No mä;30594901:Käytin kun oli 2v ja 4v , aika usein olivat kaksostenratatissa molemmat. Pidempiä matkoja ("maalla"asutaan ja kaupoille ja kerhoihin matkaa yli 3km) olivat rattaissa ja monesti nukkuivatkin rattaissa. Kaupunkireissuilla myös istutin rattaisiin, aika paljon helpompi shoppailla kun ne lapset pysy siinä kuosissa
Toi on uskoakseni aika pitkälti opettamiskysymys. Meillä esikoinen ei kans pysy kärryissä eikä rattaissa kaupassa, mutta uskon sen johtuvan pitkälti siitä että häneltä ei ole sitä myöskään vaadittu.... sit taas kun mennään koiran kanssa lenkille, olen vaatinut että istuu rattaissa vaikka kiukkuaa. Siinä sitten on suostunut istumaan ihan nätisti. Tosin ei enää viimeaikoina, kun annoin kerran luvan tulla rattaista pois kesken lenkin ja taluttaa koiraa, niin eihän sitä nyt enää sinne meinaa saada kirveelläkään...Kuulostaa ihan uskomattomalta omaan tilanteeseen nähden. Mulla on keväällä 4 ja 2 täyttävät pojat, eivätkä nuo kyllä todellakaan pysyisi rattaissa. Ruokakaupassa annan tehtäviä, joita hoitavat, eli kummallakin omat kärryt ja täyttävät ne siinä määrin kuin yltävät. Ja mitään hidasta shoppailua ei tuon kaksikon kanssa juuri nyt kauheasti tehdä. Ihania lapsia ja taitavia apulaisia, mutta todella... nopeita.
Meillä toki ei arjessa olekaan isoja siirtymiä, lähikauppa on ehkä 300 metrin päässä, ja autoa käytetään pidemmillä matkoilla. Mutta lähinnä siis pointtini, että eivät kyllä pysyisi kaupassa missään rattaissa. Joskus suostuvat olemaan vähän matkaa autokärryissä, mutta sitten pitää taas päästä auttamaan.
Mä taas ajattelen, että tuollaisten kaupunkilomien aika on vähäksi aikaa ohi. Nyt kun lapset ovat vähän aikaa pieniä, voidaan ottaa rennosti ja saa riittää joku 5 h kävelyä päivässä. Koko perhehän sitä lomailee.Mutta tuleehan kilometrejä huomattavasti enemmän, jos aamulla lähtee hotellilta ja illalla palaa, koko päivän ruokataukoja lukuun ottamatta kävellen. Joten tosiaan lapsen kanssa pitäisi tässä vaiheessa pitää erikseen muita taukoja kaupunkimatkalla. Minusta olisi mukavampi, jos lapsen saisi rattaisiin välillä ja voitaisiin edetä aikuisten tahtiin.
Ei kaikki aikuisetkaan jaksa samalla tavalla koko päivää kävellä, eikä sellaista tule tietenkään kotioloissa harjoiteltua, koska ei täällä ole koko päivän kiertelyssä mitään tolkkua. 6-7 km retkiä lapsi jaksoi kyllä jo 3-vuotiaana, mutta nehän on vaan parin tunnin juttuja, kun taas kaupunkilomalla käveltäisiin päivässä ainakin 10 tuntia.
Minä puhuinkin omasta 2-vuotiaasta, joka on kävellyt siellä kaupassa jo vuoden... minusta siis ei ole lapsen oikeuksien tallomista kuitenkaan niinkuin sinä näet, jos esim. kaupassa haluaa lapsensa istuvan autokärryssä tai rattaissa. Kyllä se lapsi silti varmasti saa kävellä, vaikka tietyissä tilanteissa vanhempi haluaa helpottaa omaa työtään. Mutta toi nyt on tuollaista vanhempien paheksumista mitä jotkut jaksaa aina ja joka yhteydessä harjoittaa....Opettamiskysymys nimenomaan. En näe, että "annan liekaa" jos ajattelen, että kohta nelivuotias saa kävellä omin jaloin. Toki minun on oltava kaksin verroin varuillani (varsinkin kun se alle kaksivuotias kävelee) mutta näen sen yhdenlaisena lapsen oikeutena, johon toki liittyy myös velvollisuuksia.
Pohjimmiltaan tässä on kyse siitä, että millaisia me haluamme lastemme olevan. Tai millaisia yhteiskunta haluaa lasten olevan. Niin klisee kuin se onkin, oli rattaissa istuva nelivuotias aika paljon harvinaisempi näky 30 vuotta sitten.
Jäin tätä nyt oikein enempikin pohtimaan. Itse olen nähnyt muistini mukaan van kolmesti rattaissa istuvan lapsen, jonka uskon hyvin vahvasti olleen vähintään 4v. Ja kun pohdin ystävä/tuttava/kaveripiiriäni, on kaikissa lapsiperheissä lopetettu rattaiden käyttö ennen, kuin lapset ovat olleet 4v. Yleensä rattaista on luovuttu, kun lapset ovat olleet vajaa 3v ikäisiä.Opettamiskysymys nimenomaan. En näe, että "annan liekaa" jos ajattelen, että kohta nelivuotias saa kävellä omin jaloin. Toki minun on oltava kaksin verroin varuillani (varsinkin kun se alle kaksivuotias kävelee) mutta näen sen yhdenlaisena lapsen oikeutena, johon toki liittyy myös velvollisuuksia.
Pohjimmiltaan tässä on kyse siitä, että millaisia me haluamme lastemme olevan. Tai millaisia yhteiskunta haluaa lasten olevan. Niin klisee kuin se onkin, oli rattaissa istuva nelivuotias aika paljon harvinaisempi näky 30 vuotta sitten.
Luetko sinä näitä ollenkaan ennen kuin kommentoit?Minä puhuinkin omasta 2-vuotiaasta, joka on kävellyt siellä kaupassa jo vuoden... minusta siis ei ole lapsen oikeuksien tallomista kuitenkaan niinkuin sinä näet, jos esim. kaupassa haluaa lapsensa istuvan autokärryssä tai rattaissa. Kyllä se lapsi silti varmasti saa kävellä, vaikka tietyissä tilanteissa vanhempi haluaa helpottaa omaa työtään. Mutta toi nyt on tuollaista vanhempien paheksumista mitä jotkut jaksaa aina ja joka yhteydessä harjoittaa....
Ja se että jättääkö lapsi rattaat kokonaan pois 2-vuotiaana vai 4-vuotiaana, ei kyllä liity siihen mitenkään millaiseksi lapsi kasvaa tai millainen hän on. Tuo nyt on ihan naurettava väite. Se on ihan yks hailee tulevaisuuden kannalta.
Ja minun 2 v ei tosiaan enää rattaissa istu....
Ehkä heitä on sitten kertynyt enemmälti tähän ketjuun. Miten teillä 4v itse kokee tilanteen?Jäin tätä nyt oikein enempikin pohtimaan. Itse olen nähnyt muistini mukaan van kolmesti rattaissa istuvan lapsen, jonka uskon hyvin vahvasti olleen vähintään 4v. Ja kun pohdin ystävä/tuttava/kaveripiiriäni, on kaikissa lapsiperheissä lopetettu rattaiden käyttö ennen, kuin lapset ovat olleet 4v. Yleensä rattaista on luovuttu, kun lapset ovat olleet vajaa 3v ikäisiä.
Joten koen, että rattaissa istuva nelivuotias on kyllä varsin harvinainen näky.
Sanoo kuka? eiköhän sekin ole ihan lapsikohtaista, ei kulttuurikohtaista... lapset on erilaisia. Toiset on ihan nätisti 2 veenä siellä shoppailureissullakin ilman rattaita, toiset ei. Toisista on apua kauppareissulla 2 veenä, toisista lähinnä haittaa vaikka kuinka opettaisi miten äitiä autetaan. Esim. oma 2 v kyllästyy tosi nopeasti siihen tavaroiden hakuun ja kärryyn laittamiseen, ja sitten alkaa muu höösäys...Kauppa-asioita hoitaessa pystyy kaksivuotias kävelemään ja auttamaan, shoppaillessa ei.