Huomenta. Kiitos onnitteluista, varmaan ilman tänne kirjottelua olisin repsahtanu. Eilen olin kylässä ja söin kaksi keksiä, ei oikeastaan maistunu miltään. Pitihän sitä sitten vielä illalla hakea karkkia, söin 130g irtokarkkia tosta noin vaan, siis mättäsin naamaan ihan kun karkkia en olisi ikinä saanut. Ehkä se on alitajunnassa, tietää, että ne on epäterveellisiä kaloripommeja niin ei halua ajatella mitä syö. On meinaan muuttunut tuo suhtautuminen syömiseen, sillä tavalla ainakin, että katson oikeesti lautaselle mitä olen syöny tämän 10 päivän aikana ja nauttinut siitä myöskin. Ehkä karkille olisi pitänyt tehdä sama, katsoa jokaista karkkia kädessä ennenkö laittaa suuhun ja ajatella: nyt minä nautin tästä, heh, no ehkä toi oli vähän liioteltua, mutta ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.
Toi mitä kirjoitit pitäisikö pitää vielä toiset mokomat 10pv sokeritonta ruokavalioa, sai minut miettimään sitä oikeesti. Siinä vasta olisi haaste. Ei tullut mieleenkään herkkujen himossa
Mietin sitä tämän päivän ja huomenna kirjoitan mitä olen päättänyt sen suhteen. Ei se lopulta niin kamalan vaikeeta ollut. Niin moni asia on itsestä kiinni ja suhtautumisesta asioihin ja elämän eri tilanteisiin. Olen joskus miettinyt sellasta, kun jotain yrittää mikä on juuri vain itsestä kiinni, että jos joutus maksaan jollekkin siitä mitä yrittää jotta onnistuis, vois aina vedota siihen ettei ole rahaa, mutta kun se ei olekaan siitä kiinni, ei tarvi maksaa mitään kun kyse ei ole rahasta vaan omasta itsestä ja siitä mitä päättää. Silloin se jo tuntuu helpolta.
Sulla nyt viimeinen päivä, tuntuu varmaan hienolta, huomenna saat herkutella jollain hyvällä jälkkärillä.
Täällä sataa lumen sekaista räntää, silti mukavan näköistä kun maa on valkoinen. Ajattelin siivota koko kämpän ja suunnitella jotain kivaa isommille pojille kun niillä alkaa syyslomaviikko. =)