Kukas palstamamma muuten oli juhannuksena Särkänniemessä ja nolasi lapset ja itsensä?

[QUOTE="vierasvieras";30046554]Mutta kun kiukku, suuttuminen ja paha mieli on myös ihan yhtä normaaleja tunteita kun ilo, rauhallisuus ja reipas mieli. Sä olet oppinut, että pahan mielen näyttäminen on jotain pelottavaa, poikkeavaa ja niin ikävää että sitä ei saisi koskaan näyttää tai tuntea. Toiset taas opettavat lapsilleen, että suuttuminen, ja sen näyttäminen, on myös osa tervettä elämää. Siitä ei mene kukaan hajalle eikä kukaan traumatisoidu kun kaikki tunteet hyväksytään.[/QUOTE]
Tiedostan että nuo mainitsemasi ovat normaaleja tuntemuksia. En ole oppinut että pahan mielen näyttäminen on pelottavaa tai poikkeavaa. Ilmaisen kyllä pahan mieleni. Mutta ihmisiä on erilaisia, se sinun tulisi ottaa huomion. Kaikki eivät räjähtele. Se on mielestäni täysin normaalia. Ja myös se, että lapsille ei huudeta vittua tai muutakaan. Olen rauhallinen ja pitkäpinnainen luonne, ja varmasti löytyy muitakin kaltaisiani. Kannattaa kokeilla meditointia jos kokee ongelmakseen huonot hermot. Se todella rentouttaa tehokkaasti ja antaa apua keskittymiseen ja potkua toleranssiin. Meidän lapsi raivoaa ja saa raivota ihan rauhassa. Hänellä onkin enempi isänsä temperamentti.

 

Tiedostan että nuo mainitsemasi ovat normaaleja tuntemuksia. En ole oppinut että pahan mielen näyttäminen on pelottavaa tai poikkeavaa. Ilmaisen kyllä pahan mieleni. Mutta ihmisiä on erilaisia, se sinun tulisi ottaa huomion. Kaikki eivät räjähtele. Se on mielestäni täysin normaalia. Ja myös se, että lapsille ei huudeta vittua tai muutakaan. Olen rauhallinen ja pitkäpinnainen luonne, ja varmasti löytyy muitakin kaltaisiani. Kannattaa kokeilla meditointia jos kokee ongelmakseen huonot hermot. Se todella rentouttaa tehokkaasti ja antaa apua keskittymiseen ja potkua toleranssiin. Meidän lapsi raivoaa ja saa raivota ihan rauhassa. Hänellä onkin enempi isänsä temperamentti.

Niin, että ihmiset on erilaisia ja se täytyy ottaa huomioon mutta vaan niiden rauhallisten, pitkäpinnaisten ihmisten kohdalla? Se huomioon ottaminen ja erilaisuuden hyväksyminen ei koska niitä temperamenttisempia ihmisiä?
Ja onhan sulla trauma jos sä vieläkin aikuisena keskustelupalstalla tilität kuinka kamalaa se oli sen kerran kun äidillä lentokoneessa napsahti hermo.
Kyllä se on ihan normaalia, että välillä ääni kohoaa. Se on eri asia, jos sitä huutamista on enemmän kun normaalia puhetta. Se on ihan normaalia, että välillä pääsee suusta joka vähän rumempi sana. Se on vaan sana. Se on eri asia, jos puheessa vilisee enemmän vittua kun kiitosta ja anteeksi. Se on hyväksyttävää, että kerran kesässä Särkänniemi reissulla äidillä palaa hermo ja tulee sanottua kovaan ääneen että ne menee hermot vittu. Se ei ole hyväksyttävää, että äiti olisi siihen päälle iskenyt nyrkillä, sylkenyt lapsen päälle ja haukkunut lasta vittupääksi. Ja tätä samaa tapahtuisi kaikkina muinakin päivinä vuodessa. Jatkuvasti.

 

Riemusta kiljuen ryntäsin katsomaan joko nyt joku olisi mut bongannut, mutta ei....

 

[QUOTE="vierasvieras";30046590]Niin, että ihmiset on erilaisia ja se täytyy ottaa huomioon mutta vaan niiden rauhallisten, pitkäpinnaisten ihmisten kohdalla? Se huomioon ottaminen ja erilaisuuden hyväksyminen ei koska niitä temperamenttisempia ihmisiä?
Ja onhan sulla trauma jos sä vieläkin aikuisena keskustelupalstalla tilität kuinka kamalaa se oli sen kerran kun äidillä lentokoneessa napsahti hermo.
Kyllä se on ihan normaalia, että välillä ääni kohoaa. Se on eri asia, jos sitä huutamista on enemmän kun normaalia puhetta. Se on ihan normaalia, että välillä pääsee suusta joka vähän rumempi sana. Se on vaan sana. Se on eri asia, jos puheessa vilisee enemmän vittua kun kiitosta ja anteeksi. Se on hyväksyttävää, että kerran kesässä Särkänniemi reissulla äidillä palaa hermo ja tulee sanottua kovaan ääneen että ne menee hermot vittu. Se ei ole hyväksyttävää, että äiti olisi siihen päälle iskenyt nyrkillä, sylkenyt lapsen päälle ja haukkunut lasta vittupääksi. Ja tätä samaa tapahtuisi kaikkina muinakin päivinä vuodessa. Jatkuvasti.[/QUOTE]
En ole kirjoittanut että lentokoneessa tapahtunut olisi ollut kamalaa. Kirjoitin että muistan sen vieläkin. Luulen että lapsille on tapana jäädä jotkut asiat mieleen lapsuudesta, vai mitä? Mielestäni ei ole sallittua huutaa vittua lapsille, edes siellä Särkänniemessä. Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni, olkoon sinulla omasi. On varmasti epänormaalimpaa huutaa vittua lapsille, kuin olla huutamatta. Todella törkeää ja epänormaalia käytöstä tuollainen.

 

No ei siinä kyllä mitään hienoa minusta ole, jos joskus "kilahtaa".
Lapsia pitää välillä komentaa ja tiedän kyllä tunteen, kun ollaan esim. ravintolassa syömässä ja lapsi yrittää tahallaan ärsyttää. Silti hallitsen nekin tilanteet enkä nolaa itseäni/lapsiani/perhettäni huutamalla vittua lapsille. Minusta se on erittäin noloa ja rahvaanomaista. Jopa silloin, kun eniten ärsyttää, pitäisi muistaa rajat ja käytöstavat.
Minusta se on sivistyksen merkki, miten tällaiset tilanteet ratkaisee.

Ja kyllä, olen joutunut lähtemään ravintolasta kesken kaiken ylihysteerisen lapsen kanssa.. mutta sentään kunnioitan häntäkin sen verran, etten räyhää ja kiroile hänelle julkisilla paikoilla. Kotona voi räyhätä, mutta ei kiroilla. Lapset ovat aikuisten peilikuvia.

edit: toi "räyhätä" on ehkä väärä sanavalinta. En tarkoitanut että meillä räyhätään lapsille vaan että kotona voi ärähtää ns. vapaammin, kun tilanne on päällä.

 

No ei siinä kyllä mitään hienoa minusta ole, jos joskus "kilahtaa".
Lapsia pitää välillä komentaa ja tiedän kyllä tunteen, kun ollaan esim. ravintolassa syömässä ja lapsi yrittää tahallaan ärsyttää. Silti hallitsen nekin tilanteet enkä nolaa itseäni/lapsiani/perhettäni huutamalla vittua lapsille. Minusta se on erittäin noloa ja rahvaanomaista. Jopa silloin, kun eniten ärsyttää, pitäisi muistaa rajat ja käytöstavat.
Minusta se on sivistyksen merkki, miten tällaiset tilanteet ratkaisee.

Ja kyllä, olen joutunut lähtemään ravintolasta kesken kaiken ylihysteerisen lapsen kanssa.. mutta sentään kunnioitan häntäkin sen verran, etten räyhää ja kiroile hänelle julkisilla paikoilla. Kotona voi räyhätä, mutta ei kiroilla. Lapset ovat aikuisten peilikuvia.

Hyvä. Täältä löytyi toinenkin järkevä ihminen.

 

No ei siinä kyllä mitään hienoa minusta ole, jos joskus "kilahtaa".
Lapsia pitää välillä komentaa ja tiedän kyllä tunteen, kun ollaan esim. ravintolassa syömässä ja lapsi yrittää tahallaan ärsyttää. Silti hallitsen nekin tilanteet enkä nolaa itseäni/lapsiani/perhettäni huutamalla vittua lapsille. Minusta se on erittäin noloa ja rahvaanomaista. Jopa silloin, kun eniten ärsyttää, pitäisi muistaa rajat ja käytöstavat.
Minusta se on sivistyksen merkki, miten tällaiset tilanteet ratkaisee.

Ja kyllä, olen joutunut lähtemään ravintolasta kesken kaiken ylihysteerisen lapsen kanssa.. mutta sentään kunnioitan häntäkin sen verran, etten räyhää ja kiroile hänelle julkisilla paikoilla. Kotona voi räyhätä, mutta ei kiroilla. Lapset ovat aikuisten peilikuvia.

edit: toi "räyhätä" on ehkä väärä sanavalinta. En tarkoitanut että meillä räyhätään lapsille vaan että kotona voi ärähtää ns. vapaammin, kun tilanne on päällä.

Asiaa.

 

[QUOTE="vierasvieras";30046554]Mutta kun kiukku, suuttuminen ja paha mieli on myös ihan yhtä normaaleja tunteita kun ilo, rauhallisuus ja reipas mieli. Sä olet oppinut, että pahan mielen näyttäminen on jotain pelottavaa, poikkeavaa ja niin ikävää että sitä ei saisi koskaan näyttää tai tuntea. Toiset taas opettavat lapsilleen, että suuttuminen, ja sen näyttäminen, on myös osa tervettä elämää. Siitä ei mene kukaan hajalle eikä kukaan traumatisoidu kun kaikki tunteet hyväksytään.[/QUOTE]

Tunteiden näyttäminen ja itseilmaisu on täysin eri asia kuin hyvät käytöstavat julkisilla paikoilla ja muiden huomioonottaminen. Tämäkin tilanne olisi varmaan voinut ratketa ilman että pitää kiroilla lasten edessä.

 

Sulla ei mee varmaan koskaan hermot, oot kun enkeli lapselles. Ei kaikki mee aina nätisti puhumalla kaaliin mutta ei pumpulissa elävät sellasta ymmärrä

 

Kivittäkää nyt miut sitte, mut olen ärähtäny esikoiselle aikoinaan seurakunnan kerhossa ett nyt perkele riittää. Siihen loppu kiljuen karkuun juokseminen tytöltä ja samalla parilta eläppäsäläppäsjookos-äidin muksulta. Monena kertana jo ennen sitä lähteminen oli menny ihan pelleilyks ja jos oman sai rauhottumaan ni pari muuta yritti yllyttää takas juoksentelemaan.

 

lapsille huutaminen on pahempaa väkivaltaa kuin lyöminen
en hyväksy ollenkaan - idiootti mamma ollut

 

Todella inhimillistä, kaikilla joskus palaa pinna. Hemmetin tekopyhää alkaa julistamaan ettei itse ikinä hermostu sellaista robottia ei lapsi hoitajakseen tarvitse.

 

Todella inhimillistä, kaikilla joskus palaa pinna. Hemmetin tekopyhää alkaa julistamaan ettei itse ikinä hermostu sellaista robottia ei lapsi hoitajakseen tarvitse.

Enemmän järjellä kuin tunteella ajattelevat ihmiset, ajattelevat, mitä suustansa päästävät. He ajattelevat myös tekojen tai sanomisien seurauksia enemmän. Ihan peruspsykologiaa. Kannattaa lukea aiheesta jos on epäselvää. Inhimillistä on jos turhautuu tai suuttuu, vitun huutaminen lapsille on törkeää. Eikä räyhäämisestäkään tarvitse olla ylpeä.

 

Tommosesta tulee mieleen, että mitenhän mahtaa kotona äiti räyhätä, kun noin kehtaa julkisesti mesota. Yleensä sitä kuitenkin hillitsee enemmän itteään ihmisten ilmoilla.

 

Todella inhimillistä, kaikilla joskus palaa pinna. Hemmetin tekopyhää alkaa julistamaan ettei itse ikinä hermostu sellaista robottia ei lapsi hoitajakseen tarvitse.

Mun ei tarvi olla robotti, vaikka en julkisilla paikoilla kilahtelekaan.
Ihan kuule tunteita näytetään meidänkin huushollissa. Minusta lapsillle kiroileminen on todella rumaa, kuulostanpa miten tekopyhältä nyt tahansa.

 

Enemmän järjellä kuin tunteella ajattelevat ihmiset, ajattelevat, mitä suustansa päästävät. He ajattelevat myös tekojen tai sanomisien seurauksia enemmän. Ihan peruspsykologiaa. Kannattaa lukea aiheesta jos on epäselvää. Inhimillistä on jos turhautuu tai suuttuu, vitun huutaminen lapsille on törkeää. Eikä räyhäämisestäkään tarvitse olla ylpeä.

No jos joskus hermostuksissaan korottaa ääntään ja päästää sammakoita niin normaali kiintymyssuhde kestää sen. Jos lapsella ei ole luottamusta vanhempaan niin asia on eri. Lapselle on hyvä nähdä, että äidilläkin on tunteet kuten muullakin maailmalla ja hänen teoillaan on seuraksensa - se EI tarkoita tietenkään henkistä/fyysistä väkivaltaa milloinkaan.

 

Mun ei tarvi olla robotti, vaikka en julkisilla paikoilla kilahtelekaan.
Ihan kuule tunteita näytetään meidänkin huushollissa. Minusta lapsillle kiroileminen on todella rumaa, kuulostanpa miten tekopyhältä nyt tahansa.

Sinä olet sinä, muut eivät ole yhtä kuin sinä. Hyvä äiti kyllä ymmärtää erilaisuutta.

 

Mutta kun MINÄ meditoin ja MINÄ olen niin rauhallinen ja tasainen luonne -kai te nyt ymmärrätte ja hyväksytte MINUN tapani- niin kyllä TUO oli ihan törkeä ja huono ihminen ja hyi miten tuomittavaa, ei TUOTA voi hyväksyä. *syvää paheksuntaa*

 

Sinä olet sinä, muut eivät ole yhtä kuin sinä. Hyvä äiti kyllä ymmärtää erilaisuutta.

Aaaai, siis mun pitäisi vaan "ymmärtää erilaisuutta"? Eli ei sais arvostella kilahtelevia mutseja? Voi kiitos happygirl kun valaisit mua! Tästä lähtien mä vaan ymmärrän "erilaisuutta"!

 

Aaaai, siis mun pitäisi vaan "ymmärtää erilaisuutta"? Eli ei sais arvostella kilahtelevia mutseja? Voi kiitos happygirl kun valaisit mua! Tästä lähtien mä vaan ymmärrän "erilaisuutta"!

Yllä sanot, että on sivistystä osata käyttäytyä aina toisia huomioonottavasti ja hillitysti. No, sivistystä on myös ymmärtää, että ihmisillä on erilaiset tempperamentit ja on todella ok olla joskus väsynyt, turhautunut ja näyttää se, kunhan se ei satuta ketään. Mä varmasti tulen "nolaamaan" omia lähimmäisiäni olemalla joskus julkisilla paikoilla niinkin epäonnistunut ja kamala ihminen, että saatan vaikka korottaa hetkellisesti ääntä! Hui hirveää! Se tekeekin ihmisestä täysin epäkelvon

 

Aaaai, siis mun pitäisi vaan "ymmärtää erilaisuutta"? Eli ei sais arvostella kilahtelevia mutseja? Voi kiitos happygirl kun valaisit mua! Tästä lähtien mä vaan ymmärrän "erilaisuutta"!

Jotenkin tuntuu, ettei tuo ap:n tapauksen äiti ole todellakaan sieltä pahimmasta päästä. Tiedän monta äitiä, joilta ei olisi kirosanaa päässyt tuossa tilanteessa ja sitten tiedän monta, joilta olisi. Kaikki hyviä äitejä. Erilaisia, mutta hyviä.

Ja kyllä, myös sinun pitää ymmärtää erilaisuutta. Jännä juttu, eikö?

 

Yllä sanot, että on sivistystä osata käyttäytyä aina toisia huomioonottavasti ja hillitysti. No, sivistystä on myös ymmärtää, että ihmisillä on erilaiset tempperamentit ja on todella ok olla joskus väsynyt, turhautunut ja näyttää se, kunhan se ei satuta ketään. Mä varmasti tulen "nolaamaan" omia lähimmäisiäni olemalla joskus julkisilla paikoilla niinkin epäonnistunut ja kamala ihminen, että saatan vaikka korottaa hetkellisesti ääntä! Hui hirveää! Se tekeekin ihmisestä täysin epäkelvon

Se on aivan sama millainen olet, kunhan käyttäydyt julkisilla paikoilla sivistyneesti

Vähän pelottavaa, kyllä.

 

Se on aivan sama millainen olet, kunhan käyttäydyt julkisilla paikoilla sivistyneesti

Vähän pelottavaa, kyllä.

No älä.. Ihan tulee sellainen kulissipakko elämä mieleen, että kaikki on oltava ulospäin tasapainoisesti ja täydellisesti kokoajan ja vanhempi/hoitajan pitää toimia liukuhihnalla ilman mitään tunnelatausta. Siinä onkin aivan ihanan inhimillinen malli ;D Ei kun vaan lisää tälläistä ajattelua luomaan hyvinvointia perheille - hymy ei saa hyytyä vaikka tilanne on mikä :x

 

Varmaan olen kieroutunut, kun minusta tuossa tilanteessa nyt kukaan ei nolannut ketään Tuollaista sattuu elämässä, minullekin on sattunut, vaikka olen joogannut ja meditoinutkin aikanaan paljon ja hartaasti.

 

Yllä sanot, että on sivistystä osata käyttäytyä aina toisia huomioonottavasti ja hillitysti. No, sivistystä on myös ymmärtää, että ihmisillä on erilaiset tempperamentit ja on todella ok olla joskus väsynyt, turhautunut ja näyttää se, kunhan se ei satuta ketään. Mä varmasti tulen "nolaamaan" omia lähimmäisiäni olemalla joskus julkisilla paikoilla niinkin epäonnistunut ja kamala ihminen, että saatan vaikka korottaa hetkellisesti ääntä! Hui hirveää! Se tekeekin ihmisestä täysin epäkelvon

Menee nyt jankkaamiseksi, mutta..
Se että toinen käyttäytyy yleisten moraaliarvojen vastaisesti (=kiroilee & räyhää lapsille) on siis mielestäsi vain suvaitsevaisuuskysymys? Eli kärjistetty esimerkki: Joku voi antaa lapsille vaikka luunappeja/tukkapöllyä, ja mun pitää vain ymmärtää koska "ihmiset on erilaisia"?

Tää on just tätä, et pitäis saada käyttäytyä miten vaan ja ei sais arvostella ollenkaan, koska ikiargumentit a) asiahan ei muille kuulu tai b) kukin taaplaa tyylillään jne...