minusta tuli yh..
Eilen kuulimme surullisia uutisia. Lapseni isä nukkui ikiuneen. Lapseni oli heti surullinen, luonnollisesti. Mutta tokeni pian. Illalla jo jaksoi nauraa. Tänää olisi ollut koulu päivä mutta lapsi sai jäädä kotiin. Itkenyt ei ole. Uppoutuu paremminkim mieli harrastukseensa eli piirtämiseen. Illalla piirsi suloisen koiran jolla oli enkelin siivet. Ilmeisesti surutyötä.
Itselle oli hiukan kovapaikka kun lapseni menetti isänsä, parisuhteessa emme ole ollut yli 10vuoteen.
Miten teillä muilla lapset reagoi moiseen kokemukseen?
Itselle oli hiukan kovapaikka kun lapseni menetti isänsä, parisuhteessa emme ole ollut yli 10vuoteen.
Miten teillä muilla lapset reagoi moiseen kokemukseen?