"vieras"
Näin siis meille sanottiin. Toisen kerran nyt kävi siellä, ensimmäinen sujui hyvin, mutta nyt oli potkinut, sylkenyt muita lapsia. En ymmärrä. Lapsia on paljon, joten johtuisikohan siitä. Normaalisti osaa kyllä käyttäytyä ja leikkiä hyvin muiden lasten kanssa. Toki hiekkaa on heittänyt ja muuta, mutta senkin on tajunnut, että toista sattuu, voi mennä silmiin (on siis itse totenut asiaa surullisesti, kun leikkikaveri joutui lähtemään tämän vuoksi). On siis kolme vuotias. Koskaan en ole aikaisemmin edes nähnyt potkivan ketään. Äitin naaman toki kotona saattaa sohvalla jalat lentää, kun leikkii, mutta siitä olen tottakai suuttunut ja lapsi toki joutuu sitten jäähylle tuollaisesta käyttäytymisestä. TOinen sitten suo sylkeminen. Tekee samaa kotona, nauraa vielä päälle, kun tietää, että se on tuhmaa. Oppi siitä, kun joskus kielsin sylkemästä ruokaa ja teki siitä sitten itselleen kivan leikin. Siitä olen myös uhannut jäähyllä, mutta koska on lopettanut siihen, en ole jäähylle vienyt (pitäisi kai sitten alkaa viemään). En ole koskaan aikaisemmin nähnyt että sylkisi toisia lapsia naamaan.
Ei tosin sanottu koko lopettamisesta, vaan kehoitettiin ainakin lyhyempää päivää. Ettei lapsi siis voi olla ainakaan noin pitkään. On jotain 1,5 tuntia siellä ja riehuminen ei ala heti samantien. Sanoivat, että saattaisi johtua että on liian pitkä aika ja väsyy, mutta tiedän kyllä että lapsi on hyvin villi ja ulkonakin oltu normaalisti ihan 2 tunnin pätkiä ilman ongelmaa. Ei tosin missään vilkkaissa puistoissa, kun ei sellaisia ole. Yleensä leikkii enintään kahden lapsen kanssa tuttavilla ja lapsi ei ole edes kiusannut muita. On ollut tosi rauhallinen muita lapsia kohtaan. Vähän ihmetyttää, että miksi tuolla sitten noin. On kyllä äidille ja aikuisille vähän hankala, mutta lasten seurassa aina ollut kiltti ja viihtynyt.
kyllä tuo pahalta tuntui, vaikka tottakai ymmärrän, että heille aika raskasta jos on yksi vähän hankalampi joukossa. En kyllä taida viedä lasta enään lyhyeksikään aikaa, koska heillä kai vähän vaikea sanoa suoraan, että olisi parempi että lopettaisi kokonaan. Ettei vanhempi siitä sitten loukkaantuisi.
Ei tosiaan taida puistotoiminta olla villeille, pahasta uhmaiästä kärsiville lapsille sopia. Vähän harmittaa, mutta sille mitään voi. Lapsi aloittaa pian päiväkodissa. Mitenköhän siellä suhtaudutaan? Pakkohan lapsen on oppia. Olen kotona samaan aikaan vauvan kanssa (ja opiskelen etänä) ja lapsi menossa siis osa-aikaiseksi. Harkitsin jo kokonaan etten laittaisi päiväkotiin vaan että puistotoiminta olisi riittävä, mutta taitaa se päiväkoti olla ainoa mihin voin nyt lapsen viedä itsekseen. Kerhoja ei ole ja tosiaan pakkohan lapsen jossain oppia.
Eikö varhaiskasvatus, jota päiväkoti nimenomaan ole, ole tuota varten? Eli myös kasvattavat lasta, opettavat käyttäytymään. Eivätkä sitten valita minulle siitä, että miksi lapsi ei osaa käyttäytyä. Lapsi on hyvin temperamenttinen ja tottakai olen yrittänyt, minkä pystyn. En ole välinpitämätön tai liian kiltti äiti. Lapsella on rajat, mutta on hyvin vaativa tapaus. Tottakai teen osani kotona, mutta vähän vaikea opettaa ryhmäkäyttäytymistä kotona, kun ei ole niitä muita lapsia (paitsi yksittäisiä tuttavaperheiden lapsia, joiden kanssa kaikki sujuukin hyvin).
Ei tosin sanottu koko lopettamisesta, vaan kehoitettiin ainakin lyhyempää päivää. Ettei lapsi siis voi olla ainakaan noin pitkään. On jotain 1,5 tuntia siellä ja riehuminen ei ala heti samantien. Sanoivat, että saattaisi johtua että on liian pitkä aika ja väsyy, mutta tiedän kyllä että lapsi on hyvin villi ja ulkonakin oltu normaalisti ihan 2 tunnin pätkiä ilman ongelmaa. Ei tosin missään vilkkaissa puistoissa, kun ei sellaisia ole. Yleensä leikkii enintään kahden lapsen kanssa tuttavilla ja lapsi ei ole edes kiusannut muita. On ollut tosi rauhallinen muita lapsia kohtaan. Vähän ihmetyttää, että miksi tuolla sitten noin. On kyllä äidille ja aikuisille vähän hankala, mutta lasten seurassa aina ollut kiltti ja viihtynyt.
kyllä tuo pahalta tuntui, vaikka tottakai ymmärrän, että heille aika raskasta jos on yksi vähän hankalampi joukossa. En kyllä taida viedä lasta enään lyhyeksikään aikaa, koska heillä kai vähän vaikea sanoa suoraan, että olisi parempi että lopettaisi kokonaan. Ettei vanhempi siitä sitten loukkaantuisi.
Ei tosiaan taida puistotoiminta olla villeille, pahasta uhmaiästä kärsiville lapsille sopia. Vähän harmittaa, mutta sille mitään voi. Lapsi aloittaa pian päiväkodissa. Mitenköhän siellä suhtaudutaan? Pakkohan lapsen on oppia. Olen kotona samaan aikaan vauvan kanssa (ja opiskelen etänä) ja lapsi menossa siis osa-aikaiseksi. Harkitsin jo kokonaan etten laittaisi päiväkotiin vaan että puistotoiminta olisi riittävä, mutta taitaa se päiväkoti olla ainoa mihin voin nyt lapsen viedä itsekseen. Kerhoja ei ole ja tosiaan pakkohan lapsen jossain oppia.
Eikö varhaiskasvatus, jota päiväkoti nimenomaan ole, ole tuota varten? Eli myös kasvattavat lasta, opettavat käyttäytymään. Eivätkä sitten valita minulle siitä, että miksi lapsi ei osaa käyttäytyä. Lapsi on hyvin temperamenttinen ja tottakai olen yrittänyt, minkä pystyn. En ole välinpitämätön tai liian kiltti äiti. Lapsella on rajat, mutta on hyvin vaativa tapaus. Tottakai teen osani kotona, mutta vähän vaikea opettaa ryhmäkäyttäytymistä kotona, kun ei ole niitä muita lapsia (paitsi yksittäisiä tuttavaperheiden lapsia, joiden kanssa kaikki sujuukin hyvin).