lauantain kunniaksi : NOLOT MOKAILUT taas pinoon !

nauretaan yhdessä itsellemme & toisillemme. ap aloittaa:

huonosti nukutun yön jälkeen suuntasin kampaajalle. valot olivat päällä, mutta ketään ei näkynyt ja ovi lukossa. revin aikani ovea, kunnes vi"""na menin kaljalle ja soitin kys. kampaamoon kysyäkseni mitä oli tekeillä. no, minulta kysyttiin sitten vastaan että "kokeilitko sitä viereistä, siis vasemmanpuoleista ovea?"

että hävetti !! en kyseiseen paikkaan kehdannut enää mennä, vaikka olinkin aikaisemmin saanut sieltä hyvän leikkauksen.

olen myös kököttänyt saunassa silmälasit päässä, lähtenyt asioille vain toinen silmä meikattuna sekä keittänyt kahvia ilman pannua/vettä/puruja, puhunut äitini kanssa pitkän puhelun ja soittanut kohta perään "hei mitä me sovittiin ensi viikosta?" (äiti luuli että olen kännissä..)

puolustuksena voin sanoa, että minulla epäillään kilpirauhas-ongelmia. se perhanan verikoe vain näyttää aina normaaliarvoja :headwall: !

 

- nukahdin partsille palava rööki kädessä ja heräsin kun poltin itseäni kaulaan
- revin lapset kuudelta LAUANTAI-AAMUNA ylös että muka tarhaan pitäisi mennä
- istuin pöydän ääreen odottamaan kahvia, joka ei jostain syystä keittänyt itse itseään
jne jne. onhan näitä

 

Kävelin kaupan lasiseinää päin .

 

Noloin oli ehdottomasti se, kun olin intercity-junan vessassa tyhjentämässä kuukuppia, enkä ollutkaan saanut ovea lukkoon asti ja yks kaks konnari tempaisi oven auki. Mulla verinen kuppi ja vessapaperi kädessä, housut nilkoissa ja verta taisi olla reisilläkin. MIESkonnari oli aika nolona.

 

Joitain vuosia takaperin olin kummilasten kanssa jossain huvipuistossa, olisko ollut muistaakseni Särkänniemessä. Päästin kummilapset (5, 7 ja 8) yhdessä seikkailemaan "lasilabyrinttiin", jossa 5-vuotias syystä tai toisesta lähti juoksentelemaan itsekseen ja eksyi veljistään. No, pikkuisin säikähti huomattuaan ettei osakkaan ulos ja itkuhan siinä tuli. Lähdin vähän turhan vauhkona hakemaan lasta labyrintista, ja suoran reitin huomattuani JUOKSIN suoraan, naama edellä, päin lasiseinää niin, että päädyin iskun voimasta persuksilleni. Loppui itkut, ja saipahan pari vierastakin lasta ja vanhempaa päivän naurut.. Ja tästähän toki irtoaa edelleen riemua kummilasten keskuudessa.