lähtä ykkösluokkalainenkin hakemaan koulusta,kun lupasin tänään hakea kun ei oo töitä.Yleensä tulee jommankumman isosiskon kanssa.
Piti käydä jo "näyteikkuna" ostoksilla netissä vauvanvaate sivustoilla
Haluttas tilailla jotain pikkunuttuja,mutta ei vielä pysty,kun haluaisin tilata pojan tai tytön vaatteita ja sukupuolta en osaa ennustaa
Paljon meillä on jo sellasia jotka sopii kummalle vain.
Pitäisköhän sitä tänäänkin hommailla? Kun tosiaan ovulaation piti olla eilen tai tänään.Alkaa vaan käydä työstä tuo myöhään valvominen
Pakko aina valvoa niin myöhään että kaikki viisi muksua ihan varmasti nukkuvat,joten ite oonkin sitten ihan poikki.Tänä aamuna ei meinannut jaksaa nousta ylös ollenkaan.
Joku(Tanja muistaakseni
) kyseli millon voisin testailla.Eli nyt vasta on ovulaatio aika joten menkkojen pitäs alkaa 8.9 Vielä pitää siis malttaa odottaa ja yrittää
Niin ja niistä synnytyksistä.Nekin voi olla niin erilaisia,mutta mulla ainakin kaikki mennyt sillain hyvin että ei oo tullut mitään hätätilanteita.Esikoinen meinattiin joutua ottaan imukupilla ku sydänäänet laski,mutta sitten sainkin itse ponnistettua niin ei tarvinut.Esikoisen synnytys oli helppo.Pärjäsin hyvin supistusten kans ja allas autto loistavasti supistuskipuihin ja sitten kun kätilö katsoi että alan olla jo aika kivulias niin hän ehdotti epiduraalia joka mulla oli toiveena.Se auttokin niin hyvin että kipua en tuntenut enään koko synnytyksen aikana.Jäi tuosta synnytyksestä äly hyvät muistot.
Kakkosen synnytys supistuksiakin kestin jopa niin hyvin etten älynnyt mennä ajoissa sairaalaan kun en ollut "tarpeeksi" kipeä vaan pärjäilin vielä kotona.No siiä kävi sitten niin että kun viimein lähdettiin niin kivut oli jo pahentunu yhtäkkiä niin että oli vaikea olla autossa ja syykin selvisi nimittäin saliin mennessäni olin täysin auki ja jouduin ruveta heti ponnistaan ilman mitään kivunlievitystä.Tuo ponnistusvaihe olikin sitten tuon synnytyksen ja kaikkien synnytysteni kamalin vaihe vaikka pikkuinen tyttö syntyikin.Muutenhan synnytys oli "helppo" kun pärjäsin niin pitkään niiden suppareiden kanssa ja synnytyssalissakaan ei tarvinu olla kauaa
Kolmas synnytys meni niin että lähin varalta sairaalaan tarkistaan tilannetta ku oli supistellut jo jonkin aikaa ja mietin että tällä kertaa en halua jäädä ilman kipulääkettä.En ollut juurikaan kipeä kun autossa miehen kans naureskeltiin että takas ne passittavat kun en oo ees kipeä,mutta sinne jäin ja kerkesin saada epiduraalin joka ei kuitenkaan niin hyvin auttanut kuin ekassa ja ponnistusvaiheessa tunsinkin kipua.
Neljäs meidän isoin vauva syntyikin aika helposti.Pärjäilin aika hyvin lähes loppuun saakka kunnes sain spinaalin ja lähes samantien sain alkaa ponnistaan ja poika syntyi lyhyen ponnistamisen jälkeen.
Sitten tän viidennen ja pienimmän synnytys oli muuten ihan ok,mutta kun omat supparit ei enään neljän sentin jälkeen availlut paikkoja ja jouduttiin laittaan oksitosiini tippa avuksi,niin supistukset muuttu ihan kauheiksi "pakotetuiksi" supistuksiksi.Ei oo ikinä ollu niin hirveitä suppareita joten seuraavassa synnytyksessä en halua mitään avususta supistuksiin,jos ei oo ihan pakko.Sain kuitenkin spinaalin joka auttoi ponnistusvaiheeseen joka myös alkoi pian puudutteen laiton jälkeen.
En osaa oikein kuvailla suppareita mutta ne tuntuu kiristävälle ja särkevälle ja se särky tuntuu alaselässä asti.Se on sellanen kipuaalto joka tulee ja lähtee.Kyllä niistä selviää ja joillakin se kipukynnys on korkeempi niin selviää vielä paremmin
Luulin että oon hirmu kipuherkkä mutta yllätti miten hyvin ja pitkään nuiden supistusten kans selvisin.
Ootteko muut valmistautunu raskauteen mitenkään? Minä oon alkanut kiinnittää vielä enempi huomiota ruuan terveellisyyteen.Just kävin ostaan paljon hedelmiä ja aattelin alkaa juomaan taas appelsiinista puristettua mehua aamusin.Raskaus ajan vitamiinit myös käytössä ja liikuntaa aattelin myös lisätä.
