linja-autokuskit jätti erityislapset heitteille

mun poika ja kaksi muuta erityistä tältä kylältä kulkee linja-autolla kouluun. koulu-avustaja oli laittanut pojat linja-autoon, mutta kuski olikin sanonut tossa toisella kylällä 15 kilsan päässä, että jäätte tohon pysäkille, niin tulee toinen linja-auto, joka vie meidän kylälle. no tää toinen linja-auto oli tullut ja pysähtynyt ja sanonut, että se linja-auto, mihin poikien olis pitänyt mennä on mennyt eri reittiä ja että hän menee iha erisuuntaan ja kaasuttanut pois siinä oli sitten pojat ihmetelleet, että mitä nyt. onneksi olivat älynneet mennä läheiseen taloon, josta oli ensin soitettu meille ja molempien toisten poikien kotiin, mutta ketään ei ollut kotona, kun oltiin kaikki töissä. no tää nainen oli sitten soittanut taksin, joka kuskasi pojat kotiin. onneksi ei ollut pakkanen.

 

Ristus mitä tonttuja noi bussikuskit.

 

Ristus mitä tonttuja noi bussikuskit.

no tänään joutuvat vastaamaan tekoonsa, on sovittu palaveri heidän kanssa koululle

 

Valita ihmeessä täällä niin asiat korjaantuu.

Ja hyvä yleistää kaikki bussikuskit urpoiksi yhden keissin takia.

 

Valita ihmeessä täällä niin asiat korjaantuu.

Ja hyvä yleistää kaikki bussikuskit urpoiksi yhden keissin takia.

missä kohti sanoin, että kaikki ja etkö lukenut, että asiasta on palaveri bussikuskien ja firman johtajan kanssa

 

Voi v*ttu taas mitä touhua.

Ton takia erityislapsilla pitäis olla asiaan perehtyneet taksikuskit.

Meillä pari vuotta sitten taksi vei pojan meidän vanhalle asunnolle, josta oltiin muutettu pari kuukautta aiemmin pois. Onneksi ei muutettu kauaksi niin poika osas kävellä kotia.
Muutenkin kyseisen taksifirman touhu oli perseestä.

Seuraavana keväänä vaihtuikin sit noille taksi joka aiemmin oli jo ollut, pieni firma jossa kuskit pysyy samoina ja tuntevat kuskattavansa. Eipä oo sen jälkeen ollu mitään ongelmia.

Säästösyistä tietty vaihtoivat välillä isompaan firmaan mutta ku ei oikein toimi noitten erityisten kans että kuskit vaihtuu jatkuvasti eivätkä sitten yhtään välitä.

 

Ton takia erityislapsilla pitäis olla asiaan perehtyneet taksikuskit.

Mitkä taksikuskit?

Täällä taksikyydin saa ainoastaan autistit ja invataksia vaativat tapaukset, muut saavat bussikortin, jos ei kunnallisen puolen lasten neurologilta tai psykologilta ole lausuntoa taksikyydin tarpeellisuudesta.

Eskarissa ja ekalla pääsi vielä taksilla, sen jälkeen alkoi säästöt ja on joutunut kulkemaan kahdella bussilla. Vähän tuo vaihtojen onnistuminen pelotti itseäni, onneksi oli rutinoitunut bussinkäyttäjä siinä vaiheessa, kun olen terapiat raahannut bussikyydityksellä.

 

täällä tuo menee sen mukaan, minkä kuntonen ihminen on, jos katsotaan, että selviää linja-autossa, niin sitten joutuu kulkemaan linja-autolla. meidän poika kulki ekat viisivuotta taksilla, ja nyt toista vuotta linja-autolla. vaikka erityislapsi onkin. mutta mun mielestä ei saa tuollaista temppua tehdä, edes ns. normilapsille

 

Bussikuskit on just tollasii! Yks meinas ajaa monta pyöräilijää hengiltä.

 

bussikuskin pitää siis huomata kertavilaksulla että onko joku erityinen vai ei.

 

bussikuskin pitää siis huomata kertavilaksulla että onko joku erityinen vai ei.

Tuossa mainitsinkin jo,että edes normilapselle ei sais tehdä tuolaista

 

bussikuskin pitää siis huomata kertavilaksulla että onko joku erityinen vai ei.

Ois voinut veikata siitä, että avustaja laittoi lapset linja-autoon.
Siis jos muten ei tiennyt koulukuljetettavistaan perustaustoja, mikä kuulostaa kyllä oudolle..

 

Oli kuulema ollut uusi kuski, joka oli ollut väärällä tiellä ja kuvitellut jättäneensä lapset oikealle pysäkille

 

Jokainen lapsi on äidin mielestä erityinen ja vaatii siksi erityiskohtelun.

 

Jokainen lapsi on äidin mielestä erityinen ja vaatii siksi erityiskohtelun.

Tässä taidettiin kuitenkin puhua lapsista joilla on diagnoosinsa vuoksi erityistarpeita.

 

Jokainen lapsi on äidin mielestä erityinen ja vaatii siksi erityiskohtelun.

Nyt on kyse lievästi älylisesti kehitysvammaisesta lapsesta ja kahdesta muusta kehitysvammaisesta

 

Eniten minua aloituksessa hämmästyttää se, että oli soitettu kolmen eri lapsen koteihin, eikä niissä vastattu, kun vanhemmat olivat töissä. Siis en tiedä itse enää yhtään ainoaa ihmistä, jolla olisi lankapuhelin. Kaikki vanhemman polven edustajatkin on niistä vuosia sitten luopuneet. Ja kaikilla on tietysti ollut kännykät ainakin viimeiset 10 vuotta ja nehän tietysti on työpäivien aikana ensisijainen yhteydenottoväline, ei kotona sijaitseva lankapuhelin, jos sellainen nyt jollain vielä olisikin.

Eikö kellään näistä erityislasten vanhemmista tosiaan ollut kännykkää, joka olisi töissäkin mukana? Varsinkin erityislasten, mutta toki muidenkin lasten, vanhempien pitäisi minusta olla tavoitettavissa siltä varalta, että lapselle joku hätätilanne tulee. Ennen vanhaan näissä tapauksissa soitettiin vanhemman työpaikan numeroon, eli jos ei kännykkään voi työaikana vastata, pitää minusta lapselle antaa sitten se työnantajan vaihteen numero tms., jotta vanhemman hätätilassa pystyy tavoittamaan.

 

täällä tuo menee sen mukaan, minkä kuntonen ihminen on, jos katsotaan, että selviää linja-autossa, niin sitten joutuu kulkemaan linja-autolla. meidän poika kulki ekat viisivuotta taksilla, ja nyt toista vuotta linja-autolla. vaikka erityislapsi onkin. mutta mun mielestä ei saa tuollaista temppua tehdä, edes ns. normilapsille

Eikä se ole heittellejättöä jos laitat kehvanat yksin kulkemaan JULKISELLA liikenteellä?
Hanki niille taksi tai olkoot kotona, eihän ne koskaan veroja ala maksamaan

 

Eniten minua aloituksessa hämmästyttää se, että oli soitettu kolmen eri lapsen koteihin, eikä niissä vastattu, kun vanhemmat olivat töissä. Siis en tiedä itse enää yhtään ainoaa ihmistä, jolla olisi lankapuhelin. Kaikki vanhemman polven edustajatkin on niistä vuosia sitten luopuneet. Ja kaikilla on tietysti ollut kännykät ainakin viimeiset 10 vuotta ja nehän tietysti on työpäivien aikana ensisijainen yhteydenottoväline, ei kotona sijaitseva lankapuhelin, jos sellainen nyt jollain vielä olisikin.

Eikö kellään näistä erityislasten vanhemmista tosiaan ollut kännykkää, joka olisi töissäkin mukana? Varsinkin erityislasten, mutta toki muidenkin lasten, vanhempien pitäisi minusta olla tavoitettavissa siltä varalta, että lapselle joku hätätilanne tulee. Ennen vanhaan näissä tapauksissa soitettiin vanhemman työpaikan numeroon, eli jos ei kännykkään voi työaikana vastata, pitää minusta lapselle antaa sitten se työnantajan vaihteen numero tms., jotta vanhemman hätätilassa pystyy tavoittamaan.

Yhden pojan vanhemmilla salainen numero, minä töissä, ei saa pitää puhelinta. Mieheni ei kuule kun oli meteli kova paikassa jossa oli ja sitä miksi kolmannen kotoo ei vastattu, en tiiä. Täähän se kai oli se TARINAN ASIA, miksi puhelimii ei vastata. Mun mielestä se tärkeempi asia on ihan joku muu tässä tapauksessa

 

Eikä se ole heittellejättöä jos laitat kehvanat yksin kulkemaan JULKISELLA liikenteellä?
Hanki niille taksi tai olkoot kotona, eihän ne koskaan veroja ala maksamaan

Tuon päätöksen tekee kunta, ei vanhemmat, etkä todellakaan sinä.

 

Eikä se ole heittellejättöä jos laitat kehvanat yksin kulkemaan JULKISELLA liikenteellä?
Hanki niille taksi tai olkoot kotona, eihän ne koskaan veroja ala maksamaan

Ja haista sinä pitkä paska, kun et näy tietävän asioista mitään, mutta päätäsi osaat kyllä aukoo

 

Eniten minua aloituksessa hämmästyttää se, että oli soitettu kolmen eri lapsen koteihin, eikä niissä vastattu, kun vanhemmat olivat töissä. Siis en tiedä itse enää yhtään ainoaa ihmistä, jolla olisi lankapuhelin. Kaikki vanhemman polven edustajatkin on niistä vuosia sitten luopuneet. Ja kaikilla on tietysti ollut kännykät ainakin viimeiset 10 vuotta ja nehän tietysti on työpäivien aikana ensisijainen yhteydenottoväline, ei kotona sijaitseva lankapuhelin, jos sellainen nyt jollain vielä olisikin.

Eikö kellään näistä erityislasten vanhemmista tosiaan ollut kännykkää, joka olisi töissäkin mukana? Varsinkin erityislasten, mutta toki muidenkin lasten, vanhempien pitäisi minusta olla tavoitettavissa siltä varalta, että lapselle joku hätätilanne tulee. Ennen vanhaan näissä tapauksissa soitettiin vanhemman työpaikan numeroon, eli jos ei kännykkään voi työaikana vastata, pitää minusta lapselle antaa sitten se työnantajan vaihteen numero tms., jotta vanhemman hätätilassa pystyy tavoittamaan.

No, mulla on erityislapsi. Olen ammatiltani kätilö, mitäs sanoisit jos ponnistusvaiheessa vastaisin omaan kännykkääni ja alkaisin selvitellä lapsen kyytiasioita? Tai jättäisin sut yksin punkeemaan ja lähtisin kansliaan puhelimeen?
Kaikilla vaan EI ole mahdollisuutta vastata siihen puhelimeen koko työpäivän ajan. Toki mullakin on se kännykkä taskussa/kanslian pöydällä äänettömällä, mut joskus voi mennä 2-4h, etten kertakaikkiaan pysty puhelinta kattomaan.