löytyykö täältä ketään joka kuumeilee jo 5,6,7 tai 8:tta lasta?

tärppionnea strutsille! :)

meillä ei asiasta vielä ole edes puhuttu, eihän mulla ole edes kuume enkä käy missään vauvakuumeketjussa kirjoittelemassa :saint:

Oletteko itse suurista perheistä?
Kuinka teillä on suku suhtautunut tähän lapsimäärään?


Meillä ovat olleet jo näistä neljästä ihmeissään, kaikillla muilla on korkeintaan 2 :D
 
Bäivi: seliseli!!!!! Mitä mieltä kuvittelisit miehesi olevan, jos asia tulisi puheeksi?

Minulla on 4 sisarusta, joten jotenkin kummasti lapsiluku olisi sitten sama kuin äidilläni. Miehellä taasen on 6 sisarusta.

Omilla sisaruksillani on kullakin ne "perinteiset" 2 lasta, joten kyllähän minä siinä(kin) asiassa olen suvussa outolintu. Kuopuksen kohdalla eräskin sukulainen kysyi jo vrk:n kuluttua synnytyksestäni, koskas alanne tehdä uutta :headwall: Silloin kysymys ei juurikaan huvittanut.

Täällä ollaan hermojen katkeamispisteessä tänään. On vasta aamupäivä ja jokainen lapsista on jo ehtinyt kiukutella tai muuten vain olla äärimmäisen huonolla tuulella. Olen muutenkin tässä viimepäivät ollut Ihan Hirveä Äiti huonotuulisuudessani ja maltittomuudessani :ashamed: Eikä se raskaus minua ainakaan rauhanomaisemmaksi saisi :eek:
 
en muista mitä viimeksi kerroin, mut menkat tuli taas kehden viikon välillä ja kesti kuusi päivää. eilen kävin gynellä taas..alkukierto näytti lupaavalta, nyt kp10, niinkuin viimekskin näytti hyvälle, gyne epäili ettei mun kroppa jaksa viedä hommaa loppuun asti, vaan lösähtää ja tuo vuodon ennenaikojaan.eli limakalvo ei jaksa kehittyä loppuun asti.koska munasarjat toimii ihan hyvin.
nyt sotasuunnitelma on tämä et mulle määrättiin vaihdevuosilääkettä, estrogeenia, naishormonia. jota syön nyt kolme viikkoa. jos tästä ei ole apua, saan lähetteen sairaalaan, jossa tehdään kaikenmaailman kokeet, kilpirauhaskokeet, verenvuototaipumuskokeet, kaikki mahdollinen mitä keksitään...et saadaan tyttö kuntoon :)
gyne ei ottanut taaskaan maksua ja antoi ilmaiset lääkkeetkin. oonhan joutunut ramppaan tosi usein siellä. koko viime syksyn ja viimeks tammikuun alussa.kun vuodan vuodan vaan..

pitäkää nyt porukalla mulle peukkuja et pääsen tästä piinasta, saan kroppani ja hormonit kuntoon...et tää estrogeeni nyt auttais..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jamias:
Strutsi, todella mukava lukea päätöksestänne!!!!!
Millaisin miettein olet nyt, oletko pelkästään helpottunut *etsii tunnetoveria omille kauhussekaisille fiiliksille* ;)
Mä olen kauhusta kankeana :eek: oikeasti en tiedä onko tässä päätöksessä järjen häivää mutta edelleen haluan uskoa että elämä kantaa ;)

siitä en tosin ole varma että miten meidän sukulaiset mahdollisesti asiaan suhtautuu :/ mies eilen sanoikin että ei kerrota tästä kenellekään, ristiäiskutsu lähtee sit aikanaan ja se riittää :xmas:

Bäivi mä olen pieni talo preerialla sarjan "orja" :LOL: eli ei mulla ole kuin isosisko ja 12 v nuorempi pikkusisko. eli en kovin suuresta perheestä itse ole. Mutta aikoinaan pikku tyttönä katselin tuota sarjaa ja siitä lähtien olen itsekin haaveillut isosta perheestä jossa lapsilla on sisaruksista seuraa ja lisäksi eläimiä joista yhdessä huolehditaan! Olenhan miehellekin kertonut ihan seurustelun alkuaikoina haluavani 5 lasta ja rinnalla hän on pysynyt :heart: vaikka omat vaikeudet on meilläkin ollut ja tulee varmasti olemaan. ainakaan tämä väen paljous ei helpota sitä parisuhteen hoitamista mutta uskon kyllä siihen että meidän liima kestää.

tuossahan tuo suvun suhtautuminenkin tuli ilmi. Ei ole siis suhtautunut kovin hyvin. Miehen siskolla on myös 4 lasta mutta ei aio tehdä enempää. Minun isosiskolla ei ole vielä yhtään lasta. Mutta meidän on elämä, me halutaan tehdä siitä tälläistä, vieläpä yhdessä! Minun äidinäiti on aikoinaan synnyttänyt 4 poikaa ja yhdet kaksoset jotka olivat tyttö ja poika. Tuosta tytöstä tuli sitten minun äiti. Mietin vain että kreisiksi menee jos meille seuraavaksi syntyy kaksoset, tyttö ja poika :whistle: Oma äitini menehtyi minun ollessa alle vuoden, harmittaa kovasti mutta minkäs teet :ashamed:
Vähän on sellainen tunne et varsinkin meidän molempien vanhemmat pitää meitä ihan kakaroina :/ mutta kai se vaan on vanhempien osa huolehtia (välillä liikaakin) aikuisistakin lapsista?

manhattan2 :hug: toivottavasti nyt saisit tuolla reseptillä sen vuodon kuriin!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bäivi:
tärppionnea strutsille! :)

meillä ei asiasta vielä ole edes puhuttu, eihän mulla ole edes kuume enkä käy missään vauvakuumeketjussa kirjoittelemassa :saint:

Oletteko itse suurista perheistä?
Kuinka teillä on suku suhtautunut tähän lapsimäärään?


Meillä ovat olleet jo näistä neljästä ihmeissään, kaikillla muilla on korkeintaan 2 :D
mä en ole suurperheestä, mulla vain isoveli, eikä suvussa ole kenelläkään kahta lasta enempää. mun äiti on tosin neljän lapsen perheestä, mut lapset syntyneet 12 vuoden aikana, eli kaikilla useampi vuosi ikäeroa.
mun oma äiti ei todellakaan ole mikään lapsrakas tyyppi. ei kestä olla meillä yhtään. puoli tuntia hyvä jos jaksaa meillä istua sillon tällön. sil kilahtaa heti jos joku itkee.
et en tiedä mistä tää mun lapsrakkaus juontaa. jos joku ei koko ketjua lukenut, kirjoittelin alkupäässä. mulla neljä lasta, joista vanhin on 5v6kk, ens kuussa 4v ja 2v6kk ja 1v3kk, joka juuri oppi kävelemään :)

 
jaa miten meillä on suhtauduttu lapsmäärään...

"älkää vaan enempää tehkö"..."piuhat nyt poikki"...näitä kuulee jatkuvati, varsinkin mun äidiltä..ja appiukolta..just näiltä jotka käy sillon tällön ovella kääntymässä..
 
felicia
Minulla on kaksi pikkuveljea ja pikkusisko, eli yht. meita 4. Isoaidillani oli
aitini lisaksi kaksi tyttoa ja kolme poikaa. Olen ainoa jolla sukupuolet ei mene tasan.
Muu suku taas ei lisaanny ollenkaan, tai on yksi tai kaksi lasta. Olen oikeastaan
joku on saanut lapsia ja jatkaa sukua, serkkuni ilmoittivat ettei heita kiinnosta
saada lapsia ikina.
Ei mua kukaan sukulaisista ole arvostellut monesta lapsesta, ainakaan kasvoikkain,
aikoinaan sain kuulla kylla siita, etta olin nuori aiti, mm. mummoni oli sita mielta
ettei kannata hankkia lapsia ennen kuin on kolmekymmenta. Nuoruus pitaisi
kuulemma elaa ensin. Rakas edesmennyt mummoni ei ole kylla nakemassa millaisen
katraan sain aikaiseksi, han kuoli kun odotin neljatta.

Levoton strutsi: Pieni talo preerialla oli aivan ihana sarja... Oletko lukenut kirjat?
Minulla kaikki lapsuuden kirjat tallessa, innolla odotan milloin omat lapset
alkaa niita lukemaan. Minultakin onnittelut yrityksen aloittamisesta!

 
Yrityksestä:no en ole ihan vielä saanut lupaa....syksyähän se miheni ehdotti.Ja olisi varmasti kivakin olla kesä niin ettei olisi raskaana :p Mutta esimerkiski toissailtana rakastelimme kyllä ihan loppuun asti ilman ehkäisyä ja kyllähän se ukkokultakin tietää miten niitä lapsia tulee :LOL: Tai luulis ainakin kun noita on 4 jo kertynyt :kieh:

Lapsiluvusta ja sukulaisista:itselläni on yksi 5 v vanhempi isoveli ja Äitini mukaan ikäero oli tarkaan suunniteltu.Niimpä :kieh:Veljelläni on TARKKAAN suunniteltu 2-vuotias prinsessa jolla ei ole mistään pula ei puute .Serkuillani on lapsia 1-3 kunkin perheessä lähes ja heiltä kuulen kannustavia sanoja meidän lapsiluvun suhteen,MUTTA eivät hekään kukaan nyt NELJÄÄ tai ENEMPÄÄ haluaisi:hulluahan se jo olisi.Miehelläni on 3 sisarta mutta ika suurilla ikäeroilla,niin että mieheni vanhin sisko lähenee jo kuuttakymmentä.Eipä kukaan ole koskaan läheisistämme onnitellut uuden tulokkaan johdosta vaan aina kuulee kauhisteluja ja nyt kun viimeksi neljättämme odotin olimme sukulaisiemme mukaan "VASTUUNTUNNOTTOMIA,KERTAKAIKKIAAN!!!!!"Nyt jos alkaisin odottamaan,emme kertoisi ennekuin joku nyt sitten itse kysyisi mahan kasvaessa.Ihmettelen ihmisten asennetta:tämähän on meidän elämä,herranjestas!Ja meillä on lapset minusta aina puhtaissa vaatteissa (vaikka jsokus olen kuullut piikittelyjä siitäkin kun hankin käytettyä tavaraa/vaatetta) ja ruokaa on ja katto päänpäällä ja harrastaakkin he saavat.Miksi emme saisi nauttia suuresta perheestä?????Sen vielä ymmärtäisi jos meillä olisi huume/alkoholiongelmaa tai olisimme täysin työttömiä/rahattomia ja kykenemättömiä elättämään perheemme.Siihen hätään nyt ei kannattaisi enää lisää lapsia hankkia.

Siksikin harmittaa ihmisten kommentit,kun en minäkään ketään arvostele!Minusta on itsekästä ja ikävää kun hankitaan vain se yksi tai korkeintaan kaksi lasta (jos siis enemmänkin Luoja soisi).Minusta on ihana katsella omiakin kun rakastavat niin sisariaan ja aina on seuraa ja tukea :saint:
 
Ihan tuttuja juttuja puhelet, kassu. Mitenkäs se toisten napaa kaivaa, jos itse hankkii ison liudan lapsia.
Meilläkin moni sukulainen on ottanut oikeudekseen kysellä ehkäisytietoudestamme, uskontokunnastamme ja sitä, onkos pullat taas piankin uunissa (oksetus, mikä tyylikin udella |O ). Puolituntemattomatkin laukovat muka-hauskoja heittoja:
"Kyllähän Raamatussa sanotaan, että täyttäkää maa, mumtta eihän se ole pelkästään teidän perheen tehtävä" tai
"Olet sitten työllistänyt itse itsesi".

Manhattan: tosi ikäviä tuollaiset vuotopulmat. Toivottavasti tosiaan asiaan saadaan jokin selvyys! Raastavaa tuollainen varmasti.

Tässä välin muistaessani esitän anteeksipyyntöni, että voitte välillä mennä sekaisin pääkopassani. Te/me kirjoitamme sen verran paljon ja painavaa asiaa ;) , ettei nimissä aina pysy oikein perässä. Ja muistutukseksi teillekin, että minulla on ne neljä lasta: 9v, 8v, 5v ja 3v.

Strutsi: on kierolla tavalla mukavaa, että sinäkin olet kauhusta kankeana. Minulla on vauva-asia ihan jatkuvasti päässäni, nyt varsinkin, kun olen antanut sille luvan syöpyä ajatuksiini.
 
täällä taas.... en mä pääse teistä eroon :D :D :D :ashamed: Jos kuitenkin vielä ,edes ajatuksissaan. Onnea kauheasti LEVOTON STRUTSI!!!! Nyt en muista,oliko se sun mies alunperin "toivoton tapaus" vai oliko teillä ollu jo aiemminkin puhetta perheenlisäyksestä??

Mä olen ainokainen ja inhosin sitä pienenä, mies on nelilapsisesta perheestä ja hänen isoveljillään on toisella 5 lasta, toisella 2 omaa ja 3 vaimon kautta tullutta ;) Isoja perheitä siis tuolta miehen puolelta, mutta silti meilläkin anoppi on jo kahden vipon kohdalla tehnyt selväksi,että onhan TÄÄ sitten viimeinen. :headwall: Ja noita ihan samoja kommentteja, mitä tossa aiemmin kirjottelitte, on kuultu kyllästymiseen asti.

Mulla on nyt töissäki melkoinen kriisi,joten oon ny sit ottanu sen kannan,että kriisi kerrallaan. Eli koitan hoitaa työnantajan kanssa määräaikaisen sopparini päättymään jo vuotta aiemmin (tulee olemaan tiukka paikka) ja sit alottasin jatko-opinnot. Sit siinä jossain välissä JOS vaikka se vaavi sais tulla. Mies ei ottanu mitään kantaa,kun äsken sanoin. Meillä on kyl nyt täysin seksitön kausi muutenkin, ei pelkoa raskautumisesta :snotty: Mutta melkeestä toivon,et pillerit pettäs tai jotain.

Anteeksi tää oman navan kaivelu, teidän juttuja on niin ihana lukea. Ei täältä vain VOI poistua B)
 
.....Petite :wave: Kiva kun "tulin takaisin" vaikket ehtinyt kauaa pois oleekkaan :p .Mulla on aika haluton kausi itellä nyt (vauvakuumeesta huolimatta) mutta ei se petipuuhiin vaikuta meillä.Hmm.........jotenkin joskus toivoisin että meilläkin olisi "seksitön kausi" mutta sellaisesta on kai turha haaveillä :LOL:
 
Kassu, juu en ehtiny kauaa vierotusoireita potea :D Meillä tosta seksistä tuli ihan jo hirveet riidat viime kesällä/syksyllä,joten mies on nyt sitten ottanu sen kannan,että minä saan tehdä aloitteen. Ja aika harvoin niitä teen... :ashamed: pitäs varmaan vähän tsempata, vaan kun nuo pilsut tekee ihan haluttomaksi. :(
 
Petite :hug: mukavaa kun palasit! ja onhan tämä sellainen henkireikä mihin voi purkaa ajatuksiaan, pahaa ja hyvää oloa, eikö?
Mä en yrityksen alkamisesta varmaankaan kerro kenellekään, tai ehkä yhdelle hyvälle ystävälle ;) Hän tietääkin kenelle jos sattuu tätä lukemaan :wave:
Minäkin salaa toivon että teillä ehkäisy pettäisi. Minulla se oli ainakin ihan turha toivo pillereiden aikaan kun ne hormonit aiheutti osan haluttomuudesta. Joten seksiä oli vähän niin tod. pienet mahdollisuudet ehkäisyn pettämiseen :whistle:

No, nyt aletaan jännää et vieläkö "solut kohtaavat" ;) kun niitä ei estellä.

jamias juu, kyllähän sitä ajatusta tulee pyöriteltyä päässä, hassua sinänsä kun ei vielä kertaakaan olla "silleen" et olis edes mahdollista raskautua :LOL: no, kunhan vuoto loppuu niin.... :p

Mulle vaan on iskenyt pelkoja päälle siitä, että kaikki ei voi päättyä hyvin viidennen kerran :ashamed: pitäis nyt vaan unohtaa kaikki ne ja ottaa mitä tuleman pitää. mut uskaltaako sitä?????
 
... on olemassa pienenpieni mahdollisuus, että olisin raskaana :whistle: Ja ensimmäistä kertaa elämässäni kuvittelen itselleni (luullakseni kuvittelen) raskausoireita. Menkkojenhan ei pitäisi alkaa vielä reiluun viikkoon :kieh: Joten pää on ja pysyy ihan vimpulana tämän asian kanssa. Mutta hei, tästä ei sitten tiedä kukaan, joten hysst hysst ;)

Strutsi, parempi olla liikoja miettimätä. Tieto lisää tuskaa. Ja mitä enemmän miettii kaikkea, mikä voisi mennä raskaudessa tai synnytyksessä vikaan, sitä kahhelimmaksi olo tulee. Vaan vaikea sitä välillä on olla miettimättä :ashamed:
Elämässä on uskallettava, jos jotain haluaa. Ja me tahdomme vauvan =)
 
Minäkin uskaltaudun mukaan :wave:

Meillä on viisi lasta, -98, -00, -03 ja -05 sekä tammikuussa -08 syntynyt poika, joka jaksoi elää vain 11 vrk streptokokki sepsiksen uuvuttamana. Elimistöni ja mieleni huutaa vauvaa tyhjää syliä täyttämään :'(

Kuudennesta siis haaveilen. Uusi vauva ei tietenkään korvaa menetettyä pienokaista, mutta vauvakuume on valtava. Tiedän, että pelko ja huoli olisi hirmuisia mahdollisessa uudessa raskaudessa, mutta onneksi olemme mieheni kanssa samaa mieltä uuden vauvan suhteen. Emme aio mitenkään ehkäistä, mutta enpä usko, että elimistöni on aivan heti valmis uuteen raskauteen, vaikka kuinka toivoisimme. Mutta kuumeilijoihin uskallan ilmoittautua :wave:
 
Tervehdys kaikille! :wave:
En ihan koko ketjua lukenut :ashamed: ,mutta ajattelinpa heittäytyä tänne porukkaan... ;)
Näytti niin houkuttelevalta tuo otsikko.... ;) :whistle:

Eli siis...
Mulla/meillä on 7 lasta; -97,-99,-01,-02,-04 ja 2x -06....
Ja....josko sen yhden pienen ihanaisen ipanaisen vielä saataisiin ja meille suotaisiin,niin mikäs sen ihanampaa... :heart: ;)

Jätin pillerit pois tuossa alkukuusta ja ens viikolla ois sit se hetki taas kuukaudesta,että saa nähdä kuinka käy... ;)
Vielä en sen kummemin mitään edes odota tapahtuvaks,kun ei se aina onnistu ihan sormia napsauttamalla,että hupskeikkaa ollappa raskaana... ;)
Mut kuumeillaan kyllä sit senkin edestä ajatuksissa.. :heart:
 
Jamias nyt jo? sinähän se ripeä tapaus olet ;)

tuttemui ikävää lukea tuollaista, varmasti vielä ikävämpää kokea :'( :hug:
Mistä tuollainen streptokki sepsis tuli vauvalle? synnytyksessäkö? ja anteeksi kyselyni :ashamed:

emuliinu olenkin aikaisemmin törmännyt sinuun palstalla, tai no, lähinnä lukenut juttujasi =) Tervetuloa mukaan ;) Sä taidatkin sitten olla tämän ketjun tosikonkareita :D

Joo, tarvii koittaa olla ajattelematta liikoja.
Paitsi että laskeskelin ovulaatiolaskurin mukaan et jos meillä tärppää heti nyt, niin taas olisi laskettu aika marraskuussa :ashamed: ja kun meillä on JO 2 syntynyt marraskuussa. Olisi kivaa jos viitonen syntyisi sitten vaikka joulu tai tammikuussa. Kaikista kivoin olisi jos "hän" syntyisi myöhään keväällä..
Mitä sanotte, kannattaako meidän silti aloittaa yritys jo nyt vai ehkä sittenkin odottaa maaliskuulle jolloin mahdollinen la siis menisi johonkin muuhun kuukauteen kuin marraskuuhun :snotty: olen minäkin kanssa puupää :headwall:
 
Juu Levoton strutsi;ollaan taidettu tuolla toisaalla törmäilläkin... =)
Nikkis on kyllä tuttu... ;)

Kylläpä täälläkin on "sillai ohimennen" laskettu tuota ovista :ashamed: ,että jos vaikka tärppäiskin heti...vaikka just tosiaan ne pilsut jätinkin pois... :whistle:

Meillä on 2 muksuista syntyny huhtikuussa,3 kesäkuussa ja vielä samana päivänä ;) (esikko ja kaksoset),heinäkuussa ja yks lokakuussa,että jos nyt pieni tulla tupsahtais,niin marraskuun alkuun menis,mut mikäli vanhat merkit paikkaansa pitäs,niin vois taas jopa lokakuussa tulla sekin...meillä kaik muut paitsi tuo 6v poju on syntyneet ennen la... ;)

Että eikun suorilla vaan! :D
 
Levoton strutsi: niin, nyt jo... tässä taannoin annoimme sen yhden mahdollisuuden, emme edes tuolloin olleet keskustelleet kuin kevyesti ja ohimennen asiasta. Siis olin lähinnä tuonut miehen tiettävästi, että en enää pelkää raskautuvani :whistle: Viime kesänä tämä kuumetunne minulla alkoi, tuolloin pähkäilin ja mietin, enemmän tai vähemmän silloin työnsin asian pakolla syrjään. Nyt olen antanut luvan itselleni =)

Levoton: millä mielellä olisit (luullaksesi), jos päättäisitte odottaa jonkin kuukauden? Ymmärrän hyvin pähkäilysi, itsekin olen ehtinyt laskeskella noita samoja, mutta olen toisaalta niin mielettömän kärsimätön, etten tiedä, kuinka päin olisin ne odottelukuukaudet ennen yrittämään ryhtymistä.

Tervetuloa, emuliinu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Petite:
Onnea kauheasti LEVOTON STRUTSI!!!! Nyt en muista,oliko se sun mies alunperin "toivoton tapaus" vai oliko teillä ollu jo aiemminkin puhetta perheenlisäyksestä??
Tämä meinas jäädä vastaamatta. Siis mun mies oli neljättä odottaessani sitä mieltä, että siihen saa jäädä meidän lapsiluku, samaa mieltä oli vielä neljännen syntymän jälkeen.
Kunnes ekan kerran hieman perääntyi kun meinasin, että voidaan myydä kaukalo pois kun sille ei enää käyttäjiä tule, silloin hän tuumas et niin voi ellei tehdä viidettä lasta.
Sitten aina silloin tällöin vihjailimme puolin ja toisin asiasta. Luulin kuumeilevani täysin yksin ja että joku pvä tipahdan kovaa ja korkealta. Kunnes mies sitten eräänä iltana kysyi, että miksi se viides lapsi on nyt ollut meidän puheissa niin paljon? en osannut siihen vastata mitään :D

Pyörittelin asiaa päässäni kunnes eräs päivä koin elämyksen, että haluan yrittää, haluan vielä yhden lapsen. kerroin tämän miehelle ja juttelimme asiasta. Mies pyysi 3 kk lisäaikaa miettimiselle, mutta sanoi silloin kyllä että ehkäisyn voisi sen jälkeen jättää pois. Sitten päätin etten jaksa enää syödä pillereitä, kun niistä tulee huono olo.
Lopulta keskustelimme asiasta uudestaan jonka lopputulos oli täysin vihreä valo yritykselle :D

ja nyt mä pöhkö täällä mietin kaikkea kurjaa :ashamed: :headwall:

ehkäpä sinunkin mies vielä joku pvä pehmenee ajatukselle :hug:
 

Yhteistyössä