****LOKAMASUT LOKAKUUSSA*******

Täälläkin alkaa mielen tasapaino olla ajoittain vähän niin ja näin Ja mulla täyttyi tänään vasta 39+1! Käytiin perheen kanssa kirppiksellä, kuten lähes joka lauantai tähänkin asti, niin heitin "varmuuden vuoksi" sairaalakassin mukaan. "Jos pitää lähteä samalta reissulta synnyttämään". Torstai-iltana raapustin tietokoneella oikein listan kaikista niistä asioista, jotka mies tai äitini joutuvat ottamaan huolekseen kun minä olen vauvan kanssa laitoksella (meillä ennestään kaksi lasta) - kuten esim. esikoisen kerho: eväät, pukeminen, reppu, tossut. D-vitamiini, kaksi eri pulloa, toinen maustekaapissa ja toinen jääkaapissa. Mies ei tuota ole koskaan antanut, koska minä olen kotona ja hän töissä. Ja vielä jumalaton raportti, mistä löytyy lapsille vaatetta, mihinkin tilanteeseen... B)

Neuvolassa sanoin, etten kyllä tunnista tätä häslääjäpuolta itseeni kuuluvaksi ollenkaan, mutta jotenkin tämä tuntuu niin erilaiselta nyt, kun on kaksi pientä lasta jo vastuulla - en voikaan vaan itsekseni lähteä synnyttämään, vaan pitää ottaa huomioon, kuka huolehtii heistä sillä aikaa... Kai tämäkin piti sitten kokea, että tosiaan sählää ja säätää tuollaisia edellä kerrottuja asioita, vatvoo edes sun taas niitä kaiket illat.

Mulla kanssa luvassa lentävä lähtö, kunhan tämä tästä käynnistyy. Molemmat aiemmat ovat syntyneet tosi nopeasti, ja supistuksetkin alkavat tuntua tosiaan vasta sitten, kun alkaa jo ponnistusvaihe olemaan lähellä. Toinen syntyi 1h55 min. ekasta supistuksesta, toinen 55 minuutissa. Supistukset alkaa heti kovina ja 3 minuutin välein, jos vanhat merkit paikkansa pitää. Että siinä on sitten kiva lähteä sairaalaan, jos keskellä päivää käynnistyy - kun olen ilman autoa lasten kanssa täällä kotona ja mies töissä "ei sairaalassa päinkään".

Ajan kuluksi olen koittanut joka päivä saada tämän huushollin edes kuntoon leikkien jäljiltä, jotta kehtaa sinne sairaalaan sitten lähteä Silitellyt vaatteita lapsille kaappeihin, että on edes mitä pukea niinä päivinä, kun äiti on pois.

Koitetaan jaksaa! :heart:

 

Onnea Mileko :heart: Ihana tyttö! Toi paino on kyllä vähän yläkanttiin tuolla aloitussivulla (7115 gr) Meinasin pudota tuolilta, mutta tarkistin sitten omasta viestistäsi.

Mulle soitti eilen äiti kolme kertaa (l.a huomenna) ja viimeisellä kertaa suutuin ja sanoin suoraan! |O Niinkuin esikoisesta, minulla on sellainen superitsekäs "EI KUULU KENELLEKKÄÄN MILLOIN LÄHDEN"-fiilis. Ja sellainen tunne, että kenelläkään ei ole OIKEUTTA pelätä tai muuta pjaskaa, kun se on minä joka synnytän ja ponnistukset teen. Ihan sellainen tunne, että kaikki typerä hössötys ja pelko veisi jotenkin arvoa minun suorituksesta.

Kuulostan varmaan ihan kauhean kylmältä ja vaikealta tän perusteella, mutta tämän asian kanssa tunnen näin!

Eikä kerrottu kenellekkään milloin olin esikoista synnyttämässä.

Terveisin paha-akka Gwendolyne La huomenna
:xmas:

 

Hiljasta tuntuu olevan palstalla. Nytköhän te ootte joukkoryntäyksen synnärille tehny.Ja minä senku täällä mätänen mahani kanssa :| Ei vaan tsemppiä kaikille jotka tositoimissa kärsivällisyyttä meille kaikille kärvistelijöille :kieh:

Huh just sain viestin anopilta eikä se onneksi tuntunu mitenkään mösähtävän sitä tämänaamusta viestiäni. Totesi vain että oikeen teet kun rauhassa olet. =)
MINÄ HALUAN LÄHTIÄ JO SYNNYTTÄMÄÄN!!!! pieni toive tähän loppuun :saint:

 

onnee mieleko,aivan ihana tyty..ja ihana suu tytyllä.

niinukka ja tyty

 

:heart: Tyttö syntyi suunnitellulla sektiolla 16.10.2007 kello 14.29. Painoa 3900g ja pituutta 52 cm. Kaunis, samanlainen nuppusuu kuin siskonsakin. Hieman temperamenttia löytyy enemmän kuin siskollaan. Tänään päästiin kotiin, ja vaikka sektio oli henkisesti helvetillinen kokemus, kaikki meni hyvin, myös toipuminen. Nyt vain ihmetellään mistä nämä kaksi kullannuppua on tänne ilmestynyt :flower:

Onnea kaikille vauvautuneille ja tsemppiä teille joilla vielä edessä. Luen viestit kunhan joudan, nyt tekee mieli vaan olla kotona ja nautiskella

Topsy ja pieni perätilalainen 4 päivää

 

rakkaat anoppimme tuntuvat käyvän ylikierroksilla melkein kaikilla. omani soittelee nykysin joka ikinen ilta, elisenkin puhelun lopuksi totesi reippaasti "no minä soitan sitten taas huomenna!" jep, jep turha kyllä soittaa, samassa jamassa täälä olen edelleen, mutta ajattelin et hän ehkä ajattelee piristäväntä mun tylsiä päiviä puheluillaan.
toisaalta vaikka utelut ärsyttääkin niin onneksi anopillakin on mennyt kaikki raskaudet 8-10 päivää yli (käynnisti esikoisen risiiniöljyllä maustetulla mansikkasopalla) että hän kyllä sen puoleen ymmärtää mun tukalat oltavat.

omasta olosta en viitsi mitään nyt edes kirjottaa...ja eipä kyllä ole mitään kirjotettavaakaan, paitsi että tympii ihan pirusti :kieh:

mileko sulonen tyttö teillä, kovasti onnea! :heart:

t.tiipii "ikuisesti raskaana" ja "väiski" rv40+4 :heart:

 

topsy mukava kuulla susta ja paljon onnea tuoreen tyttövauvan perheelle! :heart:

unohtu äskösestä viestistä että ite vähän suunnittelin vyöhyketerapia-käyntiä ensiviikolle, pitääpä vähän netistä ehtiä tietoa...

 

Onnea Topsy! :flower:

 

Onnea Mileko :heart: Ihana tyttö! Toi paino on kyllä vähän yläkanttiin tuolla aloitussivulla (7115 gr) Meinasin pudota tuolilta

Voi ei, taitaa tosiaan olla niin että mulla ei toi listan päivitys vaan enää suju, toi oli jo kolmas moka päivän sisällä..alkaa pää olla jo niin pehmeä. ANTEEKSI!! :ashamed: :ashamed:
Haluaako joku muu alkaa päivitellä listaa??

 

:flower:

Nyt kerron synnytyksestä ku ehdin kerranki kirjottaakki enkä vaan lukea...
Eli tiistai-iltana tuli taas, niinku monena muunaki iltana, kivuttomia supistuksia aika paljon. Sinä iltana en kertonu kenellekkää, ku ärsytti ku joka ilta sama ja kerkes jo toivoo et nyt. No ne loppuiki taas siinä illan mittaan. Menin nukkumaan sit ja nukuin tosi huonosti, ravasin pissalla ja ei vaan uni tullu. Aamulla puol viiden aikaan menin rauhoittamaan poikaa ku se karjahteli sängyssä, otin sen kainalon ja kävin makuulle ja saman tien tuli eka supistus. Ajattelin siinä et onpa hassu olo ja jotai vartin makoilin ja aattelin lähtä hakeen särkylääkkeen ku selkää särkee. En uskonu et ois ollu supistuksia, ku olin ihan varma et joudutaan käynnistään. No, nousin sängystä pojan kans ni lorahti housut märäks. Sillon tajusin et kyl tää synnytys nyt alko. Herätin äitin ja miehen et nyt mennään ja lähdettiin viiden aikaan sairaalaan. Siks niin äkkiä lähdettiin, ku eka synnytys kesti sen 2h41min.

Oltiin pian sairaalassa ja puol kuuden aikaan kätilö katto kohdunsuun tilanteen, oli 5cm auki. Sain siinä peräruiskeen ja käväsin nopeaa suihkussa ja siitä saliin. Salissa alko heti tosi inhottavat supistukset ja tuntu et se supistus on koko ajan päällä, koveni ja lieveni vaan. Kätilö kokeili kohdunsuun taas ja oli 7-8m auki. Kohta alkoiki ponnistuttamaan ja olin kokonaan auki ja sain ponnistaa. Siinä sit jonku aikaa ponnistin ja vedet meni ja pää tuli ulos ja heti perään sit koko poju. Poika syntyi napanuora kaulalla, löyhällä onneksi, ja käsi poskella. En kuitenkaa revenny eikä tarvinnu leikata.

Sellaista.

 

Niin poika syntyi klo 6.30.

 

Tervehdys taas täältäkin! Tyttö nukkuu, joten on taas hetki aikaa käydä koneella. On pieni kyllä NIIN suloinen.. täytyy myöntää, että en ole elämässäni saanut aiemmin mitään näin suurta ja mahtavaa aikaiseksi! Äidin rakkaus omaan lapseen on kyllä jotain sellaista, mitä ei tiennyt aiemmin olevan edes olemassakaan! :heart: :heart: :heart:

Oma olo on EHKÄ vähän parempi, tosin jouduin uudelle antibioottikuurille. Käy sääliksi kyllä vauvaa, kun ekan viikon ajan söin joka päivä kovia kipulääkkeitä. Sitten olikin 10 pv antibioottikuuri ja nyt alkoi taas toinen. Tyttö täyttää tänään vasta 3 viikkoa ja on jo saanut noin paljon lääkkeitä elimistöönsä. Kävin ostamassa nyt RelaDropseja (maitohappobakteereita), jos ne helpottaisivat pikkuisen masuvaivoja, joita nämä lääkkeet ilmiselvästi aiheuttaa.

Niin, haava ei ole siis vieläkään parantunut. Kävin eilen neuvolassa ja kaksi terkkaria yhdessä kauhisteli, miten valtava haava ja miten paljon tikkejä mulla on alapäässä. Just mietin, että kun (toivottavasti) joskus saa alapään fyysisesti kuntoon, niin sitten alkaakin se henkinen parantaminen; miten saada oma seksuaalinen itsetunto takaisin, kun olo tuntuu lähinnä silvotulta (ja siltä alapää näyttääkin). :'(

Jostain syystä mun elimistö lisäksi vierastaa niitä sulavia tikkejä eikä ne ole sulaneet mulla. Terkkarit ja lääkäri yhdessä yrittivät saada niitä pois, mutta niitä on niin PALJON, että jäi osittain yritykseksi. Nyt pitää taas maanantaina käydä näyttämässä, mikä on tilanne, ja jos ei ole parantunut, niin sitten Oysin Gynen polille.

Itkettää välillä tämä tilanne tosi paljon. :'( Onneksi kuitenkin vauva on terve!!! Voi silti olla, että alatiesynnytykset jäi tältä naiselta tähän yhteen kertaan ja jos lapsia lisää vielä tulee, sektio lienee ainoa tapa. Eihän siinä ole mitään järkeä, että jos sektiohaava on noin 10 cm niin mulle pitää alatiesynnytyksessäkin tehdä lähes yhtä iso leikkaus + lisäksi repeän.

Olipas tämä negatiivinen purkaus. Sori. Tunteet on taas vain vähän pinnassa, kuten synnytyksen jälkeen varmasti monesti onkin. Hyvää viikonloppua kuitenkin kaikille!

 

Onnea vauvoista! Jännä lukea, miten erilaisia synnytyskertomuksia ihmisillä on! Mut pääasiassa positiivissävyisiä tuntuvat olevan, rohkaisee meitä joilla koko komeus vielä edessä!

Tääl on siivottu eilen ja tänään ja sit menin saunaankin, mut ei ainakaan nää 2 kuuluisaa s:ää oo auttanu asioiden etenemisessä -väsy vaan tuli, nukahdin ruuan jälkeen sohvalle ja heräsin kuolat sohvatyynyllä!

Voi teidän anoppeja ku soittelevat noin riivatusti! Meillä ei onneks oo kumpikaan anoppi sellanen, että ahdistelis kysymyksillä. Mun vanhemmat asuu tossa lähellä ja käydään siel niin usein, että siellä tulee aina päivitettyä tilanne muutenkin ni ei tartte kauheesti soitella ainakaa ton asian tiimoilta. Toiselle anopillekin luvattiin sit ilmottaa kun lähtö tulee, joten eiköhän ne luota siihen, että ilmotellaan sitten kun lähtö joskus tulee.

Ootteko ehtiny aatella, että isänpäiväkin on kohta? Aatella, miehet pääsee heti tuoreeltaan kokemaan tuonkin päivän ekaa kertaa elämässään! Jollei sit vauva päätä muhia jouluun asti! |O Täytyy ruveta pohtimaan miten muistaa tulevaa isää ja myös isoisää!

Lupsakkaa viikonloppua!

LaSposa & Nyytti rv 38+5 :heart:

 

diipeliminä ainaki täällä vielä:wave: ei oo meikäläisellä mitään merkkejä edes ilmassa...höh
mutta on täällä tosissaan hiljaisempaa ku yleensä!!
Ihs joo kattelin kans eilein että samat viikot meillä
ja vaavit sitkeitä pysymään masussa...
ja milekolle hurjasti onnea pienestä prinsessasta
:hug: :flower:
nyt syömään..ja myöhemmin tuun taas tänne takas
milla 41

 

topsylle vauva onnitteluja :flower: :hug:

 

Minä tuolla alkupuolella aika paljonkin kirjoittelin, mutta se vaan sitten jotenkin jäi :ashamed: ja nyt viimeiset kaksi kuukautta olen ollut nettipimennossa. Oli muutto ja nettiyhteys poikki.

Täällähän on jo paljon vauvoja syntynyt, mutta johan se onkin lokakuu pitkällä

Oikein paljon onnea kaikille vauvan saaneille ja Kiisumirrille osanottoni suuressa surussa.

Raskaus on mennyt hyvin, turvotusta on ollut viikot 34-39, nyt jostain syystä helpottanut, hyvä niin. Painoa tullut koko aikana 14 kg. Turvotuksen aikana kävi piikki kolme kiloo enemmän, nyt taas "paremmissa lukemissa"

oma laskettupäiväni oli 18.10 ja täällä kotona sitä viellä oleillaan. Samoja fiiliksiä kuin muillakin, että koko ajan on kyselijöitä - joko joko - ja hermo menee täälläkin :kieh: Ja toinen mistä hermo menee on se, kun kaikki voivottelee mun niin pientä mahaa, joka kyllä mulle riittää oikein hyvin ja oikeesti musta on ihan isokin. Mä itse olen pitkäselkäinen, niin kaippa se vauva sinne jonnekkin kätkeytyy hyvin. Sf mitta oli korkeimmillaan kumminkin 34cm. Kun porukka kuulee et la on jo mennyt, niin ihmettely alkaa, että noinko pieni susta tuli ja eihän tuo ole laskeutunutkaan yhtään ja voin taata et on. Painaa ihan saamaristi jalkovälii, kävely on ihan yhtä tuskaa!!

Eilen illalla puol kasin maissa alkoi tulla kipeitä supistuksia ja niitä tulikin aikas reippaasti ja jo miehellekkin sanoin että jokohan yöllä mennään, mutta ne jatkui epäsäännöllisinä ja jatkuu yhä. Saattaa tulla kolmekkin tuntiin ja sit menee toista tuntia et ei tule yhtään. Mieskin äsken soitteli töistä väliaikatietoja, mut eipä ollu paljo kerrottavaa. Olin jo latautunu tänään lähtemään.

Maanantaina on neuvola, soitetaan kuulemma aikaa käynnistykseen synnärille jos ei ole tullu sitä ennen. Ois niin ihanaa kun alkais sponttaanisti ja sais kotona olla ja avautua rauhassa

Jaksamisia kaikille kotona kärvisteleville äideille, koitetaan kestää.

Terveisin kinuskikissa viikolla 40+2

 

mitenkäs teillä,
onko ollut puheita käynnistysajoista?
eli mulle ois käynnistys aika 29.10 jos ei sitä ennen tuu
(pitäkää sormet ja varpaat pystyssä että tulis enne sitä )
aika pitkälle menee :/
sitten mennään 42+2viikoilla jo.
lääkärihän uskalsi veikata keskiviikkona että vauva syntyis nois viikon sisällä,
kun paikatki pehmeet/kypsyneet(kumpihan lie oikee termi)
ja lisäksi 2cm auki.
mutta joo..tuosta arvauksestakin jo 4päivää ja ei mitään kummempaa,että en uskalla toivoo mitään.

nyt saunaan,jonkun verran sain siivottuakin tänää!(monta tuntia meni pölyjä pyyhkiessä,se on sit hidasta hommaa!)
huomena sitten lattioiden imurointi ja moppaus!!
eli 2 ässää käytetty..jospa mies suostuis viel siihen kolmanteen

voikaahan hyvin ja koitellaan jaksella nää viimeiset viikot(kuulostaapa muuten pitkältä )
-milla

 

Mulle puhuttiin että käynnistys ois kaiketi 42+1 jos niin pitkälle menee.

Ja tasan viikko sitten sairaalassa kätilö sanoi että pari päivää menee ja sitten tulee..siitä on viikko..huokaus..

 

Mutta, piti vielä mainita, että nyt on pitkin iltaa supistellut, toivon täällä niin että ne tulisi säännöllisemmiksi jo tällä kertaa. Kipeitä ne on ainakin..

 

dirlittan niin joo,sullekin tosiaan lupailtiin sitä lähestyvää synnytystä...
muistelinki et joku täällä odotteli myös...
no toivottavasti nyt pääset tositoimiin,pidän peukut pystyssä

 

korjausta...siis kaikkihan täällä odotelee lähtöä
meinasin tuota ns.varmaan syntyy pian lupailua...

 

niin, eiköhän me kaikki olla aika odottavilla mielillä

Enköhän mä keiku täällä joulunakin, niinkuin uhosin, saa nähdä lähteekö tämä nyt käyntiin vai lupaileeko vaan

 

Mulla käynnistettäs 2.11 jolloin viikkoja 41+6.Muuten käynnistäis tasan42 mutta se sattuu olemaan vloppu.

Hei auttakaas kokeneet konkarit!!! Olin siis nyt iltasella kättomassa sitä salibandypeliä.Tunsin ku housuihin lirahti jotain reippaalla kädellä. Menin käymään vessassa niin mulla oli housut kastunu tuulipuvun vuorikangasta myöten semmonen 4X4cm. Sitten tuossa kun kävin vessassa kotosalla niin taas lirahti about teelusikallisen verran. On täysin kirkasta ja hajutonta.Mutta kuivuessaan jätti ääriviivajäljen housuihin.Mutta ei semmosta niin valkovuodota yleensä jää. Pähkäilen tässä että jos tuo nyt vettä tihuttaa niin pitääkö lähtä katsastaan tilanne vai voikohan olla vaan kotosalla jos mitään ei tapahdu? :ashamed: Kun ei kehtais turhaan mennä siellä käymään...aattelevat että yli-innokas ku tänään on kumminkin se laskettu aikakin... Kivuttomia mutta tiukkoja suppareita tullu muutamia nyt iltasella,mutta ei mitään kummempaa. Mietin vaan niitä tulehusriskejä ja sitä vettä oli jo viikko sitten kuulemma hyvin vähän...

Diipeli

 

Niin oikein paljon onnea Topsylle tytöstä!!!! Ja kaikille muillekkin joita olen mahdollisesti unohtanut onnitella!!!

Niin ja tohon lapsivesijuttuun niin saako apteekista ostettua jotain ph tikkuja joilla vois kattoa että tihuttaako?

 

DIIPELI: Mulle ainakin sanoivat vko sitten kun oli samanmoinen tilanne, että PITÄÄ meenä näytille, jos epäilee että lapsivettä tihkuu.
Silloin se tarkoittaa että siellä jossain sikiökalvoissa on reikä, ja jos ei supistukset ala viimeistään12 h sisällä siitä kun alkaa tihkua, alkavat käynnistää.
Ne teki siellä sellaisen testin, jolla katsoi että onko lapsivettä, ja mulla ei ollut.
Sen kuulemma voi erottaa hajunkin perusteella, mutta en mä osannut.
Lapsivesi voi olla kirkasta, tai vaaleanpunertavaakin.
Laita side housuihin, ja katso millaista se on mitä siihen tulee, erottaa paremmin siteestä kuin housuista.

Ja apteekista ei saa sellasia tikkuja.