+Maaliskuussa poksuvat syyskuussa+

Nii joo, uusille oikein lämpimästi tervetuloa!!!!! :flower: :flower:

 

UUdet tervetuloo vaan mukaan. Tänne sopii. Minä täällä ihailen kaikkien vauvoja (aivan kun ekaa muka itelle oottelis) Naapurin naiselle on tulossa lähisukuun vauva näinä viikkoina ja yhessä lonnitaan naapurin varastossa vanhoja vauvanvaatteita. AIka ihanaa, kun itellä ei ole vielä lainkaan ajankohtasta.

Mulla olis huomenna lääkärineuvola. Oikeesta ei jänskätä, kun ultrassa käytiin maanantaina. Paino varmaan pompsahtanu, mutta mitä väliä. Putoo se ennalleen ensi keväänä.

Mä osaan nyt vanhempana jotenki rennommin ottaa raskauden. Niin ja paljo kärsimättömämmin. Viikot kuluu muka niin hitaasti. Töissä ei meinaa jaksaa keskittyä asioihin lainkaan ja haluttas jo kotiin täysipäiväisesti. Laskin jo oman äloman alun: 15.2 2010. Taidan pitää talviloman siihen alkuun, joten jään kotiin 5.2 2010 (jos kaikki siis hyvin menee) Että eihän tässä ole kovinkaan montaa kuukautta enää töitä jäljellä.

Mulla menee vielä omat housut jalkaan, mutta pitää varmasti jotain paitoja jo käydä shoppailemassa. Onko kukaan suunnitellut masutuubin hankintaa, entä raskaustukivyötä? Mulle vois tukivyö tehdä terää, kun olen niin huonoselkänen.

Elli ja pikkunen 12+2

Ainiin. Kävin luomassa sellaisen lillypie.com- laskurin, mutta kädetön ku oon, en osaa laittaa sitä tähän allekirjotukseksi. Osaiskos joku ihana ihminen neuvoa.

 

Uudet, tervetuloa!! =)

täällä on käytössä masutuubeja ja varmaan myöhemmin mulle suositellaan raskaustukivyötä, saa nähä =)

 

Kiva, että tulee muitakin uusia ku minä. Tervetuloa siis. :flower:

Mulla oli uhkaava keskenmeno kolmisen viikkoa sitten ja vuoto johtuu siitä. Kävin silloin gynellä ja vielä erikseen lääkärissä. Molemmat oli tosi asiallisia ja otti mun paniikin vakavissaan. Juuri ennen oli ollut ensimmäinen ultra, mutta silti vielä ultrattiin. Vauva liikkui hyvin ja muutenkin kaikki oli pienellä kunnossa. Myös kohdunsuu oli kiinni. Lepoon käskettiin elikkäs täälä sitä maataan kotosalla, vähän tylsää ku ei saa edes imuroida tai käydä koiran kanssa lenkillä. (Mies parka, kaikki hommat kaatuu sille ja mä olen vielä pahoinvoiva ja hermostunut.)

Mun kotidoppleri tuli tänään postilla, just niin kuin pitikin (tosi nopea toimitus oli). Mä en saanut siitä kuulumaan kuin oman sykkeen ja myrskytuulimaisen äänen, mutta tossa iltasella mun mies löysi tiheän sykkeen :heart: . Tää on just oikea laite pitämään mut järjissäni. Ehkä mä nyt uskaltaudun kertomaan jo äidille ja parhaille ystäville tästä raskaudesta.

Jaksamista teille, jotka painitte epätietoisuuden, pahoinvoinnin tms kanssa! :hug:

NinaRinsessa ja nimetön 13+4

 

Huomenta!

Tervetuloa uusille :flower:

Tukivyö itse lainasin sen terveyskeskuksesta pikkuneitiä odottaessa kun neuvolassa suositteli mutten osannut sitä käyttää, tuntui kamalan kömpelöltä ja ahdisti ja vaikka mitä eli muutaman kerran kokeilun jälkeen heitin kaapin pääälle ja palautin jopa ennen ennekuin pikkuneiti syntyi :ashamed: Niitäkin on niin erilaisia ja varsinkin jossain tk.ssa taitaa olla niitä jo antiikkisempii et varmaankin monelle hyötyä, kokeilemalla selkiää

Omaa napaa :ashamed: :ashamed: Mä taidan todellakin olla joku työlintsari tms. kun viikonlopun jälkeen olin tiistain töissä mutta aivan kamala päänsärky heti aamusta mut sinnittelin :ashamed: työkaveri sanoi et ei kai sulla ole verenpaine taas kohollaan et se voi johtuu siitä et meeppä seuraavana aamuna mittauttaa. Siloolin illalla tilasin työterveyshuollosta ajan aamuksi klo 8 ja sehän oli mitä ihanteellisin 127/ 72 eli alempi mitä neuvolassa, mutta valitin et olen tosi väsy ja päätä särki edelleen etten jaksa mennä illaks töihin, mikä oikeesti piti paikkansa. Soitti puhelun lekuril et ehtiskö ottaa mut siin välis ja niinhän lekuri kirjotti suoraan viikon saikkuu kun kolmesta päivästä ei hyötyä mulle ja sano et jos ei helpota niin tuu uudestaan :ashamed:
Soitin pomolle joka alko et eihän tästä enää tule mitään kun en pysty enää töissä olee et päivän jälkeen taas jopa viikon saikulla :ashamed: et mitä tän asian kanssa aletaan tekee :ashamed: Mistä saadaan taas ihminen tuuraamaan jne. et eikös läkäri nyt voisi kirjoittaa sulle pidempään kun ei musta tunnu työntekijäksi olevan jne. ripitti siis taas vaihteeks kunnolla :'( Tää raskaus on vain ollut niin erilainen, olen todellakin ollut väsyneempi kuin pikkuneitiä odottaessa mut silloin ei ollutkaan pientä joka olisi vaatinut äidin huomiota, isot likat kun pärjäs ominaan jne. Saapi nähdä mitä tästä sit loppujen lopuks tulee et kun mulla 18pv. neuvola niin täytyy jutella kun esimiehenkin asenne tällainen :ashamed:
Mä olen nyt tuntenut parina päivänä pikkaisen liikkeet, eilenaamulla viimeeksi kun lopetin puhelun esimieheni kanssa niin muistutti olemassa olostaan :heart: pikkuneitiäkin kun odotin niin aloin tuntee päivittäin vko 13 eteenpäin :heart:
Mietinkin et mikä teillä esimiehen asenne töistä poissaoloonne, onko vastaavan laisia esimiehiä kuin mulla :/

Tänään aamupäivällä mennään sit pikkuneidin kanssa perhekahvilaan, viimeviikolla alkoi kesäpaussin jälkeen mut ehdittiin vain olee vajaa tunti kun ei heti päästy mut tänään sit korjataan tilanne Iltapäivä taidetaankin vain ihmetellä kotosalla ja vedellä päikkäreitä, mä tartten ne itekkin muuten en jaksa :ashamed:

Jaksuja teille kaikille, vielä mentävä hätyyttämään yhtä isoa neitiä ylös, toinen jo onneks nousikin et ehtivät kouluun

Ävm70 ja "pikkukakkonen" 13+5 :heart:

 

Ihan ensin kiitos kaikille tervetulleeksi toivottaneille, sekä tuplaonnitteluita antaneille.
Mukavan vilkas tämä ketju.

Äiti vm70: tuo sinun esimiehesi asenne on kyllä suoraan sanonko mistä. Ensinnäkään hänellä ei ole mitään oikeutta kommentoida sinun sairaslomiasi, niiden pituutta tai tiheyttä tai muutakaan. Jos ei jaksa, niin ei jaksa. Sinulle on kuitenkin tärkeintä nyt vatsassa kasvava vauva, hän on etusijalle, kuten oma jaksamisesikin. Töissä hoitakoon asiat miten heille parhaaksi sopii, koita olla ottamatta stressiä. Vaikeaa, uskon sen. Juttele neuvolassa asiasta, tuo esimiehen asenne ja syyllistäminen ei ole oikein. Jaksamista sinne!

Solmussa ja muut punktioon menijät/ tuloksia odottavat: Toivottavasti tulee hyviä tuloksia, eikä ainakaan mitään kovin vakavia ongelmia kenekään vauveleilla. Hyvä ystäväni "kärähti" np-ultrassa, odotti identtisiä vauvoja. Toisella vauvoista oli aika korkea niskaturvotus-luku, mutta niin kuitenkin saivat puhtaat paperit punktion jälkeen, sekä terveet vauvat syliin. Vääriä hälytyksiä on paljon, etenkin tässä uudehkossa systeemissä missä lasketaan se kohonnut riskiluku vai mikä se on. Odottaminen on rankkaa, jaksamisia teille kaikille.

Oma napa kasvaa vauhdilla. Kiloista en tiedä, emme omista vaakaa. Painoa varmaan tullut pari kiloa, mutta vatsassa tuntuvat olevan kaikki, toistaiseksi. Ensimmäiset äitiysfarkut alkavat olla jo pienet. Tosin ovat minikokoisen pikkusiskoni vanhat, lantion kohdalta kirraa sauma inhottavasti. Odottelenkin postipakettia ihanalta ystävältäni, jolta kesäisen kaksoisraskauden jäljiltä olen saamassa aimo kasan äitiysvaatteita.

Tukivyö on myös tulossa häneltä, ensimmäisessä raskaudessa pidin sellaista, toisessa en. Kyllähän ne hyviä ovat, nyt etenkin kaksosraskaudessa vatsa varmasti tulee olemaan hurjan kokoinen. Kannattaa todellakin etsiä hartaasti että löytyy se itselle sopiva. Huonosti istuva tukivyö on todella inhottava, niitäkin kun on luilla ja ilman, jämäkämpää ja erikohdista tukevaa mallia.

Itsellä vielä puolitoista viikkoa seuraavaan neuvolaan, viimeksi käynyt kk sitten. Rakenneultrakin on vasta kuuden viikon päästä?! Laskeskelin juuri että minulla on viikkoja silloin jo 21, että aika myöhäisessä vaiheessa se mielestäni on. Mistään lääkärineuvolasta ei ole edes ollut puhetta, onko tuo sitten kuntakohtaista. Mutta kiva päästä neuvolaan, meillä kun on ultra siellä th:lla, on vielä th/kätilö koulutukseltaan.. Että ehkäpä pääsee taas kurkkaamaan vatsaan.

Vauvanvaatteista ja muista hankinnoista ollut puhetta. Itse olen antanut kuopuksen syntymän jälkeen oikeastaan kaiken pois, menneet eteenpäin ystäville, osa myyty kirppareilla. No osa vaatteista, sopivasti vielä pientä 50cm kokohaalaria ja potkupukua jne, on tulossa kierrokselta takaisin, onkin kerenneetkin tässä välissä muutamalla vauvalla käymään. Vauvankaukalot pitää vissiin hankkia, vanha pinnis on tulossa kierrokselta "takaisin kotiin". Kuopus tosin nukkui (ja nukkuu useimmiten edelleen, ikää 4.5v) perhepedissä vauvasta saakka, mutta kaksosille nyt ajattelimme yhden pinniksen ottaa kuitenkin käyttöön. Käytäntö sitten voi olla eri, sen näkee sitten.

Liikkeitä olen tuntenut reilun viikon verran. Pientä kutittelua ensin, aika nopeasti meni siihen että sikiön liikkeet tuntuvat muljauksina vatsalle painettua kättä vasten. Jännä tunne, aina yhtä herkkää vaikka kolmas raskaus onkin kyseessä.

Meneepä jaaritteluksi. Nyt saattamaan esikoinen taksille, eskariin lähtö siis edessä.

Jaksamisia kaikille, nautitaanhan tästä spesiaalista ajasta ja olotilasta, mahdollisemman vähällä murehtimisella.

DoubleTroubleMum ja tuplavauvat rv15+3 tai jotain sinnepäin..

Muoks: lihavoinnit täysin keturallaan

 

Äiti vm70 Tsemppiä sulle ikävän esimiehen kanssa! Koita vaan miettiä, että "pikkukakkonen" on nyt maailman tärkein ja jos tarviitte lepoa niin sillä selvä! Vähät välität esimiehen mielipiteistä! Joo, toi voi kyllä olla helpommin sanottu kuin tehty, mut sillei mä oon yrittäny ajatella! :hug:

Mua on ruvennu kiinnostaa toi kotidobleri! On vaan hieman kalliintuntuinen, kun sitä niin vähän aikaa tarvii.

Onko kellään muita ideoita sydänäänien kuulemiseen kuin dobleri? Yks kaveri sano, että osta lasten lääkärisetti ja kuuntele stetoskoopilla. En tiedä oliko ite kokeillu tai joku tuttu vai oliko se vaan heitto?!

Viimeks valittelin huonoa oloa, mutta kyllä se nyt alkaa taas vähän parempi olla. Ruoansulatus vaivat kuitenkin vaivaa. Olo on kun viimesinä kuukausina esikoisesta, vähänkin enemmän kun syö niin on monta tuntia hirvee ähky ja tuntuu ettei vatsa mahdu paikoilleen enää. Varsinkin ylävatsaa kivistää.

Mukava kuitenkin kun on kohtalotovereita! Tai siis ei tietty mukavaa, että kaikki kärsii! Mutta on se sen vaivan arvosta!

Muutaman kerran oon miettiny onko pikkunen kyseessä, kun vatsassa on muljahdellut. Tosin en kyllä varma ole, kun nyt on ollu näitä vatsavaivojakin.

Tsemppiä kaikille!

T: Latsis + pikkunen 15+3

 

Niin ja vielä piti suitsuttaa sekä antaa toivoa pahoinvoinnista kärsiville..
Eli nyt on menossa neljäs päivä että ei edes kuvota.. Hurraa!!

Ihan mieletöntä, se kammottavin pahoinvointi nyt alkoi helpottamaan jo pari viikkoa sitten, että en enään oksennellut. Sitä kesti kuitenkin sitä pahinta oloa jotain kuutisen viikkoa, mikä oli kyllä jotain todella inhottavaa. Nyt pari viikkoa on ollut vain pientä kuvotusta, mikä on nyt siis ilmeisesti poistunut kokonaan..

Eli toivoa on Ja mikä mahtavinta, ruokahalu on palannut, kaikki ruoka maistuu ja maistuukin hyvälle.

DoubleTroubleMum

 

Tervetuloa uudet :wave: Kiva saada vielä lisää odottajia mukaan!


Mul on jostain syystä ollut pari päivää ihan kamala olo henkisesti. Tän pahoinvoinnin takia en oo ollu kiinnostunu tästä raskaudesta yhtään. Sit pari päivää oli helpompaa ja aloin taas innostua odotuksesta ihan sikana ja rupesin miettimään jopa vauvan huoneen sisustusta. Mut sit mul tuli sellanen olo yhtäkkiä, et mitä jos vauvalla ei oo kaikki hyvin. Oon siis edelleen voinu huonosti ja vaikka eilen en oksentanu, niin tänä aamuna lens taas mahanesteet kaaressa. Mut jotenki on ollu hirmu itkunen olo ja tuntuu vaan, et tapahtuuko tuolla oikeesti jotain ja en kestäis jo vauvalle sattuis jotain :'( Mieskin sanoo, et tuskin siellä mitään on vikana, mut en tiedä mistä johtuu, et on tämmösiä ajatuksia. Onko muilla ollut samoja fiiliksiä? En jaksanu lähteä lukemaan taaksepäin.. :ashamed: Seuraava neuvolakin on vasta kuun lopussa.....

Jemppi & unikko 13+2

 

Minuu rupes väsyttämää ihan kaameesti. Toivottavasti tänää ei tulis taas sellanen laiskapaska olo mikä on ollu liian monena päivänä ja sit ei oo saanu kotonakaa juuri mitää aikasiks ja illalla on ollu suorastaa paha mieli, ku ei oo tullu tehtyy juuri mitää järkevää. Onhan se tärkeetä, miten touhuun tuon esikoisen kanssa ja hoidan sen kaiken aikaa jne., kun mies on kuiteskii päivät töissä.. mutta silti jos en kotona saa juuri mitää aikasiks koko päivänä, esim. tiskattuu, siivottuu, laiteltuu pyykkejä tms., niin illalla on siitä tosi huono mieli. Ihan ku aina pitäis tehä jotain. Nyt viime aikoina on ollu nii vetämätön, väsyny, huono olo monena päivänä, nii senkää takia ei oo tullu oikei mitää tehtyy, maattuu vaa sohvalla, nukuttuu päikkäreitä esikoisen kanssa jne.. Eilen pitkästä aikaa oli tosi hyvä ja energinen olo, jaksoin ihmeen hyvin koko päivän ja touhusinkii kotihommia tosi ahkerasti! Kyllä illalla oli taas hurjan hyvä mieli ku näki mite paljo saikaa päivän aikana aikasiks =) kumpa tänäänkii jaksas taas tehä jotai järkevääki. Mielessä ois vaik mitä hommia mitä pitäs tehä, mut nyt just on sellane fiilis, ettei pysty mitenkää.
Ehkä eile piristi kummasti se, ku tuli käytyy aamusella heti esikoisen kanssa pienellä kävelylenkillä?! pitäs kai ottaa tavaks useemminki jos se kerta nii kovin piristää ku eilen. Tänää taas ei tullu käytyy ni nyt on nii väsy, että huhhuh.
Onpas masentavia kuulumisia

Metukka & Möhkis 13+4 :heart:

 

Jemppi mul on välil ihan samoja fiiliksiä ku sulla :/ Tulee välil sellanen et mitä jos oon taas hössänny liian ajois kaikkia vaatteita ja tavaroita miettiny ja sit pikkusel ei ookka kaikki hyvi siks haluun kyl sen dopplerin etten menetäs viimesiä järjen rippeitä :/ mut Jemppi :hug: kyl sil pienel kaikki hyvin siel on

Ja tänään poksu viikot 15 :O on tää kyl mahotonta..enään 25 viikkoo laskettuu x)
eilen miehen kaa katottii netistä rattaita ja löyty parit hyvät vaihtoehdot mut ne on ajankohtaset enemmän si ultran jälkee

Täs viel massu kuva tältä aamulta (sori mun kauheet yöhousut x)


Murgu ja masukulta rv 15 :heart:

 

Kiitos, kiva tulla porukkaan mukaan, mukavanoloista porukkaa olette =)

Jemppi: ihan on samanlaisia filiksiä ollut täällä ja uskon, että johtuu paljon vaan siitä kun on voinut huonosti ja muutenkin ollut raato-olo, niin miten sitä on jaksanut iloita koko raskaudesta. Silloin kun plussasin olin innoissani asiasta, mutta kun pahoinvoinnit pukkaspäälle ja energiat hävis, niin tuntui, ettei koko raskaus vois vähempää kiinnostaa. Nyt kun alkanut olla toita ns. parempia päiviä, niin on ihan eri olo eli kyllä se elämä tästä taas voittaa. Huolestuminen kuuluu myös asiaan, mä keksin aina eri syitä mistä huolestua, tänä aamuna rupesin miettimään kun olen syönyt nyt uusia porkkanoita ilman kuorimatta, että entäs jos niihin on pesusta huolimatta jäänyt multaa ja nyt sitten olis listeria-riski :ashamed: Ootteks te muut muuten kuorineet uuden sadon porkkanat, pitäiskö ne kuoria ?

 

Täällä on np-ultra viimeinkin käyty ja kaikki oli toosi hyvin Turvotusta oli vaan 0,7. Kaikki oli muutenkin kehittyny niinku piti,eli selkäranka, aivot ja sydän näytti ihan ok. Pirpana oli nukkumassa ku alettiin ultrata ja tyyppi piti herätellä kovakouraisesti tökkien ja painelle et saatiin niskasta turvotus mitattua. Sit alko oikoo koipiaan ja venyttelee :heart: Pää-perämitta tais olla 63mm eli vastas kokoaan ja viikkoja 12+5, mut laskettu aika pysyy ennallaan. Seuraava ultra vasta marraskuussa :headwall: Eli 2kk ennen ku pirpanan näkee taasen..

Kyl iski helpotus ku tunnelma on ollu ihan niinku jempillä . Olin ihan varma et jotain on pielessä ja en o osannu nauttia asioista. Varsinki ku oli peloteltu et lääkkeet joita syön saattaa aiheuttaa jotain, tää lähinnä neuvolan puolelta. Reumapoli kuitenki sano et lääkkeet on ihan turvallisia. Mut nyt saa hengittää ja huokaista pahasta olosta huolimatta.

LM & Pirpana 12+4

 

Jemppi samoja fiiliksiä täällä kans ollu. Muutettiin juuri ennen raskautta ja laitettavaa kotona olis ollu, mutta kun ei jaksa niin ei jaksa. Huono omatunto tuli ja pienetkin kommentit siihen suuntaan että jos sä nyt kumminkin jaksaisit vaikka imuroida oli suolaa haavoille. Luin just yhestä kirjasta että tarve nukkua vaikka koko päivä on myös ihan normaalia että uusi tilanne pitää vaan oppia hyväksymään.

Nyt tosiaan olo jo vähän parempi. Eikä mulla enää ole flunssaakaan. Ei se ollut sitä sikaa sitten varmaan.

Minulle on terästetty täällä Tampereella oikein kunnolla, että pitää pissata ennen ultraa. Että mitään ei nää, jos virtsarakko on tiellä. Ensimmäinen ultra tehtiin sisäkautta.

Pelottaa muakin noi pomot. Muutenkin huonoja kokemuksia luokattoman huonosti käyttäytyvistä pomoista ja suuret epäilykset sen suhteen osaako ne suhtautua raskauteen asiallisesti. Yhdestä aikaisemmasta työpaikasta oli raskaana ollut tyttö ajettu uhkailujen siivittämänä pellolle, kun kuulemma olikin ollu määräaikainen sopimus vaikka monta vuotta oli ollut jo töissä. Se työpaikka hävisi sen jutun tietenkin. Just sellanen huutamalla ja uhkailemmalla täällä on lakia totuttu rikkomaan paikka se oli muutenkin, koskahan silläkin pomolla alkaa omatunto kolkuttamaan.

Itse olen freelancer ja noita erilaisia pomoja on siksi joka lähtöön.

Hyviä kommentteja noi että pitää koittaa ottaa rauhallisesti vaan. Monesti on väärä hälytys kyseessä.
Tervetuloa uusille!!!

 

Oltiin tuossa jokunen päivä sitten ultrassa ja kaikki oli ok.

Turvotus oli 0,9 mm ja nenäluu näkyi.

Väsyttää.

 

Heippa kaikille taas! :wave:

Metukka ja Tipi-Elviira Tervetuloa mukaan! :flower:

LillaMy Hienoa, että kaikki näytti hyvältä!

Onnittelut muillekin iloisista raskauskontrolliuutisista!

talvimama Hyvä, että se flunssa katosi. Muuten, sen mukaan mitä olen kuullut sikainfluenssassa on myös ripulia tavallisten influenssaoireiden lisäksi.

murgu Suloinen vauvamasu!

Jaksuja paljon teille huonovointisille ja väsyneille :hug: Se on niin epäreilua, kun raskaana olemisesta pitäisi nauttia.

Mua edelleen vaivaa iltapäivisin/iltaisin väsymys. Päivällä pystyn olemaan normaalin toimintakuntoinen, mutta energiaa ei riitä kaikkiin kotitöihin koko päiväksi. Huonoa omatuntoa sen takia täälläkin :ashamed: . Onneksi on mies todella ymmärtäväinen ja avulias.

Nyt saan olla illan yksin kotona, kun mies lähti työmatkalle, palaa kotiin kyl jo huomenillalla. Onneksi se on toipunut hieman flunssasta, eikä mulla vielä mitään oireita.

Minna ja helmi 14+5

 

Heippa

Tervetuloa uusille

Täälläkin siis pokustaan ja 15 olisi täynnä! Hienoa. Onneksi pian pääsee ultraan lepuuttamaan hermojaan katsomalla pientä ihmettä ruudulta. Toisinaan vaivaa epätietoisuus toisen voinnista.

Meillä ei ole doppleria. Minulla muuten on stetoskooppi ja taitaa olla legendaa, että sillä vauvan sydänäänet kuuluisi, kuten joku oli Latsikselle uskotellut

Odotustuki/Tukivyö on ostettu jo edelliseen odotukseen, Anita-merkkinen ja olen ollut ihan tyytyväinen. Se kyllä puristaa, mutta ei se kai muuten oikein tue. En pidä sitä kuin reippaassa ulkoilussa. Ei siis ole hyvä eism.autolla ajaessa.

Vasta siis ensi viikolla neuvola ja pääsee punnitukseen. Ei ole vaakaa kotona, onneksi.

Kävin muuten tuolla vakoilemassa muistaakseni joukukuisia ja siellä oli tällainen ihana linkki:
www.vauvalinkit.com/raskaus ja sieltä pääsi siis tällasille ihanille englannin kielisille sivuille, joissa upeita kuvia ja videoita vauvan kehityksestä äitin masussa:
http://www.babycenter.com/?intcmp=Nav_Global_Logo&pn=Slide%20shows

Minä ainakin olen sellainen tiedonjanoinen tyyppi. Kaikki raskaudesta kiinnostaa. Oli siellä myös vauvoista ja taaperoista. Toivottavasti linkit toimii.

Rauna 15 POKS POKS

 

Täällä ollaan, pitkästä aikaa :wave:
Matka meni hyvin, mitä nyt ensimmäisenä yönä kärsin järkyttävistä vatsakivuista ja ehdin huolestua. Tais johtua ilmavaivoista (?), tuo koneessa paikallaan istuminen ei tainnut tehdä suolistolle hyvää. Olin aika väsynyt koko reissun ajan ja nauroinkin, että lomailtiin kuin mikäkin paras eläkeläis pariskunta! Nukkumaan aikaisin illalla, ei alkoholia ja päivät vaan oltiin ja makoiltiin Mutta mikäs sen mukavampaa. Ruokailun kanssa oli hieman vaikeeta toisinaan, oli vaikea keksiä mitä söisi ja sitten annokset olivat aivan liian isoja! No mies sai enemmän syötävää ja oli tyytyväinen. Ja joo, sitten kun nälkä tuli, oli syötävää saatava HETI. Eli ei kamalan helppoa. Kaiken kaikkiaan oli kiva olla lomalla, mutta vielä kivempaa palata kotiin. Koiruli taisi olla samaa mieltä, se suukotteli meitä koko eilisillan ja oli aivan onnessaan kotiinpaluustamme :heart:

Kahlasin nyt tämän syyskuun pinon läpi, valtavasti asiaa! Hienoa! Ei vaan pidä enää olla näin kauaa pois "linjoilta". Tervetuloa kaikille uusille!
Krokodiilille ja Jempille jaksamista oksu-olojen kanssa. Ja tietysti myös muille pahoinvoiville! En voi kuvitella millaista se on.. Tai matkalla kärsin merisairaudesta yhden risteilyn ajan, sain vähän makua.. Kamalaa se oli! Samalla oli pakko vaan juoda jotain ettei kuivu ja oli huoli kaksosista, että ne saa tarpeeksi ravintoa. Ja sitten taas oksennettiin. Ei kehuttavaa. Onneksi mun olo parani heti kun keikutus loppui. Toivottavasti pian teidänkin voinnit paranee!

Kinder, aivan ihastuttava ja iso masu sulla! Mulla on alkanut hieman kumpua tulemaan, mutta ei sitä vielä huomaa ulkopuolisen silmin (nyt rv 13+1). No se voi tästä nopeasti pullistua, sitä odotellessa

Unista oli ainakin Metsätähti kirjoitellut. Mä näin unta tuplista, että ne syntyivät rv 18, mutta olivat aivan normaaleja. Toisella oli hieman hengitysvaikeuksia. Ne kuitenkin vietiin keskolaan hoitoon. Kun pääsin niitä tapaamaan, oli toinen kadonnut. En uskaltanut kysyä missä se on, koska pelkäsin saavani kuulla sen olevan kuollut. Ja unessa vauvat olivat poikia, ajattelin mielessäni, että tiesin tämän Ja olen muutenkin nähnyt outoja unia, mm. tosi eroottisia unia eikä aina omasta miehestä..

Hei löytyykö jostain muualta kivoja mamma-vaatteita kuin H&M:ltä? Esim. nettikaupoista? Entä mistä niitä tukivöitä kannattaisi lähteä hakemaan, onko niitäkin jossain liikkeissä myynnissä? Meillä on edessä paljon hankintoja, koska ensimmäiset lapsoset kyseessä ja kerralla tuleekin sitten kaksi! Toki saadaan esim. vaatteita käytettyinä, mutta paljon jää hankittavaksi. Pinnasängyt saadaan, vaunut ja turvakaukalot, hoitopöytä jne. pitää ostaa. Tällä hetkellä asutaan kaksiossa eli isompi asunto olisi myös hakusessa. Kamalasti asioita, mitä pitää hoitaa ennen vauvojen tuloa! Samalla mua vaivaa sama olo, kuin montaa muutakin täällä eli ettei vielä uskalla ostaa vauvalle mitään. Jotenkin pelkää että kaikki ei sitten olekaan hyvin..

Nauratti, kerroit Solmussa keittäneesi kaurapuuroa keskellä yötä! Toissaviikolla en syönyt muuta kuin kaurapuuroa, se oli suurinta herkkua sillon. Ja kiva kuulla, että Solmussa sun asenteesi on nyt kohdallaan! Mä olen myös yrittänyt uskotella itselleni että ei kannata stressata, sillä ei pysty vaikuttamaan muuhun kuin lapsien huonoon oloon. Pitäisi olla nyt onnellinen siitä mitä on ja nauttia raskaudesta. Meille ei siis ole vielä selvinnyt, että onko kyseessä riskiriski kaksosraskaus. Viikon päästä ultrassa, missä toivottavasti selviää ettei muksuilla ole yhteistä vesipussia ja riskit pienenevät. Siihen asti yritän olla levollisin mielin ja nauttia tästä!

Me lähdetään nyt autokaupoille tutustumaan vaihtoehtoihin. Uusi auto on ehdoton hankinta, pitäishän sinne mahtua kaksosten vaunujen, koiran, kahden turvaistuimen ja meidänkin..

Palaillaan ja vointeja!

Sunburned + masuasukki tuplat 13+1

 

Vielä kokeillaan tota ekaa linkkiä, mikä myös vie babycenterin sivuille, mutta myös paljon suomenkielistä matskua:

http://www.vauvalinkit.com/raskaus.html

 

Voi Sunburned: Tsemppiä tavaroidenhankintaviidakkoon! :heart: Tervetuloa takaisin lomilta.

 

Moikka kaikille. Lyhyesti ehdin vaan taas käymään.

Töissä on tosi veemäistä, oon ihan loppu. Oon pari kuukautta paiskinu töitä ihan tosissaan ja ollu tosi ylpee kaikesta mitä oon täällä saanu aikaan. Taas eilen sit kokouksessa mut ammuttiin alas, sain PELKKÄÄ huonoa palautetta ja sanoivat suoraan et mun työ on menny alaspäin.

Olin ihan ihmeissäni mut toisaalta tää ei oo mitään uutta. Mä oon koko ajan ollu sitä mieltä, et teen mä mitä vaan, mä teen väärin. Jos teen jotain hyvin, siitä en varmasti saa ainakaan hyvää palautetta.

Ilmoittivat myös, että sopimusta ei jatketa uuden vuoden jälkeen (tää ei ollu mikään yllätys). Tällä hetkellä fiilis on ainaski semmonen, etten ees jaksa tapella mun oikeuksista, koska en halua olla täällä yhtään pidempään ku on pakko.

28 lomapäivääkin ois vielä käyttämättä, kun en oo ehtiny pahemmin lomailla yli 1.5 vuoteen. Eli ainaskin koko joulukuun voisin olla myös pois ennenku jäisin kokonaan pois. Se tarkottais sitä, et olis enää tää syyskuu loppuu ja sit lokakuu ja marraskuu. Kuulostais tosi hyvältä.

Jos alottaisin äitiysloman normaalisti, se alkais 10.2. Varhennettuna oli muistaakseni 17.1. eka mahollinen päivä. Pitää vähän selvitellä noita työttömyysrahakuvioita ja sitä, mikä olis taloudellisesti ja muutenkin fiksuinta.

Töissä puhuin yhen toisen yksikön työntekijän kanssa tästä tilanteesta, se oli sitä mieltä et saikulle vaan. Mut emmä viitti. Mä haluan perehdyttää sen uuden työntekijän joka tapauksessa paremmin ku mitä mut perehdytettiin. Ja tehä kaikki hommat kunnolla loppuun niin, ettei tartte sit miettiä jälkeenpäin mitä jäi kesken.

Anteeks kamala valitus

Onks kellään muulla iltapahoinvointia? Ekat -11 viikkoa oli yökötystä oikeestaan aika tasasesti koko päivän, mut en oksentanu. Nyt on tullu 4 kertaa parin viikon sisään oksennus myöhään illalla. Eilen tulin rankan työpäivän jälkeen kotiin puol ysin aikaan, ni juoksin suoraan vessaan oksentamaan

Jotenki kaiken suhteen tosi väsyny ja innoton olo.. Onneks huomenna alkaa viikonloppu. Ens viikolla ois työreissu pari päivää, mut ei tartte tehä omia töitä, kuunnella luentoja vaan. Hengähdystaukoa.

Huomenna alkaa mammajooga <3 Ilmoittauduin kahdelle perättäiselle kursille, joten jooga kestää joulukuun puoleenväliin asti.

Mulla ei mahaa ole edelleenkään paljon mitään, pieni pömppö vaan alavatsalla. Tiukoissa vaatteissa kyllä näkyy, mutta harvemmin semmosia käytän. Paino on tainnu tippua kuitenkin edelleen, kun ollu stressiä + ruoka ei oo oikein maistunu + oksentelua on ollu. Neuvolaan vielä kolme viikkoa, pohdiskelen viikonlopun et jos yrittäisin aikaistaa sitä aikaa vähän, ni pääsis juttelemaan sinne vähäsen.

Nyt tais kahvitaukokin loppua, joten takasin puurtamaan.. ->

Hali87 & Pähkinä 13+1

 

Tänään oli neuvola ja kaikki oli hyvin Pienen syke oli 140.
Innolla odotan ekoja liikkeitä,veikkaan niiden ensi viikolla mahdollisesti jo tuntuvan,esikosta tunsin rv 14-15 ja viikolla 16 tuntui jo selvästi!

masutuubeja löytyisi täällä ylimääräisenä 2kpl jos joku haluaa. Mä olen niin onnettoman laiha,että ei ne mulle tule sopimaan edes loppuraskaudesta :snotty: Ihan käyttämättömiä ovat ja semmoisia "parempia",eli pidempiä

 

Hei taas!

äiti vm70, koita jaksaa. Mä en edes kertonut pomolle syytä poissaolooni ensin, laitoin vain henkilöstöosastolle todistukset. Pomon tehtävä on mun mielestä hoitaa sijaiset, sitähän varten se saa siitä palkkaa! Tosin nyt kun mä kerroin pomolle (reilu 4kymppinen mies), se otti sen tosi kivasti. Oma vaimo ja sisko olivat kuulemma kärsineet vaikeista raskauksista. Mulla siis hyvä tilanne tuon suhteen. Rupesi heti miettimään mulle sijaista/apulaista/jatkajaa, jotta jaksaisin sit paremmin ja firma pärjäis koko ajan.

Jemppi, mäkin jotenkin hermoilen koko ajan. Välillä melkein innostun ja sitten taas päätän odotella hankintoja tms. Tänään tosin päätin kertoa jo äidilleni tästä raskaudesta. Ei vastannut puhelimeen, jotenkin sekin jännittää. Mun äiti on aika hankala ihminen, oli tosi ilkee silloinkin kun mentiin naimisiin, pelottaa että rupee nytkin ilkeilemään. Tiedämpä toisaalta, mistä mun epävarmuus kumpuaa :headwall: Onneksi anoppi on tosi ihana ja se ottikin tän uutisen onnellisena vastaan.

Murgun masu on ihana, kiva kun laitoit kuvan!!

Hali87, koita jaksaa! Mulla on ollut parin viimeisen viikon ajan iltapahoinvointia. Aamut alkaa helpotta, mutta illalla tulee helposti oksennus. Nyt on tosin ollut parempi olo pari päivää.

Tulihan taas vuodatettua, te ootte vähän niin ku henkireikä mulle ku makailen täällä yksinäni päivästä toiseen. Ehkä ensi viikolla uskallan jo lähteä käymään kaupungilla.

NinaRinsessa 13+5

 

Huonoja uutisia. Oltiin np-ultrassa ja riski kohonnut: 1:20... Niskaturvotus 2,6 eli vielä normaali, mutta sitten hormoonit koholla. Huomenna vielä lääkärin puheille ennen kuin päätetään, mennäänkö lapsivesipunktioon vai ei.

Ihan sekava olo. Neljä vuotta vain tätä ihmettä odotettu ja koko ajan ollut aika luottavainen olo. Tuntuu, että jos lapsen on tarkoitus syntyä vammaisena, niin sitten se syntyy vammaisena, mutta silti pelottaa, että mitäs jos se meneekin kesken sitten myöhemmässä vaiheessa.

Meneekö kaikki np-ultrassa kärähtäneet lapsivesipunktioon?

Ultratätikin oli aika tökerö, jutteli vaan mulle, ei ottanut mun miestä mitenkään huomioon. Ja totesi vaan kun itkin, että "ni-iin, kyllähän elämä tästä menee pilalle väistämättä"...

 

Ninni-74 jos olisit nyt täällä, saisit ison halauksen. Mutta koska olet jossain muualla, saat sen näin söhköisesti: :hug:
Voimia nyt, toivotaan ihan kaikki peukut ja varpaat pystyssä että kaikki kuitenkin olisi hyvin!