Heippa kaikille!
Ihan kuin olisi kotiin tullut, kun luki teidän juttuja. On ollut ikävä! Kaksplussan ulkonäkökin on uudistunut, osaankohan käyttää... En ole palstaillut koko Kaksplussalla moneen kuukauteen.
Töihin menin elokuussa ja poitsu perhepäivähoitoon. Aluksi jännitin, mutta kaikki on sujunut yllätyksekseni todella hyvin. Hoitaja on ihana ja poitsu tykkää. On sosiaalinen ja ovat kuulemma hoitokavereiden kanssa läheisiä.
Teen neljää päivää viikossa. Tykkään ihan valtavasti, kun saan olla töissä, mutta silti mukavasti kotonakin.
Pukeminen ei onnistu poitsulta vielä, mutta yhdessä vedetään sukat ja haalarit jalkaan. Vetoketjun osaa vetää.
Mä olen edelleen laiska
potuttaja, pissat saadaan kiinni joskus, kakkaa ei koskaan. Ja poitsu on ihan tajuton kakka-automaatti. Tarpeet tulee monta kertaa päivässä. Meillä ei ole ikinä kärsitty ummetuksesta... Hoitajaa vähän säälin, kun käyvät paljon kerhoissa, jumpissa ym ja meidän poitsu vääntää aina tortut!
Tutti on käytössä ja on erittäin rakas. Mutta yritetään rajoittaa vain väsymykseen ja unille. Pullo jäi pois helposti itsekseen pikku hiljaa kun mentiin hoitoon.
Sanoja tulee paljon, mutta monet epäselvästi. Poitsu yrittää toistaa niin kauan, että ymmärrän. Otan tutin pois suustaan ja poitsu sanoo pinnistäen hitaasti ja kyllä se yleensä sana siinä paranee. Joskus meitä molempia harmittaa, jos en tajua, mistä on kysymys... Kahden sanan lauseet onnistuu. Mennään nukkumaan. Istu alas, komentaa meiltä oppimalla tavalla!
Kone lentää. Lunta sataa. Puhelimeen sanoo: Haloo mummo kotona!
Joululaulut on tarttunut poitsuun. Haluaa niitä unilauluiksi. Joulupuu on rakennettua pyytää jotenkin sanomalla "akenne". Itse laulaa tuiki tuiki tähtöstä ja pienen pientä veturia, tai siis pätkiä niistä. Epäselvästi kuitenkin. Herttaista! Meitä aina naurattaa, kun toinen niin hartaasti lurittelee. Unissaankin on hokenut että tiritiriteijaa!
Leikkii paljon sekä isoilla että pienillä legoilla. Katselee kirjoja mielellään ja piirtää (sotkua). Ja pyytää äitiä piirtään! Meillä ei ole tv:tä, joten lastenohjelmat jää kavereille ja mummolaan.
Autoista tunnistaa ainakin bussin, pakettiauton, kuorma-auton ja rekan. Kauhakuormaaja oli nyt uusi tuttavuus ja silmät loisti kun seurattiin sen touhuja...
Se on "kau kumaja"..
On perinyt isänsä
unenlahjat! Joskus marmatin miehelle siitä, kun hän vois nukkua vaikka kuinka. Nyt kiitän ainakin sitä, että poika sai saman piirteen. Nukahtaa hyvin kainaloon päikkäreille ja yöunille. Päikkärit kestää kahdesta kolmeen tuntiin ja yöunet katkeaa harvoin. Hoidossakin kuulemma nukahtaa aina ensimmäisenä. Me ollaan jotenkin kummasti ajauduttu perhepetiin... Täytyisi ottaa itseä niskasta kiinni ja siirtää poika takaisin omaan sänkyyn, koska nukkui vauvanakin siellä hyvin. Ja viimeksi kun oli mummolassa yökylässä, niin nukahti kuulemma itse omaan sänkyyn ja nukkuikin koko yön siinä. Mutta kun se lapsen läheisyys on niin mukavaa... Tää taitaa olla nyt vain itsekkyydestä kiinni?
Kotona istutaan vielä
syöttötuolissa. Oppi juuri kiipeämään siihen itse. Ja tietenkin kaatoi sen päällensä. Muualla istutaan normaalilla tuolilla.
Poitsu on melko
kaikkiruokainen. Olen tarkoituksella antanut "pahoja" makuja pienestä pitäen, että ei tottuisi liian hyvään. Eli meillä syödään viiliä, piimää ja maustamatonta jogurttia. Maustetut jogurtit on herkkua silloin kun muut syö jätskiä. Mä oon vähän nipo, tietenkin kun on ensimmäinen lapsi kyseessä...
Karkkia ja sipsiä meillä ei syödä. Karkista poitsu ei edes ymmärrä. Sipsin makuun on päässyt serkkulassa ja sen päälle kyllä ymmärtää, jos kulhon jossakin näkee!
Oliivit, pähkinät, aloeverajuoma ym erikoisempikin uppoaa. Avaa suunsa d-vitamiinille ja omegakapselin kalaöljyllekin! Testasin juuri, ja spirulina-levätablettikin meni pureskellen. Paprika on aina tökkinyt ja tökkii edelleen, kypsänä ja raakana. Herneet sylkee ja joskus pavut ja maissitkin.
Paljon nuhaa ja
korvatulehduksia on ollut. Unia ja elämää ne ei ole kuitenkaan onneksi haitannut, eikä olleet kivuliaitakaan muuta kuin silloin ihan vauvana. Homeopatiaa käytän yhä ja yksi tulehdus selätettiinkin vähän aika sitten ilman lääkekuuria ja siitä olin tosi helpottunut! Viisi antibioottia on poju kuitenkin elämänsä aikana syönyt ja viimeksi juuri oli kymmenen päivän kuuri. Maitohappobakteereja annan nyt. Omegaa annan jatkuvasti ja spirulinaa monivitamiinin sijaan. Ternimaito/xylitol- tabletti menee hoidossa ruoan jälkeen.
Todella
omapäinen ja kova uhma menossa. Tavarat lentelee. Jäähypenkki otettu käyttöön! =)
Kaksivuotissynttärit lähestyy! =)
Aika on kiitänyt ihan liian nopeasti!
Soraya ja poitsu