Helou! :wave:
taimi, ole hyvä! =) Kiva että joku muukin tykkäsi =)
Linea negra näkyi mulla alussa hailakkana napaan asti, mutta nyt se ulottuu vain vähän navan alapuolelle. Erityisen selvänä se ei ole näkynyt missään vaiheessa, paljon tummempi oli poikaa oottaessa.
Mielialat vaihtelee hyvinkin tiheässä tahdissa! Ja tosi herkkään pahoitan mieleni nyt, ei tarvi kummoisesti miehellä "väärin tehdä" kun jo itkua tuherran. Nyt on toisaalta jotenki ollu helpompaa, ku oon antanu itkun oikeasti tulla, ja näyttäny että pahoitin mieleni, kun se oikeasti parantaa mielen heti kun tirauttaa pari kyyneltä, ja toisaalta sille voi heti kohta nauraa, että no vähästäpä se taas lähti
=)
Miehen juhlimisesta Ei oo isäntä meillä ahkera juhlija, ja raskausaikana on vähentyny siitä ennestäänkin vähästä, koska tietää minun aika tiukan mielipiteeni: yhteinen lapsi on tulossa, joten minä en aio olla ainoa joka siitä saa "kärsiä"! Että jos en kerta minäkään pääse aivojani viihteelle tuulettamaan, niin ei tarvi mennä miehenkään. Mutta on siis toki käynyt ... ... pari-kolme kertaa tänä aikana?
Kutinasta Sitä tuntuu monilla olevan, mutta minä en osaa kommentoida siihen mitään, kun itseäni se ei toistaiseksi *kop kop* ole vaivannut, enkä toisaalta tiedä mikä siihen auttaisi. Ainoa mikä tuli mieleeni, ni että kuorisi ihon hyvin ja rasvaisi hyvällä rasvaisella voiteella, ja jos kutiseva alue olisi pieni niin kokeilisi vaikkapa hydrocortisonia, mutta muutoin olen ihan neuvoton. Toivottavasti itse jatkossakin vältyn siltä! Toista kämmenselkääni nimittäin vaivaa joku talvi-ihottuma / kuiva iho rystysissä, ja sitä aluetta raavin kyllä kuin pieni elukka, ja hermoon jo käypi! Pääsisin siitä kyllä eroon ahkeralla rasvaamisella, mutta kun en muista rasvata kuin pahimpina kutinakohtauksina, ja vain säännöllisyyshän siihen auttaisi. Huoh...
Korven tyttö!
Onnea ja kukkasia :flower: pikku-neitien syntymän johdosta!
Mietinkin jo pari päivää sitten, että mitähän teille kuuluu, kun aikoihin ei ollut tänne tekstiä tullut, ja nyt tuossa lounasta syödessä aattelin, että huhuilen perääsi että miten voit, mutta sitten täällä olikin näin iloisia uutisia, kivaa! =) Ihanan helposta synnytyksestä olet saanut nautiskella
(.) Mulla on tänään makoilu melkeinpä unohtunut kokonaan, pojan huonetta laitettiin kun se on ollut projektina vaikka kuin kauan jo, mutta aina on homma venynyt ja venynyt.. nyt tehtiin loppuun, ja koitin kyllä rauhallisesti ottaa. Pari kivutonta supistusta siinä touhuilun lomassa tuli, joten nou hätä siis.
Sairaalakassin pakkaamista oon tässä suunnitellu, ja ne leipomiset kummittelee mielessä edelleen, että tekis mieli päästä vatkaimeen käsiksi, mutta olkoot ne nyt viikon-pari vielä.. jos maltan!
Pinnasänkykin pitäisi kasata, olisi sitten kaikki valmiina, niin ei vaivaisi mieltä että on tekemättömiä asioita vielä oottamassa.
Vauvanvaatekaappiin sain perjantaina hyllyt, kun siellä oli semmoset tyhmät vedettävät korit, jotka ei pysyneet kiskoillaan vaan tipahtelivat pois niiltä... joten sekin asia on hoidossa, vaatteet siellä nyt hienosti valmiiksi laitettuina. Vaippoja pitäisi pikkuiselle vielä ostaa, sit alkaa kai kaikki olla reilassa. Tjaa no kaukalon kangas pitäisi kai pestä, lie tuo jo pölyyntynyt tuolla portaiden alla. Niin ja kattoa toppapuvun sisälle valmiiksi kotiintulovaatteet pienelle, miehen ei sit tarvi meitä sairaalasta hakemaan lähtiessään ottaa ku kaukalo ja se toppapuku mukaan.
No joo, sit jos alkais surffailla uusien keittiönverhojen perässä... =)
Ippu 33+6
