Mä en ymmärrä tietokoneista/taiteesta/matematiikasta mitään?

Moniko tunnustaa joskus tiettyyn puheenaiheeseen todenneensa, ettei ymmärrä siitä mitään? Lähinnä siis kiinnostaa se, moniko on sanonut jotain tuollaista edes yrittämättä ymmärtää.

Show of hands, he jotka sanovat, etteivät ymmärrä tietokoneista tai vaikka sauvakävelystä mitään.. Moniko on aktiivisesti käyttänyt aikaa ja harjoitellut asiaa?

Olen meinaan huomannut, että etenkin vanhemmat sukupolvet osoittavat hälyttävissä määrin tuollaista käytöstä. Siis sanovat, etteivät ymmärrä vaikka uudesta kännykästä mitään. Tosiasiassa se kännykkä onkin paketista ottamisen jälkeen vain ollut olohuoneen pöydällä, eikä sillä ole edes yritetty tehdä mitään. Jos se vaikka hajoaisi tai räjähtäisi tai jotain. Shokkiylläri, ei nuorisokaan jokaista laitetta osaa automaattisesti harjoittelematta käyttää.
 
Matematiikka perusmatikan jälkeen. :wave:
Hämmennyin jo yläasteella kun sotkettiin kirjaimet mukaan numeroihin (yhtälöitä kaiketi?)

Ei. Kirjaimilla kirjoitetaan ja luetaan, numeroilla lasketaan.

Ammattia opiskellessa perusmatikka ok, kaikki 'ylimääräinen' hilpetööri siinä aiheessa ei mennyt järkeen. Iltalukiossa- tuskien taival ekan kurssin jälkeen. Lyhyessä.
 
Mä kyllä sanon jos en ymmärrä jostain yhtään mitään, mutta yleensä pyydän että mulle selitetään vähän aiheesta että käsittäisin mistä toinen ihminen haluaa puhua.

Joskus sitten vaan laiskottaa (tai ei kiinnosta tarpeeksi), mua tai sitä vastapuhelijaa sen verran että mieluummin vaihtaa aihetta kuin alkaa selittämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;24376064:
Matematiikka perusmatikan jälkeen. :wave:
Hämmennyin jo yläasteella kun sotkettiin kirjaimet mukaan numeroihin (yhtälöitä kaiketi?)

Ei. Kirjaimilla kirjoitetaan ja luetaan, numeroilla lasketaan.

Ammattia opiskellessa perusmatikka ok, kaikki 'ylimääräinen' hilpetööri siinä aiheessa ei mennyt järkeen. Iltalukiossa- tuskien taival ekan kurssin jälkeen. Lyhyessä.
:xmas:
 
En tiedä sainko selitettyä kovin hyvin (en ymmärrä selittämisestä mitään!). Lähinnä hain sitä, että monella tuntuu tuon "en ymmärrä siitä mitään" -toteamuksen kyytipoikana tulevan asenne, ettei edes kykenisi oppimaan siitä mitään. Mikä tuntuu minusta hyvin oudolta.
 
"Minna"
Mä en ymmärrä autoista mitään.

Se johtuu pääasiassa siitä, että olen täysin haluton oppimaan autoista mitään. Minua ei yhtään kiinnostaisi ajaa ajokorttia. Ja tiedän itseni, jos minä ajaisin ajokortin, minun pitäisi samalla opetella myös koko auton mekaniikka ja ymmärtää se perinpohjin.

Mutta kun en halua. En. Joten sanon, etten ymmärrä autoista mitään. Se on ihan tottakin kyllä, sillä en edes halua ymmärtää niistä yhtään mitään. (Syystä että? En tiedä!)
 
"vieras"
En ymmärrä= ei kiinnosta. En ymmärrä eikä edes kiinnosta ymmärtää 2 kaverin juttuja raksa sitä ja raksa tätä ja välipohjat ja seinät sitä ja laminaatti tota plaa plaa. Ei tulis mieleenkään alkaa opetteleen ja kyseleen koska se on niitä harvoja asioita jotka mua ei IHAN OIKEASTI vois vähempääkiinnostaa.
 
"vieras"
ymmärrän nuo vanhempien ihmisten kännykkäkiinnostamattomuuden ym. koska itse sain mm. mp3soittimen lahjaksi eikä se kiinnosta minua. Siellä se on. Pitäis kai myydä. Ei kiinnosta tarpeeksi että jaksaisin opetella ymmärtämään mp3soitinta. Urheilen mielummin (ilman sitä) kuin kulutan edes aikaani johonkin joka ei kiinnosta.
 
"Samppa"
Ihan sama juttu uusien urheilulajien kohdalla, kun ei ole mestareita ekalla kerralla, niin luovutetaan. Ei tajuta, että se mitä minä osaan on vuosien harjoittelun tulosta tai joku huippu jossain lajissa. Tämä ihminen on uhrannut valtavasti aikaa, se minkä muut näkee on vain jäävuoren huippu.
 
Minun korviini tuollainen kuulostaa asenteelliselta, ja sellaiselta, ettei halukaan mitään (lisäys: no ei nyt noin jyrkästi "ei mitään" - vaan sitä puheena olevaa asiaa siis) ymmärtää.

Pinnallisesti kaavamaisten voisi myös väittää, että naiset harvemmin harrastavat erityistä paneutumista vaativia asioita. Kaiken pitäisi vain sujua tuosta noin vaan ikäänkuin itsestään.
 
Viimeksi muokattu:
"Debra"
Minä en ymmärrä matematiikasta mitään, paitsi sen että ymmärrän etten ymmärrä. Joskus luulin olevani melkeinpä matikkanero kun kirjoitin yo-kirjoituksissa pitkästä matikasta laudaturin. Menin sitten yliopistoon opiskelemaan matikkaa ja en tajunnut yhtään mitään. Vaikka yritin. Lopetin sitten kesken ja rupesin opiskelemaan ihan muuta alaa. Semmoista alaa josta luulin etten ymmärrä mitään, mutta pärjäsin kumminkin paremmin.

Sen vaan tajuan, että matikasta ei tunnu kyllä kovin moni, varsinkaan nainen, tajuavan yhtikäs mitään.
 
"vieras"
En ymmärrä juuri mitään tekniikasta, mutta en ole myöskään siitä kiinnostunut. Kait sitä autoakin oppis korjaamaan jos kiinnostaisi. Mut eipä sitä riitä kaikkeen.
 
[QUOTE="Debra";24376130] Joskus luulin olevani melkeinpä matikkanero kun kirjoitin yo-kirjoituksissa pitkästä matikasta laudaturin. Menin sitten yliopistoon opiskelemaan matikkaa ja en tajunnut yhtään mitään. Vaikka yritin. [/QUOTE]

Rehellisyyttä ainakin on.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pitkänkin lukiomatikan (temput) hallitsee lähinnä hyvällä ulkomuistilla (kikka kuutonen, tempu vitonen, sijoitetaampa diffikseen tämä, niin hokkuspokkus käsissä onkin sievempi yhtälö jne.)

Sitten kun pitäisi osatakin oikein soveltaa ja käyttää työkaluna, niin asia onkin eri.
 
"Debra"
Minun korviini tuollainen kuulostaa asenteelliselta, ja sellaiselta, etti halukaan mitään ymmärtää.

Pinnallisesti kaavamaisten voisi myös väittää, että naiset harvemmin harrastavat erityistä paneutumista vaativia asioita. Kaiken pitäisi vain sujua tuosta noin vaan ikäänkuin itsestään.
Näin se joskus tuntuu olevan. Tytöt kyllä jaksaa koulussa päntätä ja olla tunnollisia ja siksi pärjäävät paremmin. Mutta aika usein sellaisessa asioiden syvällisessä tajuamisessa miehet menee ohi. Siis osa miehistä. Suurin osa miehistä on kyllä vielä tyhmempiä kuin naiset :)

Uskon, että kasvatuksella, kulttuurilla ja rakenteellisilla tekijöillä on tässä iso rooli. Mutta kaipa geeneissäkin vähäsen...
 
"Debra"
Rehellisyyttä ainakin on.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pitkänkin lukiomatikan (temput) hallitsee lähinnä hyvällä ulkomuistilla (kikka kuutonen, tempu vitonen, sijoitetaampa diffikseen tämä, niin hokkuspokkus käsissä onkin sievempi yhtälö jne.)

Sitten kun pitäisi osatakin oikein soveltaa ja käyttää työkaluna, niin asia onkin eri.
Mulla tää ei kyllä mennyt ihan noin. Pärjäsin jopa matikkakilpailuissa suht. hyvin. Ehkä mun päähän vaan osui joku esine tai tapahtui joku aivokuolema. En tiedä. Ainakin lukiossa oli nimenomaan sellainen soveltaja - inhosin ja suorastaan välttelin kikkailua jos en ymmärtänyt mitä siinä tapahtui.

Kenties Jumala huomasi minun olevan nainen vasta kun täytin 20... ja otti pois sen matikkaprossun...
 
"Samppa"
Rehellisyyttä ainakin on.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pitkänkin lukiomatikan (temput) hallitsee lähinnä hyvällä ulkomuistilla (kikka kuutonen, tempu vitonen, sijoitetaampa diffikseen tämä, niin hokkuspokkus käsissä onkin sievempi yhtälö jne.)

Sitten kun pitäisi osatakin oikein soveltaa ja käyttää työkaluna, niin asia onkin eri.
Totta, tiedon soveltamisessa miehet menevät ohi niin että heilahtaa. Ei kaikki, mutta se osa miehistä.
 
"..."
Muihin puuttumatta, minusta on outoa sanoa ettei ymmärrä taiteesta mitään. Mitä siitä pitäisi ymmärtää?? On hassua että on aina hirveä tarve ymmärtää ja selittää taidetta... Voi sanoa ettei pidä jostain tietystä taiteenlajista, mutta ettei ymmärrä.
 

Yhteistyössä