Marraskuun muruset *MEIDÄN KUU!* <3

Onnea taas vauvautuneille ja kiitos synnytystarinoista :flower:

Petite - Mullahan synnytys käynnstyi lapsiveden tihkumisella, joka haisi mun mielestä spermalle. Eli käy ihmeessä näytillä

SW ja neiti 2 vk ja 1 vrk

 

Jos tässä pientä synnytyskertomusta kirjoittaisi. Maanantai-yönä heräsin 2.30 käydäkseni vaan vessassa ja takaisin kun nukkumaan tulin, niin supistukset alkoivat, eikä siitä nukkumisesta mitään tullut. Supparit tuli aluksi n. 10 minuutin välein ja siitä koko ajan tiheämmin ja aamulla sitten päätin, että kyllä mä synnärille nyt lähden, että ei tästä kotona olosta mitään tule.
8.30 olin synnärillä ja 10 minuuttia ehdin maata käyrillä, kun vedet meni ja pitikin sitten ilmoittaa kuskille, että menee vaan kotiin, mä jään tänne.

Siinä vaiheessa olin 3cm auki ja saliin pääsinkin melkein heti ja tunnin päästä tulosta sain onneksi epiduraalin, kun olo oli jotain ihan kaameaa. Mulla on molemmissa synnytyksissä supistukset käyneet reisiin ja se sattuu.

Avautuminen tosin sitten hidastui ja sain supistuksia edistävää tippaa. Streptokokin takia sain myös antibioottia tippana ja itse en edes tuosta streptokokista tiennyt etukäteen.

Lopulta pääsin ponnistamaan ja lapsi oli vielä siinä vaiheessa todella ylhäällä ja mulla teki takapuoleen tosi kipeää, joten kätilö laittoi mulle vielä budendaalipuudutuksen, joka on tuolla aika uusi juttu ja kaikki kätilöt eivät sitä osaa edes laittaa. Mulla kävi kuulemma hyvä tuuri, kun oli osaava kätilö ja se vielä sai sen laitettua niin, että se toimi.
Sydänäänet alkoivat heitellä aika pahasti ponnistusvaiheessa ja aina supistuksen jälkeen ne tipahti, joten lääkäri paikalle ja imukuppi esiin. Poitsu oli jotenkin vinossa asennossa ja vielä napanuora kaulan ympärillä. Väliliha jouduttiin vielä leikkaamaan ennen kuin poitsu saatiin ulos, mutta sektioon ei sentäs tällä kertaa tarvinnut mennä.

Vauva oli hieman veltto ja koska sydänäänet olivat heitelleet oudosti synnytyksen aikana, niin lastenlääkäri kävi tarkistamassa ja ottivat pojan sitten tarkkailuun teholle. Lopulta sydänäänet olivat ihan hyvät, mutta verensokeri vähän matala ja sen vuoksi poika jäi teholle ja joutui oleman muutaman päivän sokeritipassa ja vasta neljäntenä päivänä sain pojan osastolla viereen.

Nyt kaikki on onneksi hyvin ja kotona ollaan. Poika on kova nukkumaan ja syömään

 

Ihania synnytystarinoita:heart:
Onnea hirmuisesti kaikille synnyttäneille!:flower:

Mä niin kans haluaisin nyytin kotiin.. Huoh! Toivon mukaan ei pidä sinne joulukuulle asti odotella! Mua pelottaa siinä eniten se et poitsu kasvaa hirmu isoksi ja mä en saa sitä ponnistettua sitten ulos.. :/ Ja mua myös pelottaa tuo lapsivesi asia, ku täällä meillä sitä ei mitenkään tarkkailla ja terkkakin vain sanoi että vaikka tihkuu, mutta lapsi liikkuu ja voi hyvin niin ei siinä sitten mitään :O

puhnalle38+3

 

Kiva jos mukaanne vielä mahtuu yksi myöhäinen

Raskaus on tähän asti edennyt melko hyvin. Mitä nyt alussa oli järkyttävää pahoinvointia, jonka ansiosta kolme tiputuskeikkaa, keskiraskaudessa lamauttavat selkäkivut ja kokoajan jatkunut yliluonnollinen väsymys. Tuo väsymys on ehkä tuntunut tässä raskaudessa siksikin niin älyttömältä, kun on ollut jaksettava päivät kotona nyt 1v8kk esikoisen kanssa. Edellisen odotuksen en muista väsyttäneen näin kovasti, mutta silloinhan olinkin melkein koko raskausajan kotona ja sain levätä aina kun siltä tuntui...

Nyt olo alkaa jo olemaan hieman tukala, ja tuntuu että voisi jo syntyä. Laskettuun aikaan vielä jokunen päivä (17.11.), ja esikoinenkin meni 9 pv yli la:n. mutta mielelläni lähtisin synnyttämään vaikka heti. Muutamana iltana on jo tuntunut sellaista "menkkaoloa" ja muutamia henkeä salpaavia supistuksia, muttei enempää. Alapää tuntuu jotenkin siltä, kuin olisin jo synnyttänyt Jokseenkin murjottu olo, jokainen liike sattuu... Onko muut kokeneet että ennen synnytystä jo paikat ovat näin hellänä? viime kerralla en tälläistä tuskaa muista, mutta mietin että voisiko vauva olla nyt jo niin alhaalla valmiiksi, että se jotenkin venyttää ja aiheuttaa kipuja...?

 

Onnittelut vauvaantuneille ja tervetuloa vielä tosiaan mukaan sohwis! Ja pitää kyllä kanssa kiittää noista synnytyskertomuksista. Kaikilla niin omanlaistansa ja ihana lueskella, vaikka joillakin toki ollut vaikeaakin.

Mulla on ollut aamusta asti tuossa lonkkaluun yläpuolella kyljessä semmoinen paikka, johon pistää koko ajan liikkuessa niin jumalauta lujaa. Piti kauppareissukin hoitaa särkylääkkeiden voimalla, kun oli muuten niin tuskainen olo. Jonkun verran menkkajuilimista ja tuikkii jonnekkin tuonne kohdunsuulle päin.

Puhnalle ei sulla ole mitään synnytystapa-arviota tai sellaista, missä ultraisivat? Kun mulla ainakin siellä huomattiin tuo lapsiveden vähäisyys (vaikka tosin omasta mielestä ei ole tihkunut). Käskivät tarkkailla vauvan liikkeitä ja nyt tiistaina on toinen kontrolli tulossa. Viimeksihän veden määrä oli normalisoitunut, mutta varmuuden vuoksi haluavat kontrolliin taas. Tavallaan kyllä vähän sapettaa maksaa se vajaa 30€ joka polikäynnistä jos kaikki on okei, mutta mitäpä sitä ei pienen turvallisuudesta maksaisi vaikka sitten vain varmuuden vuoksi...

Ei taida mies saada isänpäivälahjaksi tytärtä, saa tyytyä pelkkiin boksereihin (jos ei nyt yöllä sitten ala tapahtua)!

Dae ja Tyyppi 38+6

 

Onnea taas synnyttäneille, teitä oli niin monta etten enää muista puoliakaan Mulla alkaa olla niin lahopää että hyvä kun oman nimeni muistan.
( . ) Nyt alkaa olla iho niin kireällä, että oli pakko hakea body shopista kaakaovoita. Navan kohdalta oikeen sattuu, niin kireällä se on. Tai en ole varma, onko se kireys ihossa vai kohdussa, istukassa, missä lie? Alkaa ahistaa ajatus, että jos tämä oikeasti meneekin yliaikaiseksi. Kun kokoarviossa lääkäri oli sitä mieltä, että vaikka menisi yliaikaiseksi niin ei tarvi käynnistystä ajatella. Ajattelin tässä kaivella jostain niitä vyöhyketerapia-ohjeita ja kotona hieroa niitä pisteitä, rahatilanne on niin huono etten oikeen voi minnekään terapeutille mennä. Ja jos vielä sitä vadelmanlehtiteetäkin hakis. Yrittänyttä ei laiteta! Paria ässää olen kokeillut, mutta siivous on niin vastenmielistä puuhaa etten millään saa ittestäni irti! Esikoista odottaessa ehkä vahvin merkki lähestyvästä synnytyksestä oli hirmuinen siivousvimma ja tarmonpuuska samana päivänä ku synnytys sitten käynnistyi. Se on siis oire, joka on normaalioloissa ihan täysin tavaton mun kohdalla. Mä olen kaikkea muuta kuin kodinhengetär. JOtenka sitä tarmonpuuskaa odotellessa.. Tekemistä meinaan riittäisi..

Sohwis, tervetuloa! :wave:

 

Onnittelut taas kerran kaikille vauvansa jo saaneille!
Niin niitä ihanuuksia vaan syntyy lisää, kuin sieniä sateella...

Käytiin tiistaina synnärillä kun vauva oli kaks päivää niin hiljainen. Siellä oli nuori lääkäri, joka ilmoitti meille ultratessaan, että hetkinen, täällähän on kaksi päätä. Teille tulee siis kaksoset. Miehen kanssa katsoimme hetken ihmeissään ja sanoin että katoppahan nyt uudestaan. Mut on kuitenkin neljä kertaa ultrattu tän raskauden aikana, joten eiköhän luulis että olisivat näkyneet jo aiemminkin. Siinä sitten hanakkaasti 40 minuuttia ultras ja ihmetteli vielä että onko se mahdollista.
Lopuksi ei enää löytänyt sitä toista päätä, joten pyysi anteeksi säikäyttämistä. Jäi ihme fiilis tosta reissusta, enkä todellakaan ite usko että siellä kahta vois olla, mutta mies jaksaa vitsailla että lähdetäänkö ostaan varmuuden vuoksi toinen turvaistuin ja kolmas pinnasänky... (1,8 v. nukkuu myös pinniksessä) ... Ja muista nyt syödä kolmen edestä... Ajatella jos olisikin mahdollista että sieltä kaks syntyiskin yllätyksenä... Mutta siis en todellakaan siihen ite usko, kun tämän yhdenkin koko arvio on jo niin iso.
Yks mies kyllä mulle kaupassa vitsaili että taitaa olla kaksoset tulossa. Sanoin että ihan yks vaan ja se vielä lisäs siihen että oletko nyt ihan varma? Hah hah, kun oliskin niin...

Toivottavasti tulis pian lähtö. Sillä nyt meillä olis lapsenvahti kylässä. Ja sain vihdoin ja viimein vauvankin tavarat pakattua. Pissalla pitää muuten käydä ehkä vartin välein ja yölläkin 5- kertaa, mikä meinaa olla hivenen rasittavaa...

T. Soikku ja Otso 39+1

 

Huomenta!

Soikku, aika hui miten säikäyttelivät =)
Mun miehen veli ja sen vaimo oottaa kaksosia ja heil se kyl selvisi ihan ekassa ultrassa ja näkyy kuulemma niin selvästi! Mut voishan sitä tietty sattuu "yllätyksiäkin"

On se niin ihmeellistä et saa raskausajan olla täysin oireeton ja hyvin voiva, synnytys sujuu ku lastenleikki mut sit synnytyksen jälkeen on pikkuvaivaa vaivan perään =(
Mun pukamat on jo paremmat, mut nyt oon kärsiny kaks päivää päänsärystä ?!?!
Ei johdu niskojen jumissa olemisesta imetyksen takia, oon sen tarkastanu. Eka illan pää särki tuolta takaraivosta mut nyt ihan särkee koko pää eikä se mee nukkumallakaan ohi =(
Oon sitte popsinu pari burana 600 päivässä, mut oon aina ollu tosi huono noiden lääkkeiden kans joten en mieluusti niitäkää kauheesti popsis varsinkaan nyt ku vielä imettää !!
Mut siis voisko joku osata selittää mistä tämmönen yhtäkkinen särky johtuu? (mulla ei normaalisti särje pää koskaan...)

Mä unohdin viimeyönä laittaa klon herättämään ni meidän pikkuneiti porskutti 7h yöunet.. tai siis olis varmaan nukkunu pitempäänki mut sillo heräsin ite ja ampasin säikähtäneenä ylös ku se nukkuu vaan... Ja munhan pitäis vauva syöttää 3h välein juuri tuon painon laskun takia =(

Nyt tissitys puuhiin !

Ihanaa isänpäivää kaikille, etenkin heille joille se on ihka ensimmäinen :heart:

Moon ja pikkuneiti 1vko 1 pv

 

Soikku Hui kauhea! kuulla nyt tuollasta ihan loppuvaiheessa.. Olisihan se melkonen yllätys synnytyksessä.

(.) Mulla on tiistaina neuvola aika niin ajattelin puhua tuosta lapsiveden tihkumisesta. Siitä ollaan niin montaa erimieltä. Toinen terkka oli ihan hädissään että kun on tulehdusriski..Toinen taas ei paljoa hätäillyt vaan meinas että toisilla tihkuu ja toisilla ei. Ett olis ihan normaalia melkeen.

Mun olis tarkotus saada se uus ultra-aika jos vain kerkeää. Täällä Kokkolan seudulla on ihan ihme systeemiä välistä äitipolilla. Ensin kauhean tarkkaan seulotaan nuita isoja vauvoja ja kuitenkaan ei oteta vastaan jos haluais itse asian tarkistaa loppuviikoill..Pitää kuulemma olla jotain "vialla" että ottavat ultraan.. mutta voisin kuulemma saada mahdollisesti ultra-ajan toiseen neuvolaan, jossa tuo vauvan koko voitais tarkistaa. Mulla siis pelkona että vauva on iso jos loppuun asti menee. meillä aikasemmat syntyneet rv 38 ja 39 ja olleet isoja. (3800 ja 4100)

petite ja rv 39+2 :heart:

 

Eräpäivä.

Ei lisättävää.

TätiUuu ja yksiössään viihtyvä vauvanen 40+0

 

MoonVaan Mulla oli kuopuksen synnytyksen (helppo keikka) jälkeen, noin viikko siitä, aivan järkyttäviä hedareita, lihaskipuja, oksensin pari kertaa kun sisäelimet alkoivat muljahdella kohdilleen. Mulla kesti sitä huonovointisuutta pari pvää ja ajattelin sen olevan jonkinlaista kropan palautumista kovasta fyysisestä rääkistä, vähän kuin ihmiset oksentavat ja pyörtyvät maratonin jälkeenkin...Toivotaan, että sielläkin menee ohi pian!

Täällä tuli yöllä pari todella kipeää supistusta, joihin heräsin ja isko jopa pakokauhu, että "AINIIN, tältä ne tuntuvat!Mihin oon itteni taas laittannu!" Iltaisinkin tullut muutamia kipeitä supistuksia, mutta taitavat olla siis jotain ennakoivia vaan.

Maija ja Lotta 37+4

 

Tässä synnytys tarinaa nyt sitten:

Eli poika syntyi 7.11 klo 19.15 Painoa 3510g , pituutta 51 cm ja pipon 34,5 cm. Rv 40+4

Lauantaina kuskailimme muutto tavaroita tai minä oikeastaan järjestelin oikeille paikoille niitä. Siinä illalla molemmat miehen kanssa todettiin että ens yönä tulee lähtö. Illalla tuli kipeitä supistuksia 10 min välein mutta olin nukahtanut vielä. Puoli yhdeltä yöllä heräsin sit supistuksiin ja niitä tuli heti 5 min välein. Soittelin synnärille kun alkoi niukka verinen vuoto noo sai vielä odotella kotona. neljältä me sitten lähdettiin ajelemaan ja vähä yli viisi katsottiin synnärillä jo tilannetta. Silloin oli vasta kohdunsuu 2 cm auki mut synnytys saliin suoraa saatiin mennä. Supistukset oli kipeitä ja niitä tuli pikkuhiljaa 3-5 min välein. Seuraavaan päivään n klo kahteen mä selvisin ilman kipulääkkeitä ja sitten puhkastiin kalvot. Tosin lapsivettä ei sitten loppujen lopuksi tullut, joten ne aikasemmat lapsiveden vähyys kontrollit oli vissiin ihan aiheellisia ollu.

Tunti kalvojen puhkaisusta sain sitten epiduraalin ja oi sitä autuutta. Miehelle tuo epiduraalin laitto oli aika kova paikka, ja yleensäkin se että mua pisteltiin ja olin kipeä. Kuudelta vihdoin tilanne oli 8 cm auki ja sit puoli seitsemän sain alkaa harjoitella ponnisteluja. Siinä vaiheessa miehelle tuli tippa linssiin eikä sen päälle saanut ees katsoa. Aivan ihana mies <3 Nyt mulle tulee tippa linssiin kun ajattelee sitä.

Eipä siinä sitten kauaa mennyt kun poika oli maailmassa ja aivan ihana poika olikin <3 Isä sai katkaista napanuoran ja päästiin ensi imetykselle. Tähän asti kaikki oli ihanaa.

Kätilöillä oli juuri alkamassa vuoron vaihto joten kätilö totesi et mun pitää vaihtaa huonetta ja hän käy yhtäkkiä punnitsemassa ja putsailemassa vauvaa ja isä saa aamulla pestä vauvan. No me siirryttiin toiseen huoneeseen kahville ja vauva meni punnitukseen. Punnituksen ja putsauksen aikana alkoi kuulua piippailua ja vauvan huutoa. Seuraavaksi meille tultiin sanomaan että "älkää nyt pelästykö mutta vauva on vieti vauvateholle kun se veti siniseksi." No eipä siinä pystynyt kun pelästyä. Siinä vaan odoteltiin kunnes yötyöntekijä tuli onnittelemaan. Kysyttiin että mikä vauvalla oli ja tämä kätilö oli ihan ihmeissään et eikö meille ole annettu lisää tietoa. No ei ollut annettu ei. Siitä sitten ohjattiin mies vauvateholle ja minä olin liikkuma kiellossa kun huimasi ja olin tipassa.

Vauvateholla selvisi että pienellä oli ilmarinta josta oli imetty 35 ml ilmaa. Ja vauva jää teholle. Sain sitten vielä ennen puoltayötä tipan pois ja luvan lähteä vauvan luokse. Ai että kun suloinen pieni vaikka oli kaikissa koneissa kiinni ja johtoa siellä sun täällä.

Seuraavana aamuna sitten tilanne näyttikin jo paremmalta mutta 5 päivää vauva teholla vietti. Viimeisen yön sairaalassa vauva oli vierihoidossa ja perjantaina päästiin kotiin. <3

Isi on aivan ihana. Kotona sain ruusuja ja kyyneleet siinä virtasi molemmilla. Yöt oon saanut nukkua kun mies hoitelee vauvaa, jolla on tapana valvoa yöllä pitkän aikaa. Sääli vaan että mies ei koskaan päässyt sitten pesemään vauvaa ja vasta vauvan ollessa 19 h ikäinen sai isi pitää lastaan ekaa kertaa sylissä. Mutta siitä se sitten alkoi. Mies on ihan myytynä ja olenhan minäkin. <3

Tyytyväinen on tuo meidän pieni mies vaikka ruuan saanti onkin välillä työn takana. Vauva kun tottui teholla pullo ruokintaan niin tissi ei oikein meinaa kelvata aina. Vaatteet on ihan hassun suuria, jopa ne pienen pienet 50 cm vaatteet.

Eveny ja poju 7 vrk

 

Onnea shihtzu, OP-81, hipsu86 ja Saana07 :heart:

Ja kiitos taas ihanista synnytyskertomuksista.

( . ) Huomisaamuna on käynnistys ja osastolla pitäis olla kello 8. Jännittää aivan järjettömän paljon.

pnda ja miisumi 38+6

 

Ihana kertomus Eveny, ihan sitä liikuttui itsekkin tuon lukiessaan!

Mahtaakohan tulla monta isänpäivälahja vauvelia tänään? Meillä oli kyläilyt aikaisin tänään hoidettu, kun mun vanhemmat ja veli & sen avokki kävivät ja samalla koko porukalla appiukolla vierailtiin.

Omaan napaan ei yhtään mitään uutta. Ehkä tiistaina sitten, kun taas mennään ultrailtavaksi. Mutta sentään:

Daewen ja Tyyppi 39+0 POKS :heart:

 

pndalle tsemppiä huomiseen!!

päivittäjä: jos ehtii, niin mulle voisi korjata tuohon veikkauslistaan rv:t 38+5 mutta ei
hätää jos ei kerkiä.

täällä oltu reilu vuorokausi oltu kotona, on tää niin uutta ja ihmeellistä.

saana ja pieni mies 6 vrk

 

Käytiin tänään ensimmäistä kertaa synnärillä. Nukuin viime yön tosi huonosti turvotuksen takia ja aamulla iski päänsärky. Mulla on niin harvoin päänsärkyä ja viime neuvolakäynnillä oli verenpaineet vähän kohollaan ja pissa yhdellä plussalla niin käytiin varmistamassa, ettei olis raskausmyrkytys iskemässä.: / Onneksi ei ollut.

Makoilin ensin vähän aikaa ja kuunneltiin sydänääniä ja laskeskeltiin liikkeitä. Kaikki oli onneksi kunnossa. Sitten käytiin vielä jonkun (tosi tympeän) lääkärin vo:lla. Lääkäri teki sisätutkimuksen ja ultras. Kohdunkaula oli lyhentynyt 2cm:n ja kohdunsuu auki 2cm, joten ihan täysin turhaa nuo mun jatkuvat supistelut ei kuitenkaan oo ollut. ultrassa painoarvio 3500g, joten mitään jättiä sieltä ei oletettavasti ole tulossa.

Nyt tässä sitten vaan tultiin kotiin odottelemaan, millon se synnytys nyt sit käynnistyis. Niinkun kaikki muutkin, myös tämä lääkäri ennusti synnytyksen käynnistyvän pikaisesti. Supistukset on ollut tuon sisätutkimuksen jälkeen tujumpia, mutta ei vieläkään mitenkään huippukipeitä eikä säännöllisiä. Nuo alapään ja nivusten vihlomiset taas on aivan järkyttäviä mutta ne ei onneksi kauaa kestä kerrallaan.|O

Oon taas niin täynnä omaa napaa ja omia vaivoja ja odotusta kun tässä on niin pitkän aikaa jo ollut "lähtö käsillä", joten anteeksi taas kun en jaksa oikeen muuta kirjotella.. Mutta noita synnytyskertomuksia on kiva lukea tässä vaiheessa.

Elina ja vauva 40+4

 

Kojootti kerroppa mullekin jos jostain löydät niitä vyöhyketerapiaohjeita

Soikku-83 huhhuh minkä säikytyksen oot saanut, mä olisin varmaan pyörtynyt

MoonVaan mulle tulis mieleen että voisko johtua jostain hormoneista tuo päänsärky?

Pndalle tsemppiä :flower:

Mua hävettää kun oon käyny jo 4 kertaa synnärillä :ashamed: supistusten takia, sitten mahakivun takia, verenpaineen takia (oli koton mitatessa korkea) ja viimesen kerran siks koska olin oksennellu koko päivän ja päätä särki niin hitosti ja paineet nousi, että pelkäsin taas raskausmyrkytystä. Ei onneks ollut. Mutta nolottaa kun oon ravannu siellä ihan "turhan takia" kun kaikki on sit kuitenki ollut hyvin, ja ne on siellä vaan sanonu aina että "koita nyt vaan levätä ja ottaa rauhallisesti", ihan kun oisin joku kamala panikoija

Mä vein tänään aamulla miehelle aamupalan sänkyyn, vaikkei se nyt vielä virallisesti isä olekaan (eikä mun isä muutenkaan, mutta kuitenki )... Onhan se tavallaan isä, vaikka vauva onkin vielä mahassa. Sai sitten reilusti täytetyn ruisleivän, jogurttia, kahvia ja mun eilen leipomia keksejä heh.

Ja on tullu tänään kyllä herkuteltua :ashamed: mies oli omilla vanhemmillansa ja mä olin mun vanhempien luona ja ne sitten vielä tyrkytti mukaanki kaikkia kakkuja yms mitä oli jäänyt yli, huhhuh, kyllä vaaka tykkää.

No eipä tässä kai muuta. En tiiä painaako vauva tonne alas vai mitä mutta taas pistelee silleen tuonne jonnekin kohdunsuulle, niinkun joku tökkis tikulla. Ja illalla kun olin nukahtamassa, havahduin monta kertaa siihen kun mahaan sattu... En tiiä oliko ne supistuksia. Mutta tuntu kun tuolla jossain pitkin mahaa ois "kiristäny" ja... ääh vaikee selittää. vähän kun joku kramppi. Otti kyllä kipeetä. Mutta ei todellakaan sitä luokkaa kun mitä oon kuullut synnytyssupistuksien olevan

37+6

 

Mitähän se vois olla kun alavatsan vasemmalla puolella tuntuu jatkuva kipu kun seison? Istualteen en tunne mitään mutta sitten kun nousen seisomaan niin alavatsa on kipeän tuntuinen?

Linnna 38+3

 

Esikoisen synttärit ohi ja flunssakin paranemaan päin. Vauvallekin nyt kaikki valmiina. Nyt siis mäkin alkaisin olemaan valmis Oon yrittänyt puhua vauvalle, että syntyisi mulle huomiseksi synttärilahjaksi, mutta tuskinpa Mutta on tää jännää aikaa, kun se lähtö voi tosissaan nyt tulla ihan milloin vaan.

Loppuun vielä poksista huomisen rv 38:n puolesta =)

 

Onnea taas nyyttinsä jo saaneille ja oikein paljon kiitoksia kaikista synnytyskertomuksista! :heart:

Ei tullu isänpäivälahjaa meille ainakaa vaikka kuinka sitä toivo ja yritti..Toivottvasti jollakulla muulla tärppäs!

Kerroin tuossa kk sitte ku ukkokulta sairastu...on niin raskasta tää aikaa meille kaikille (ennen kaikkea tuolle rakkaalle) ku ei paranemista oo näkyny taas pariin viikkoon ollenkaan, päinvastoin! Ahdistaa ja surettaa niin maan perusteellisesti ku ei osaa toista auttaa ja niin huonona toinen on..
Itekki on niiin kipeä eikä edistystä tälläkään saralla oo tullu..miten sitä jonnekki osastolle voi mennä pariksi kolmeksi päiväksi, miten nuo pärjää?? Voih ja huoh :'(
Jospa sitä päivä kerrallaan menis eteenpäin...kai näilläki asioilla on jokin merkityksensä..



Crocus ja Murunen *poksista* 39+0, miten tuo tickkeri näyttää nyt vajaata viikkoa??

 

Ei tullut isänpäivälahjaa tännekään Toisaalta typerää edes elätellä toiveita,koska ei tämä aiemmin synny

Onnea taas vauvan saaneille:flower:

(.) Ei mitään uutta. Kaikki niinkuin ennenkin.

LilliM ja manteli 38+1

 

Moonvaan Mulla ainakin on tullut pää kipeäksi kun maito oikein nousee ja samoten voi enteillä rintatulehdusta! Ja eilen huomasin että en ollut juonut riittävästi että nestehukka teki hedaria... Tuo imetys vie nesteet niin vähiksi, että pitäis muistaa juoda ihan sikana!!! Mutta voihan se toki olla hormonaalistakin, mulla oli ainakin raskaus aikana hormoneista johtuva hedari ainakin pari viikkoa... Toivottavasti sulla helpottaa pian!

Ja oikein paljon onnea kaikille vauvautuneille:flower: Masukeille taas supparituulia ja mammoille tsempit

Eilen pääsin sauvakävelylle kun mies pukkasi vaunuja. Voi että mun kroppa nautti ku sai vähän rääkkiä! Ja hartiat kiitti kun sai liikuntaa!

 

uusi viikkoa ja ei mitään uutta länsirintamalla. Rupeaa jo oikeesti v****ttamaan tämä odottelu! Ei supistuksen supistusta eikä mitään merkkejä, vaikka takana viikkoa lumitöitä, puunkantoa, töissä oloa, siivousta ja seksiä. Mä varmaan haudon tätä mahaani vielä joulunakin :-(

Aleksi ja vauveli 40+5

 

Eipä tullut sitä isänpäivälahjaa meillekään Illalla supisteli lupaavasti, mutta yllätys, että loppuivat taas kerran. Todella ärsyttävää :headwall: Tää on niin omituista kun ainakin 4 iltana ollut jo parin viime viikon aikana noita lupaavia suppareita ja synnytys ei vaan käynnisty. Kaksi edellistä synnytystä kun ovat tosiaan alkaneet heti, kun ekat supistukset tulleet.

Crocukselle voimia ja voimia myös kaikille meille, jotka joutuvat vauvaa vielä odottelemaan. Kyllä ne pian meilläkin on sylissä :hug:

Niin ja onnea taas kaikille, jotka ovat vauvan jo saaneet :flower:

Mirtsu ja vaavi 38+5

 

Eipä mitään uutta kuulu mullekkaan. 41+0 olis tänään, eikä supistuksista tietoakaan. Tää odottaminen ei ole kyllä mukavaa, mutta korkeintaan enää viikko jolloin käynnistetään jos ei ala tapahtumaan ennen sitä

Kaverilla oli sama tilanne ja hänellä meni käynnistykseen. sanoi ettei paremmin olisi voinut mennä, kun oli ainakin paikalla oikeaan aikaan

Ainiin onhan mulla yksi supistus ollut toissa yönä, joka oikein jo tuntuikin. Mahan kovettumista on kyllä, mutta siihen on jo niin tottunut.

Onnea munkin puolesta kaikille vauvautuneille!
Jatkan hautomista täällä. Nyt koirat lenkille.