Meidän sisäkissa karkasi

... ja pelkäsin että mitenhän se pärjää. Ei kuulunut ei näkynyt, livahti kuin rasvattu salama.

Huudeltiin 10 minuuttia, ja kas, sieltä se saapuu voittajana, livahtaa ovesta sisään ja vie saaliinsa suoraan olohuoneen karvamatolle|O

Voi s*tana! Isot jätkät sitten jätin vastuullisiksi (ne sen karkuunkin päästi) kun lähdin roskia viemään. Sanoin, että se hiiri lähtee ääntä nopeammin ja kun tulen takaisin, en halua nähdä enkä kuulla koko elukasta. Ugh!

No, eipä ole pelkoa siitä, ettei sisäkissa pärjäisi saalistusmatkoilla. Miksi niiden pitää aina vaan tuoda ne saaliit ihan leuhkana näytille sisälle? Nyt loppui ulkoilut taas vähäksi aikaa.

No, tämä nyt ehkä oli vielä pientä, kaverin kissa haki mökillä kyykäärmeen tupaan.

 

Okis se käärme elossa vai kuollut ?

 

Kissa on tappaja luonnoltaan asui sitten ulkona tai sisällä

 

Ihme että sisäkissa oli jotain saalista ees saanut ei meidän katit ainakaan sais mitään kiinni kun koskaan eivät ole pihalla käyneetkään. Varsinkaan tuollaisella aikataululla
Tai no, yks pääs kerran karkuun ja oli poissa koko päivän. Illalla löytyi lähipusikosta ihan peloissaan.. ja NÄLKÄISENÄ

 

Nyt sille iski palo päästä jatkossakin sinne ulos. On meinaan kohta pissat ja kakat missä sattuu protestiksi. Nimim. kokemusta on

 

[QUOTE="hups";29121401]Okis se käärme elossa vai kuollut ?[/QUOTE]

Elossa. Leikki sillä, heitteli ja otti aina niskasta hampailla kiinni. Oli kuitenkin purrut kuulemma sitä niin pahasti, ettei se ihan pystynyt täysillä pistämään hanttiin. Kaulan alueelle oli siis kissa hyökännyt.

Ja tuohon kissan tappajaluonteeseen sekä kfkfkf:n kommenttiin sen verran, että meillä on myös ragdollkolli, joka painaa yli 10 kiloa. Se on NIIN laiska, että köllöttelee lihoineen vaan sohvalla tai saunalla, ja aina kun avaan ovet ja vien kissoja tarhaan (ulkotarha, johon kissan aina kannan kesäisin päiviksi ja niin kauan kun ne tarkenee siellä) menee tämä Gunvald joka kerta piiloon, ettei vaan olisi pakko mennä ulos. Se ei tee yhtään mitään muuta kuin syö ja leipoo. Joten voisin huoletta jättää sen sisälle, ovet selälleen ja lähteä töihin. Kun tulisin, se olisi saunalla nukkumassa tai marisemassa nälkäänsä kupin vieressä.

 

Nyt sille iski palo päästä jatkossakin sinne ulos. On meinaan kohta pissat ja kakat missä sattuu protestiksi. Nimim. kokemusta on

Eipä ole meidän kissoille iskenyt

 

[QUOTE="vieras";29121610]Eipä ole meidän kissoille iskenyt [/QUOTE]

En ole minäkään moisesta kuullut, kissat ovat olleet leikattuja. En tiedä onko tällä vaikutusta.


Onneks kissa löyty! Huoh.:heart:

 

[QUOTE="vieras";29121610]Eipä ole meidän kissoille iskenyt [/QUOTE]

Juu, en mäkään nyt ihan tosissani tuota pelkää, on meillä myös noita kissoja tuossa ollut. Osa sisäkissoina ja osa ulkoilevina. Toisaalta sen verran kyllä pisti fegerin kommentti mietityttämään, että kukaan ei ole koskan tuonut saalista sisälle. Ehkäpä se sitten on se ns. viimeinen niitti sille "pakko päästä pihalle" -moodille, joka nyt napsahti päälle. Jää nähtäväksi.

 

En ole minäkään moisesta kuullut, kissat ovat olleet leikattuja. En tiedä onko tällä vaikutusta.


Onneks kissa löyty! Huoh.:heart:

On meidänkin kaikki kollit leikattuja, mutta niinpä vaan maittoi hiirenmetsästys

 

On meidänkin kaikki kollit leikattuja, mutta niinpä vaan maittoi hiirenmetsästys

Mutta toivottavasti ei kuseksi pitkin nurkkia. Sitä mää tässä vaan...kaverin missukkat ei ainakaan ole mielenosoitukseks ruiskuneet, vaikka eivät olekaan päässeet satunnaisen metsästysreissunsa jälkeen enää ulos.

 

Mutta toivottavasti ei kuseksi pitkin nurkkia. Sitä mää tässä vaan...kaverin missukkat ei ainakaan ole mielenosoitukseks ruiskuneet, vaikka eivät olekaan päässeet satunnaisen metsästysreissunsa jälkeen enää ulos.

Ai hemmetti mä teen rukkaset siitä jos kuseksiminen alkaa|O

Yks todella hyvä keino muuten (kerron tässä yhteydessä kun on sopiva ketju) lopettaa kissan kuseksiminen tiettyyn paikkaan on ruoka.

Kaverini asui 10 vuotta kissan kanssa kahden, ja sitten se alkoi seurustella. Kun tämä mies sitten muutti heille (aluksi vain yksiö, ei makkarin ovea suljettavissa) kissalle järjestely ei sopinut alkuunkaan. Systemaattisesti joka helvetin päivä kun pariskunta lähti töihin, kissa meni ja kusi tämän miehen tyynylle. Täsmäprotesti, joka päivä.

Kuulivat sitten vinkin, että laittaa ruokaa kusipaikalle. Kuullostaa ihan kummalta, mutta toimi. Laittoivat aluksi miehen tyynylle raksuja, mutta kissa söi ne muutamat ja kusi sitten tyynyn. No, sitten laittoivat koko raksukupin tyynylle, ja siihen loppui.

Mun äiti sovelsi samaa, kun asui omakotitalossa, jonka jokaisella rajanaapurilla oli kissa. Kissathan eivät perinteisesti kuse omiin pihoihin, ja reviiritaistelut, merkkaukset ja kuseksimiset sitten hoidettiin aina meidän äidin kuistilla, joka oli kissojen keskuudessa ns. ei kenenkään maata.

Monta kertaa sanoin, että laita niille ruokaa niin se kuseksiminen loppuu. Ei. Hän ei laita, ei ruoki toisten kusevia kolleja jne. Lopulta ostin jotakin lidlin euron purkkiruokaa, asettelin kolmeen kuppiin ja vein kuistin reunoille niihin paikkoihin, joissa perinteisesti kusi aina haisi.

En ihan tarkkaan tiedä, koska kuseminen varsinaisesti loppui, mutta äiti ruokki kissoja iltaisin monen viikon ajan. Kun tuli kylmempi syksyllä (kissat kuitenkin ulkoilivat vielä) äiti lopetti ruokinnan. Kusemista ei enää esiintynyt, eikä myöskään seuraavana keväänä. Se loppui siihen.

Eli ideanahan on se, että kissat eivät ruokapaikkaansa kuse.