Meillä ei ole miehen kianssa oikeastaan mitään yhteistä

  • Viestiketjun aloittaja mitenköhän näin on päässyt käymään
  • Ensimmäinen viesti
mitenköhän näin on päässyt käymään
Ei samoja harrastuksia, ei samoja kiinnostuksen kohteita. Ei oikein mitään.

Kohta tässä alkaa ihmetellä että mitä sitä oikein toisessa näkee.
 
njaa
Ei kai meilläkään varsinaisesti ole. Ei ainakaan harrastuksia, ne vetää aika hyvin eri suuntiin.

Mutta kyllä meillä yhteistä on tietynlainen kotikeskeisyys, harrastuksia lukuun ottamatta kumpikin viihtyy paljon kotona ja töllön ääressä ;) Kai sekin yhdistää jollain tavalla että vain viettää sitä aikaa yhdessä?
 
Non compos mentis
Kunhan on luotettava partneri pyörittämään sitä arkihärdelliä. Älylliset ja fyysiset virikkeet voi sitten hakea muualta. Tai: on kohtuutonta vaatia, että joku ihminen olisi täysin sama kuin itse on. Elämää on parisuhteen ulkopuolellakin. Voi päättää, että tämän ihmisen kanssa perustan perheen ja me yhdessä pidämme siitä huolta, elätämme yms. Muun voi ulkoistaa.
 
tuttua
Ihan sama meillä, lapsi yhteinen eikä oikein muuta. Seksi harvassa ja puhuminenkin niin ja näin. Mies töissä aamusta iltaan joten ei ole aikaakaan olla yhdessä ja kun on aikaa niin ei jaksa jutella tai katsoa toista. tympii. Tahdon että mieheni vielä näkisi minut haluttavana jne. Mutta kyllä näyttää tämä liitto jo tulleensa tylsään vaiheeseen. Ikävä kyllä.
 
ööö
Meillä vastakohtaisuus viehättää. Yhteistä on se, että me molemmat tarvitsemme paljon tilaa ja omia menoja. Varmasti seksuaalinen vetovoima on suurin syy, että olemme vielä 15 vuoden jälkeen yhdessä.
 
Meillä tällä hetkellä parisuhde pikkulapsitauolla.Yhteistä,kahdenkeskistä aikaa ei ole ollut yhtään.Eikä ole näköpiirissäkään.Toisaalta kumpikin ollaan suht samoista asioista kiinnostuneita,et ei voi sitä valittaa ainakaan..

Jonkunsortin kämppiksiä ollaan nyt.
 

Yhteistyössä