Mies tahtoo aborttia

Tuntuu välillä meinaan siltä,että ihan yksin olen nyt tämän "uutisen" kanssa, että kävi vahinko. Mies asuu muualla, minä yksin pyöritän arkeani kolmistaan lasten kanssa,ja mietin samalla, mitä on tulossa/ ja edessä ensi viikolla... Paine kasvaa ja pelot, kun aika kuluu eteenpäin, kohti sitä ensi tiistaita, jolloin olisi määrä lähteä lääkärille...
Mä toivon, että mies tulisi järkiin ja sanoisi että toinen lapsemme on tervetullut.. Mutta tuntuu siltä, että taidan toivoa aivan turhaan.Mies kun sanoi, että hänellä ei ole rahaa elättää - on velkaa liikaa ja velat vaan kasvaa. Palkka ei riitä jne

Jos abortti ei ole kerran vaihtoehto (myöskään minä en ymmärtänyt miksi olet edes varannut ajan lääkärille jos se kerran ei ole vaihtoehto) niin tottakai pidät lapsen! Mutta koska olet etukäteenkin jo tiennyt ettei mies lasta halua niin on todella epäreilua odottaa että hän yhtäkkiä muuttaa mielensä ja onkin sitä mieltä että lapsi on tervetullut. ettehän te edes asu yhdessä ja ilmeisesti kun käytit sanaa asumusero niin se johtuu teistä eikä esim olosuhteiden pakosta (vaikka työn takia väliaikaisesti). Miksi siihen tilanteeseen mies haluaisi lisää lapsia?

Sinuna valmistautuisin elämään kolmen lapsen yksinhuoltajana ja jos asiat kääntyvät myöhemmin niin että mies haluaakin yhtäkkiä osallistua niin sehän on vain plussaa =) Mutta ei kannata toivoa liikoja kun kerran mielipide on ollut alusta asti selvä.

 

Itse en kannata aborttia tuossa tilanteessa! KUn kerran olet raskaana ja haluat sen vauvan ni kyllä sen pitäisi antaa syntyä, mutta sun pitää ottaa huomioon että mies ei ehkä/todennäköisesti ole mukana lapsen elämässä ja auttamassa sua!
Ja ota huomioon että miehen ei myöskään välttämättä tarvi tunnustaa isyyttään jos ei halua......jos ette ole naimisissa kerran niin se ei mene automaattisesti isäksi.....

Höpö höpö. Oikeus määrää miehen dna-testeihin ja jos tulos on positiivinen, hänestä tulee lapsen virallinen isä. Eli isättömäksi papereissa lapsi ei jää eikä miehellä ole oikeutta olla tunnustamatta lasta (siis lopullisesti). Ja teillä kummalllakin on elatusvelvollisuus. Eli oikeus määrää elarit miehellesi jos ette pääse sopimukseen. Jos hänet todetaan varattomaksi, saat elatustukea kunnalta. Jos olet 3 lapsen yh kohta niin varmasti tarvitsetkin miehen taloudellista panosta myös.

 

En ole itse ollut vastaavankaltaisessa tilanteessa, mutta olen sitä mieltä, että josmies ei alunperinkään ole sitä lasta halunnut, niin tilanteenne on aika kimurantti. En tiedä miksi olette asumuserossa, mutta kihloissa, ja miksi olette harrastaneet seksiä ilman kunnon ehkäisyä. Minkä kumman takia annoit miehen ajatella keskeytetyn olevan hyväkin idea? Sinunkin olisi kannattanut pitää omalta osaltasi huoli ehkäisystä mielestäni.

Taitaa olla vikaa molemmissa, mutta mielestäni väärin on tehty kun ei olla ehkäisyä käytetty, kun toinen ei ole lasta tahtonut. Se, että sie olet sitä lasta halunnut ja haluat sen pitää, vaikuttaa siltä, että haluat miehen "vastuuseen" tjsp.. Vaikuttaako asumusero tähän jotenkin? Haluatko esimerkiksi yhteen vai onko sinulla joku hinkupakko saattaa lapsia tähän maailmaan?

Tämä "ero" siis ei ole ollut minun aloitteestani,vaan mies jätti minut+ ja lapset. Tietysti toivon, että ero pysyisi väliaikaisena, sillä oletin itse, että menemme läpi harmaan kivenkin,jotta suhde saadaan vielä kuntoon kaikesta tapahtuneesta huolimatta; olen pettänyt miestäni ja mies minua menneisyydessä...

Ja olemme siis olleet yhdessä nyt pian 5v.

Ja että lapsemme saavat isin takaisin.
Näin tietysti ei ehkä olisi pitänyt käydä, mutta minkä minä voin sille, että näin kävi??!
Aborttihan ei ole enää ehkäisemistä, vaan ihan muuta. Minä olisin ollut valmis ottamana meille tämän lapsen , mies ei

 

sinulla on vaikea tilanne, mutta aikuisena ja äitinä sinun kannattaisi ottaa vastuu lapsesta joka jo kasvaa sisälläsi ja ilman muuta pitää lapsi :heart: koska aivan varmasti tulet pärjäämään lastesi kanssa yksinkin ilman miestäsikin mutta tuletko pärjäämään sen syyllisyyden tunteen ja taakan kanssa mikä abortista jää?? kaikella rakkaudella harkitse hyvin tarkkaan ja toivon sinun syntymättömän lapsesi puolesta että hän saa tähän maailmaan syntyä, koska näin on tarkoitettu koska hän alkunsa jo on saanut..

siunausta elämääsi :heart:

 

Tuntuu siltä että toivot tämän lapsen tuovan miehen takaisin. Ja mikäpä sen mukavempi ajatus. Mutta en usko että mies syttyy uudelle lapselle; päinvastoin hän saattaa entistä enemmän vastustaa yhteen paluutanne.

Siispä sinä joudut nyt tekemään tämän päätöksen. Ja minusta jotenkin tuntuu että olet kallistumassa abortin puolelle koska olet varannut jo lääkärinkin.

 

Hei,

Ota selvää millaisia seurauksia mielenterveydellesi voi olla vastentahtoisesti tehdystä abortista. On ehkä valitettavaa, että olet tullut raskaaksi miehelle, joka ei lasta halua, mutta nyt kun olet raskaana, päätös on yksin sinun. Miehellä -edes lapsen isällä- ei ole sanottavaa siihen teetkö abortin vai et.

En koskaan suosittelisi aborttia ilman, että nainen sitä itse haluaa. Mielestäni kaikki muut syyt aborttiin ovat huonoja syitä - ja aborttiin painostus on näistä syistä se kaikkein pahin. Vaikka miehen syyt haluta aborttia olisivat ymmärrettävät ja vaikka ihmisten mielestä isälläkin tulisi olla sananvaltaa, näin ei oikeasti ole eikä koskaan voi olla. Toiselle ihmiselle ei voi antaa sananvaltaa naisen kropasta. Valitettavasti mies itse suostui seksiin ja seksistä voi aina tulla raskaaksi joten nyt sen asian kanssa on hänenkin vain elettävä. Sinun ei tarvitse kantaa syyllisyyttä siitä, että raskauduit, sillä mies on aikuinen ja teki itse päätöksen suostua seksiin.

Abortista toipuminen on hyvin raskasta aikaa ja sen voi tehdä monin kerroin vaikeammaksi se, ettet sitä halua. Jotkut naiset kärsivät abortista, johon heidät on painostettu, loppuelämänsä ajan eivätkä koskaan onnistu täysin antamaan itselleen anteeksi.

Tietenkin toivon, että sinä pääsisit helpommalla, jos päädyt aborttiin vastoin tahtoasi! Toivon kaikkea hyvää sinulle ja voimia vaikeaan päätöseen!

 

Älä nyt tee aborttia jos et halua. Oikeus abortista päättämiseen on äidillä mutta kokonaisuudessaan tossa jutussa on ollut kyllä harkinnan puutetta yhdellä sun toisellakin yksilöllä mutta varmaan sen itsekin tiedät.

Juu tiedän, jos kerran mies sanoi minulle jo "lasta tehdessämm" että EI HALUA lasta, minun olisi pitänyt tuossa tilanteessa kieltäytyä kokonaan seksistä/ tai pakkokäyttää kondomia miehellä........

Halusin tähän kohtaan vain vielä painottaa, että mielestäni sinun vastuusi miehen ehkäisyvalinnasta on pyöreä nolla.

Eli on ollut miehen oma ratkaisu se, että suostuu seksiin ilman kunnon ehkäisyä ja hän kantakoon siitä itse vastuun. Sun ei tosiaan tarvitse hetkeäkään miettiä, mitä sun olisi pitänyt tilanteessa tehdä toisin.

 

Älä nyt tee aborttia jos et halua. Oikeus abortista päättämiseen on äidillä mutta kokonaisuudessaan tossa jutussa on ollut kyllä harkinnan puutetta yhdellä sun toisellakin yksilöllä mutta varmaan sen itsekin tiedät.

Juu tiedän, jos kerran mies sanoi minulle jo "lasta tehdessämm" että EI HALUA lasta, minun olisi pitänyt tuossa tilanteessa kieltäytyä kokonaan seksistä/ tai pakkokäyttää kondomia miehellä........

Halusin tähän kohtaan vain vielä painottaa, että mielestäni sinun vastuusi miehen ehkäisyvalinnasta on pyöreä nolla.

Eli on ollut miehen oma ratkaisu se, että suostuu seksiin ilman kunnon ehkäisyä ja hän kantakoon siitä itse vastuun. Sun ei tosiaan tarvitse hetkeäkään miettiä, mitä sun olisi pitänyt tilanteessa tehdä toisin.

Se on yhtälailla oma ratkaisu ja valinta jos on "hankkiutunut raskaaksi" ilman miehen tahtoa että sitten hyväksyy yksinhuoltajuuden :| tai siis toki voi pakottaa isyystesteihin jne pakollisiin elareihin, mutta ei pitäisi olla yllätys jos mies ei halua perheenä elää ja lisää lapsia huollettavaksi kun ei sitä tähänkään asti ole halunnut.Eikä uusi lapsi onnelliseksi tekisi jos sitä ei siihenkään saakka ole oltu Helpompihan se miehelle on valitettavasti jättää ehkäisystä huolehtimatta ja olla sitten etä-isä kahdelle kuin äidin yksinhuoltaja kolmelle joten kyllä henk.koht olisin miettinyt aika tarkkaan ehkäisyn käyttöä naisenakin.

Lapsi kun ei suhdetta pelasta (joka nyt varmasti selvää onkin kun ensimmäisestäkin yhteisestä huolimatta ero on tullut).

 

Älä nyt tee aborttia jos et halua. Oikeus abortista päättämiseen on äidillä mutta kokonaisuudessaan tossa jutussa on ollut kyllä harkinnan puutetta yhdellä sun toisellakin yksilöllä mutta varmaan sen itsekin tiedät.

Juu tiedän, jos kerran mies sanoi minulle jo "lasta tehdessämm" että EI HALUA lasta, minun olisi pitänyt tuossa tilanteessa kieltäytyä kokonaan seksistä/ tai pakkokäyttää kondomia miehellä........

Halusin tähän kohtaan vain vielä painottaa, että mielestäni sinun vastuusi miehen ehkäisyvalinnasta on pyöreä nolla.

Eli on ollut miehen oma ratkaisu se, että suostuu seksiin ilman kunnon ehkäisyä ja hän kantakoon siitä itse vastuun. Sun ei tosiaan tarvitse hetkeäkään miettiä, mitä sun olisi pitänyt tilanteessa tehdä toisin.

Se on yhtälailla oma ratkaisu ja valinta jos on "hankkiutunut raskaaksi" ilman miehen tahtoa että sitten hyväksyy yksinhuoltajuuden :| tai siis toki voi pakottaa isyystesteihin jne pakollisiin elareihin, mutta ei pitäisi olla yllätys jos mies ei halua perheenä elää ja lisää lapsia huollettavaksi kun ei sitä tähänkään asti ole halunnut.Eikä uusi lapsi onnelliseksi tekisi jos sitä ei siihenkään saakka ole oltu Helpompihan se miehelle on valitettavasti jättää ehkäisystä huolehtimatta ja olla sitten etä-isä kahdelle kuin äidin yksinhuoltaja kolmelle joten kyllä henk.koht olisin miettinyt aika tarkkaan ehkäisyn käyttöä naisenakin.

Lapsi kun ei suhdetta pelasta (joka nyt varmasti selvää onkin kun ensimmäisestäkin yhteisestä huolimatta ero on tullut).

Niin, halusin tosiaan tässä vain painottaa sitä, että kummallakin on vastuu.

Eli tilanne on niin, että nainen päätti olla käyttämättä kunnon ehkäisyä ja on valmis kestämään seuraukset ja pitämään lapsen.

Mies taas päätti omalta osaltaan olla käyttämättä kunnon ehkäisyä, mutta ei kuitenkaan ole valmis kestämään päätöksensä seurauksia.

En tiedä onko aloittajalla toiveita suhteen pelastamisesta tai muustakaan. Halusin vain sanoa, että tuon päätöksen ja sen seurauksien kantamisessa kumpikin on omillaan.

 

vielä lisää... hetki lähestyy, tiistai siis...
olen ihan "yksin" sillä nyt mies sanoi, että JOS PIDÄN LAPSEN en näe enää koskaan häntä.Ja hän ei tulisi enää ikinä meitä katsomaan/ tarkoittaa siis omaa lastaan= hän pakenisi loppuiäksi jonnekin muualle.
Kauheata. :'(

 

Ap - miehesi sanoo nyt mitä tahansa jotta tekisit abortin. Tuskinpa hän lapsiaan sentään jättää näkemättä, en usko, vaikka pitäisit lapsen. Mies on paniikissa totta kai koska ei ole halunnut uutta lasta. Minusta sinun on ihan turha nyt odotella mieheltäsi mitään positiivista sanottavaa. Ja jos hän todella on niin luihu että jättäisi kaikki lapsensa tämän uuden tullessa niin eiköhän se kerro ihmisestä jo aika paljon.

En ole oikein selvillä nyt mitä aiot tehdä. Tuntuu että toivot tiistai-aamuun asti kuulevasi mieheltäsi että hän haluaakin lapsen. Sitä ei tule tapahtumaan. Joka alat henkisesti valmistautua aborttiin tai sitten teet päätöksen pitää lapsi.

Mitä aiot tehdä, tai mihin päin olet nyt kallellaan?

 

Ap:lle jaksamista, jos miehesi todella on näin päättänyt, ja hylkää siinä sivussa jo olemassaolevatkin lapset, uskoisin, ettette te tällaista "iskää" tarvitse elämässänne. Helpompaa elämä tässätapauksessa yksin kuin HUONOSSA suhteessa miehen kanssa, joka ei selvästikään ole alunalkaenkaan ollut KYPSÄ isyyteen.

Voimia, mitä sitten päätätkin, mutta tuskin se abortti toisi miestäsi takaisin, ja onnea teidän perhe-elämäänne.

 

:hug: .. mie en tekis aborttia jos oisisn siun tilsnteessa.. kun se mies ei voi vedota siihen elareiten osalta että ei ole varaa..

kun ..oma kohtaista kokemusta ei ole mutta kaverin *sotkuista* tiedän että jos isä/isät ei ole maksu kykyisiä niin sitten ne tulee kunnan kassasta.. liekkö sossu vai mikä kuka niistä huolehtii..

eli ei se lapsi kengittä jää..sanois miun mummo..jos sie rakastat sydämestäs sitä ihmisen alkua pikku sisarusta niille isommille niin se on ihan täysi syy pitää lapsi..koska kukaanhan ei voi sanoa sitäkään että eteneekö raskaus loppuun asti.

:hug: ..mie pelkään oman masuasukkaani puolesta vielä synnytksessäkin..ja ikinä ei abortti ole kevyt ajatus..

 

En ole itse ollut vastaavankaltaisessa tilanteessa, mutta olen sitä mieltä, että josmies ei alunperinkään ole sitä lasta halunnut, niin tilanteenne on aika kimurantti. En tiedä miksi olette asumuserossa, mutta kihloissa, ja miksi olette harrastaneet seksiä ilman kunnon ehkäisyä. Minkä kumman takia annoit miehen ajatella keskeytetyn olevan hyväkin idea? Sinunkin olisi kannattanut pitää omalta osaltasi huoli ehkäisystä mielestäni.

Taitaa olla vikaa molemmissa, mutta mielestäni väärin on tehty kun ei olla ehkäisyä käytetty, kun toinen ei ole lasta tahtonut. Se, että sie olet sitä lasta halunnut ja haluat sen pitää, vaikuttaa siltä, että haluat miehen "vastuuseen" tjsp.. Vaikuttaako asumusero tähän jotenkin? Haluatko esimerkiksi yhteen vai onko sinulla joku hinkupakko saattaa lapsia tähän maailmaan?

Tämä "ero" siis ei ole ollut minun aloitteestani,vaan mies jätti minut+ ja lapset. Tietysti toivon, että ero pysyisi väliaikaisena, sillä oletin itse, että menemme läpi harmaan kivenkin,jotta suhde saadaan vielä kuntoon kaikesta tapahtuneesta huolimatta; olen pettänyt miestäni ja mies minua menneisyydessä...

Ja olemme siis olleet yhdessä nyt pian 5v.

Ja että lapsemme saavat isin takaisin.
Näin tietysti ei ehkä olisi pitänyt käydä, mutta minkä minä voin sille, että näin kävi??!
Aborttihan ei ole enää ehkäisemistä, vaan ihan muuta. Minä olisin ollut valmis ottamana meille tämän lapsen , mies ei

Ei ole enää meitä. On mies yksin, erikseen sinä ja lapset.

 

Näköjään toista ei opi tuntemaan siis edes 5 vuoden yhdessäolon jälkeen... varsinkaan kun mies on sellaista tyyppiä joka ei osaa puhua
Sitäpaitsi on eri maasta, eli eestistä. Kohta mä suutun, ja en enää ota häneen mitään yhteyksiä jos jatkaa tällaista... Vastuuta on siis tällähetkellä abortti hänen kannaltaan, minun kannalta olisi ollut lapsen saaminen vastuuta. Olenkin häntä "vain" kahdeksan vuotta nuorempi.... hän 34v ja minä 26v.

 

:hug: .. mie en tekis aborttia jos oisisn siun tilsnteessa.. kun se mies ei voi vedota siihen elareiten osalta että ei ole varaa..

kun ..oma kohtaista kokemusta ei ole mutta kaverin *sotkuista* tiedän että jos isä/isät ei ole maksu kykyisiä niin sitten ne tulee kunnan kassasta.. liekkö sossu vai mikä kuka niistä huolehtii..

eli ei se lapsi kengittä jää..sanois miun mummo..jos sie rakastat sydämestäs sitä ihmisen alkua pikku sisarusta niille isommille niin se on ihan täysi syy pitää lapsi..koska kukaanhan ei voi sanoa sitäkään että eteneekö raskaus loppuun asti.

:hug: ..mie pelkään oman masuasukkaani puolesta vielä synnytksessäkin..ja ikinä ei abortti ole kevyt ajatus..

Kiitos sinulle mielipiteestäsi!

Mies on pakotettu maksaan elarit,vaikka hänen palkkansa ei riittäisi. Siinä on se 1000 euron raja, joka määrää maksaako vai ei. Jos palkkatulot on tasan 1000 euroa miehen on pakko elarit maksaa, VAIKKA ei pystyisi.Näin on tämän toisenkin lapsemme kohdalla joka nyt siis 2v. Me emme ole olleet virallisesti ikinä yhdessä koska miehellä ei riitä raha maksaa esim. vuokraa palkastansa... Ja mihinkään tukiin, kuten asumistukeen hän ei ole oikeutettu koska on ulkomaalainen. Vaikka onkin asunut Suomessa jo 5v.

 

Itse sanoisin että jos sille tuntuu niin pidä lapsi mutta älä vaadi mieheltä isyyden tunnustusta. Voithan toki lapselle kertoa kuka hänen isänsä on jos haluat mutta en todellakaan kannata kenenkään pakottamista isyyteen jos ei halua.

Kuitenkin tuossa tilanteessa kun olette olleet yhdessä noinkin kauan ja yksi yhteinen lapsi jo on voi sanoa ettei lapsen pitämisestä ole haittaa kenellekään muulle kuin korkeintaan miehen ylpeydelle mutta voit reiluuden nimissä antaa hänelle mahdollisuuden itse päättää haluaako olla lapselle isä vaiko ei, ilman että se vaikuttaa siihen pidätkö lapsen vai teetkö abortin.

Tämä tosin siis vain minun mielipiteeni. Voimia päätöksen tekoon. :hug:

 

Vaikuttaisi siltä, että olet saanut hentoisen ahaa elämyksen miehestäsi. Ja sen pohjalta jopa kehtaan kehottaa, että teet kuten SINÄ tahdot, et kuten hän KÄSKEE.

Mies käyttäytyy naurettavan epäkypsästi ja ala-arvoisesti pyrkiessään kiristämään sinua aborttiin jo olemassa olevien lasten kautta. Mielestäni teidän on paljon parempi ilman miestä ja elämä jopa saattaa olla pitkästä aikaa helpompaa, kun ei tarvitse stressata vanhoja ja uusia ongelmia kyseisen miehen kanssa.

 

Ensisijaisesti ajatusten pitäisi olla lapsessa eikä luuserimiehessä joka ei kanna vastuutaan vaan uhkaa jättää jo olemassa olevatkin lapset.

Onko lapsen edun mukaista jos virallisissa papereissa lukee aina isän kohdalla "tuntematon"? Totta kai lapsi on oikeutettu isään, myös paperilla! On eri asia onko mies isä lapselleen, mutta biologisesti hän ainakin on. Mies on vastussa tekemisistään, tässä kohdin siitä ettei käyttänyt ehkäisyä. Aivan kuten sinäkin. Ja jotenkin tuntuu että sinun vastuusi se tässä kovempi eli lapsen kasvattaminen jne.

 

Mies sanoi, että ei halua, sillä selvä. pakko tehdä abortti tai muuten häntä ei enää nähdä!

Ja hänen piti olla tuon pienemmän kanssa nyt vkl:na , kun erottiin 1kk sitten, ja ei suostunut, valitti kovaa hammaskipua.. Kävi katsoos, ja oli n.1,5h.Sitten häipyi.

 

Kumpi on sinulle tärkeämpää; mies vai lapsi? Itse en aborttiin menisi jos tilanne olisi tuollainen. En voisi elää miehen kanssa joka on "pakottanut" minut luopumaan yhteisestä syntymättömästä lapsestamme. Anteeksi en pystyisi antamaan, koskaan.

 

Nyt on kyllä pakko sanoa...

Ymmärrän, että 5v yhteiselon jälkeen on hankalaa irrottautua toisesta oli hän ihana tai ei, mutta hyvänen aika sentään.
Miehesi käyttää lapsia törkeästi sinua vastaan, luuletko että tilanne paranee millään tavalla jos abortin teet...voin sanoa suoraan, että ei...mies saa sinusta yliotteen pahimmalla mahdollisella tavalla ja sinä sallisit sen!!??

Tulisit takuu varmasti katumaan tekoasi, sen saa jo viesteistäsi selville ja kantaisit todennäköisesti kaunaa miehellesi, että hän pakotti.

Olen seurannut samantyyppisiä "valtataisteluita" lähipiirissäni ja lähes poikkeuksetta jos suhteen toinen osapuoli on alistunut toisen jyrän alle yhdessä asiassa, joka on ollut enemmän kuin suuri päätös, niin suhde on saanut ikäviä käänteitä jatkuessaan.

Tuo mitä miehesi harrastaa, on hyvin lähellä henkistä väkivaltaa...en tarkoita, että hän välttämättä harjoittaisi sitä nyt, mutta hänellä näyttää olevan siihen taipumusta...hyvin samankaltaisia piirteitä kirjoitustesi pohjalta huomasin, kuin lähipiirissänikin on ollut.

Eli täysin ystävällismielisesti kehoitan sinua irrottautumaan miehestä...abortti ei tee elämääsi hänen kanssaan pätkääkään paremmaksi ja jos hän laittaa lapset jo nyt kärsimään siitä, että sinulla on omaa tahtoa, niin mitä lapsesi menettävät todella.

p.s
Valitan ehkä kovin sekavaa teksitä, mutta oli hankalaa pukea ajatukset lauseiksi.
Ennen kaikkea voimia ja muista, että sinulla on oikeus omaan tahtoon ja oikeus omaan kroppaasi
:hug:

 

Mutta eikö tässä nyt kuitenkin yhteisymmärryksessä sitä seksiä harrastettu, eli ihan turha höpöttää että ap olisi raskautumisestaan jotenkin päävastuussa.

Itseäni enemmin vituttaa miehet, jotka mielellään harrastavat suojaamatonta seksiä, ja sitten kun luonnollinen seuraus on raskaus niin kehtaavat vaatia aborttia. Abortti ei ole mikään ehkäisykeino ja siitä useimmiten jää naiselle jonkin lajin traumat, joten siksi päätös abortista on myös naisen, ja mielestäni yksin naisen.

Isää ei kenestäkään väkisin saa, eikä ole tarkoituskaan saada, mutta juridisesti ja mielestäni myös moraalisesti vastuu alkunsa saaneesta lapsesta on myös miehellä, vaikka aborttia olisi toivonutkin. Äiti voi tietysti halutessaan päättää toisin.

Naisella on näissä raskausasioissa sekä valta että päävastuu. Se nyt on vain biologiaa. Miesten kannattaisi tiedostaa nämä faktat ennen kuin ylipäätään ryhtyvät seksiin, tai sitten pitää itse huolehtia ehkäisystä muistaen edelleen, että se voi myös pettää.
[/quote]

kiitos tästä

 

Eli eli...

Sotkempas nyt lusikkani soppaan ja kerron oman tarinani... Eli oltiin exän kans muutama vuosi yhdessä. Yhteen muutettiin ja silleen. Oltiin molemmat kakskymppisiä. No, muutaman kuukauden yhdessäolon jälkeen mies päätti jotta mun on aika muuttaa pois. Asuttiin erillään mutta silti välillä oltiin öitä yhdessä. No, jostain noista öistä sai pikkuinen sitten alkunsa. Olin jo kolmannella kuulla ennen kuin itse sain raskaudesta tietää. Syy tähän että silloin mulla oli todella epäsäännölliset kuukautiset eikä mitään merkkejä raskaudesta ollut. No, aloin laihtumaan ja silmissä sumeni yhtäkkiä. Lääkärissä kävin verikokeissa ja tutkimuksissa. Missään ollut mitään. Kerrattain sitten lääkäri kysyi voisiko olla mahdollista että olisin raskaana ja niin testi tehtiin vaikka en edes uskonut tuohon mahdollisuuteen. Mutta toisin kävi.

Mies kun kuuli niin vaati aborttia mutta itse itseni tuntien en voinut tuohon suostua. Ja niin mies pisti välit poikki. Mitään ei halunnut musta tai odotuksesta kuulla. Raskasta oli mun raskaus aika. Monena iltana itkin mutta se vahvisti mua ja mun rakkautta tulevaa lasta kohtaan. Lapsi syntyi isyystestit tehtiin ja isyys vahvistui. ( mies tosin koitti luistaa siitäkin laittamalla kaverinsa testeihin ) Ovet paukkuin lähti sossusta kun elareita määrättiin ja muita papereita täytettiin. Muutamaan vuoteen ei näkyny eikä kuulunu. Muutti thaimaaseen. ( suomalainen kumminkin on ) Mutta kai mulla jossain mielen sopukoissa oli ajatus siitä että kyllä joskus exälle tulee halu tutustua poikaan. Ja niin kävi. Nyt haluaisi tutustua poikaansa ja haluaisi pitää yhteyttä. Tosin huonolla menestyksellä...

Pojasta olen todella onnellinen ja en todellakaan ole katunut päätöstäni. :heart: :heart:

Vielä sen verran että pojan ollessa n. 6kk-1v kuulin että poika olis saanu myöhemmin pikku siskon tai veljen. Mutta oli saanu silloisen tyttöystävän tekemään abortin. Sen jälkeen oli nakannu tytön kylmästi ulos.

Eli älä missään vaiheessa tee aborttia jos sinusta yhtään tuntuu siltä että tämän lapsen haluat. Sanokoon mies mitä sanoo. Tai uhkailkoot lähtemisellään tai katoamisellaan jos niin haluaa. Mutta sinä sen abortin jälkeisen elämän elät ei mies. Sinulle se on henkisesti raskasta ei miehelle. Voimia päätökseesi oli se kumpi tahansa. Mutta sen haluan vielä sanoa että älä anna kenenkään painostaa itseäsi sellaiseen mitä et halua tehdä. Ja nyt ainakin minusta tuntuu siltä ettet ole todellakaan valmis luopumaan tätä uudesta elämästä. :hug: :hug: :hug:

 

Kuulostaa ihan siltä, että tekisit abortin vain suhteen pelastaaksesi. Ikävä kyllä noilla tiedoilla, eli että mies teidät juuri jätti, uhkailee ettei aio lapsia tavata jos et tee aborttia jne. suhde ei ole abortilla pelastettavissa. Tai tuskin mikään suhde on.

Ilmeisesti et itse halua aborttia, joten jos teet sen, kadut sitä. Pahimmassa tapauksessa niin paljon, että et pääse siitä koskaan yli.
Kuitenkin taas jos "rivien välistä voi lukea", et ehkä olekaan niin varma itsekään lapsen pitämisestä..?
Luin myös vastauksesi tuohon kakkossivulla olevaan aloitukseen, eli kirjoitit että joudut miehen takia tekemään abortin.
Et joudu. Kukaan ei sinne sinua väkisin raahaa.

Jokatapauksessa, tee päätös ihan itse. Älä anna miehen painostuksen vaikuttaa.
Jaksamista!