Miksi ruumiit etsitään?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Eli siinähän se kysymys jo tulikin. Miksi esimerkiksi Malagassa kaivoon tippuneen Julenin ruumiin nostamiseen käytettiin niin paljon aikaa ja vaivaa vaikka eloonjäämisprosentti oli 0% jo heti ensimmäisenä päivänä. Miksi ihmiset riskeeraavat oman henkensä esim. sukellusturma ja Norjan tunturille kadonneet 3 henkilöä ja lähtevät etsimään ja hakemaan RUUMIITA? Miksi ei keskitytä etsimään ja pelastamaan niitä ketkä ovat pelastettavissa vaan haetaan ruumis takaisin että sen voi pistää arkkuun täällä? Miksei ruumista pystyisi jättämään esimerkiksi sinne vedenalaiseen luolaan siellähän se maatuisi kumminkin.
 
vierailija
Tätä mietin myös kun luin uutista, jossa oli löydetty ruumis vedestä. (Se nuori mies, joka hyppäsi laivasta, oliko Baltic Princess, ihan hiljattain.) Tässä tapauksessa ajattelin, että kyseessä oli harjoitusetsintä kun siinä käytettiin jotain hienoa miinantorjuntarobottia.
 
vierailija
Ihmiset tuppaavat arvostaman enemmän kuolleita kuin eläviä. Elävistä saa puhua pahaa, niitä voi kohdella miten vaan.. Mutta teheppä jotain ruumille, huh, huh.
 
Eli siinähän se kysymys jo tulikin. Miksi esimerkiksi Malagassa kaivoon tippuneen Julenin ruumiin nostamiseen käytettiin niin paljon aikaa ja vaivaa vaikka eloonjäämisprosentti oli 0% jo heti ensimmäisenä päivänä. Miksi ihmiset riskeeraavat oman henkensä esim. sukellusturma ja Norjan tunturille kadonneet 3 henkilöä ja lähtevät etsimään ja hakemaan RUUMIITA? Miksi ei keskitytä etsimään ja pelastamaan niitä ketkä ovat pelastettavissa vaan haetaan ruumis takaisin että sen voi pistää arkkuun täällä? Miksei ruumista pystyisi jättämään esimerkiksi sinne vedenalaiseen luolaan siellähän se maatuisi kumminkin.
-Omaisille tulee lopullinen vastaus siihen että heidän rakkaansa on oikeasti kuollut eikä kadonnut, ja loppuu vatvominen
-omaiset haluavat ruumiin yleensä pois vieraasta maasta eikä niin että se mätänee jossain vuoren rinteessä keväällä
-konkreettista ruumista on helpompi surra (vaikka se henkilö itsehän se on jota surraan)
-mitä jos joku kuolleeksi epäillyistä on elossa, esim.joku on selvinnyt viikon raunioissa?
-Julenin tapauksessa piti ottaa huomioon myös kuolinsyytutkimus, koska vanhempia epäiltiin jossain vaiheessa murhasta.
 
vierailija
Ruumis konkretisoi kuoleman ja antaa omaisille mahdollisuuden alkaa surra kuolemaa. Useimpia helpottaa myös tieto siitä, miten kuolema tapahtui ja joutuiko uhri kärsimään pitkään.
Surra voi ilman raatoakin. Ja mitä iloa siitä on, jos tietää miten kuolema tuli? Haluaako omaiset tosiaan tietää, että jos vastaus onkin, että kuolema oli erittäin hidas, kivulias ja tuskallinen? En minä haluaisi.
 
No jossain tapauksissa joo, olisi järkevämpää antaa olla.
Jos nyt esim silminnäkijät todistavat, kun joku keskellä valtamerta hyppää laivan kannelta.
Mutta aika harvassa niin selkeät tilanteet.
 
Mä haluisin. Siellä luonnossa se päätyy kivasti luonnon kiertokulkuun, ja mitä eläimet ei syö, päätyy lannoiteeksi. Säästyy myös hautajaiskuluilta. Läksijäiset voi sitten pitää hauskemmin, kuin tuijottelemalla arkkua.
En tiedä voiko nykyihmiselle sanoa sanaa "kunniallinen" koska se ei tajua siitä mitään, mutta kumpiko on kunniallisempaa/kunnollisempaa:

- Otetaan vuorenrinteeltä kylmässä hyvin säilynyt ruumis pian pois, kotimaassa se pestään ja hautaustoimisto laittaa arkkuun, ja omaiset pitää kauniin muistotilaisuuden
Vai
-lumi sulaa keväällä vuoren rinteeltä, ruumis mätänee kärpästen pörrätessä ja korppien nokkiessa. Patikointireissulla kulkevat japsit Yokomoto ja Hiroshima meinaavat kompastua selfie-keppiensä kanssa miehen ruumiiseen.
 
vierailija
Ilman ruumista ei ole varmuutta että on oikeasti kuollut. Eikö ilman ruumista joudu odottamaan viisi vuotta ennen kuin voidaan edes julistaa kuolleeksi?
Kyllä se varmuus sieltä tulee ennemmin tai myöhemmin. Eikä välttämättä viittä vuotta tarvi odottaa. Surrahan voi jo aiemmin ja järjestää hautajaiset- mutta viralliset kannattaa järjestää vasta myöhemmin.
 
vierailija
Onko sinulla kokemusta? Minulla on. Ja varma voi olla vasta kun ruumis oikeasti löytyy. Epätietoisuus on todella rankkaa.
Jos 60-vuotias on kadonnut, niin voi olla varma viimeistään siinä 40-vuoden päästä. Tottakai epätietoisuus on rankkaa, mutta jos olet varma, että henkilö ei ole lähtenyt rilluttelemaan muille maille, niin voit olla varma jo muutaman viikon jälkeen.
 
vierailija
Kyllä se varmuus sieltä tulee ennemmin tai myöhemmin. Eikä välttämättä viittä vuotta tarvi odottaa. Surrahan voi jo aiemmin ja järjestää hautajaiset- mutta viralliset kannattaa järjestää vasta myöhemmin.
Miten tämä kuuluisa Maddie? Voiko olla varma että on kuollut vai onko jossain pedofiilien raiskaamana. Jos ei vanhemmat itse tehnyt sitä
 
vierailija
Vou jeesus sun kanssa. Et tajua että keskustelu laajeni jo. Ruumis kaivetaan esiin lumesta tai luolasta että voisi olla varma. Jos ruumis/henkilö on hukassa ei voi olla satavarma
Oletpa äärimmäisen kohtelias ja mukava juttuseura tänään. Missäs vaiheessa laajensit keskustelun... Niin siis tässä Maggietapauksessa.. Aloitus koski siis, että kenen hengen uhalla ruumiita etsitään ja sinä haluat puhua, että kadonneitako sitten ei pitäisi etsiä... öööö. Olen samaa mieltä kanssasi, se on turvallisempaa.
 
vierailija
Se on yksi vitun maku ja paska, kuollut on kuollut. Miten, sekin on yksi vitun paskan maku. Se on kuollut, eikä takaisin tule, ei edes syitä pohtimalla tahi raatoja katselemalla.
 
  • Tykkää
Reactions: Nuri
Surra voi ilman raatoakin. Ja mitä iloa siitä on, jos tietää miten kuolema tuli? Haluaako omaiset tosiaan tietää, että jos vastaus onkin, että kuolema oli erittäin hidas, kivulias ja tuskallinen? En minä haluaisi.
Se on monelle osa suruprosessia. Ehkä sinä koet toisin. Ei se silti toisen ihmisen suremisesta tee vääränlaista.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777

Yhteistyössä