Millainen tukiverkko teillä on?

Siinähän se kysymys olikin,me ollaan niin kiitollisia meidän tukiverkosta,19v poikamme hoitaa 4 pienempää sisarusta kun käymme krt vkoon syömässä mieheni kanssa,kerran kk veljeni ottaa 4 nuorinta lasta yöksi kun olemme hotellissa ja kerran vuoteen äitini hoitaa lapsia(16,19ja 23v pärjää jo omillaan kotona) 1-2vkoa kun käymme kahden ulkomailla,parisuhde kukoistaa yhä 25 jälkeenkin tukiverkon ansiosta,toki itsekkin hoidan veljeni lapsia,hänellä 7 lasta kuten minullakin.jos ei olisi tirvaverkkoa olemassa olis palkattu vakihoitaja varmasti,niin tärkeäksi koemme hoitaa parisuhdetta,kun jompikumpi haluaa omaa aikaa harrastuksiin toinen hoitaa lapset.

 

Nooo, mun äiti hoitaa lapsia jos mulla on joku semmonen pakollinen meno mihin en voi lapsia ottaa mukaan.

 

Hienoa että hoidatte parisuhdetta, se monilta unohtuu.

 

Ei ole ja kovilla ollaan oltu. On hoidettu omat ja välillä naapurienkin mukulat.

Silloin kun lapset oli pieniä, väsymys oli sitä luokkaa, etten auton rattiin juuri uskaltanut. Mutta pärjättiin sitä sitten kai niinkin, matalalentoa ja persus rimaa hipoen.

 

Hurjia lapsimääriä teillä... mahtaa olla meno, kun ovat veljelläsi yökylässä. Lapsilla kyllä varmaan ainakin on hauskaa, aikuisista en ole varma

Meillä isovanhemmat asuvat samassa kaupungissa, samoin siskoja ja veliä + ystäviä, joille saa kyllä tarvittaessa hoitoon. Enemmän saamattomuudesta ja laiskuudesta kiinni, että ei kauheasti ole tullut lähdettyä ja mentyä. Itse en kyllä pariksi viikoksi raaskisi lapsista erota, mutta jossain iltatreffeillä varmaan pitäisi useammin käydä.

 

Tukiverkko, mikä se on? Vakavasti puhuen, ei ole sellaista.

 

Sen verran löytyy että on pärjätty. Ajatusmaailmani on että lapset hoidetaan itse eli mihinkään lomiin ei pyydetä apua, mutta tarpeeseen kyllä. Aina on saatu apua kun on pyydetty. Nyt lapset jo isompia (koululaisia) ja pärjäävät hetken itsekseenkin.

 

Itseasiassa kaikki lapset on kilttejä eikä mekkalaa juuri ole,serkukset ei riitele keskenään ja koditkin pysyy siistinä kun kaikki lapset siivoaa jälkensä,mä maksan kyllä lapsille isommista siivouksista.meille on ollut tärkeää että aikaa jää parisuhteellekkin,jaksaa hyvin vanhemmuuden ja arjenpyörityksen kun saa vapaatakin,itse ei oltu koskaan veljen kanssa missään hoidossa ja serkuksiin on etäiset välit.veli ja minä rakastetaan toistemme lapsia kuin omia.maaliskuussa aiotaan ottaa 2 vkon irtiotto arjesta ja häipyä thaimaaseen juhlimaan 25v yhteiseloa ilman lapsia kun mummo jää eläkkeelle ja sanoi ottavansa lapset mielellään hoitoon.suosittelen kaikkia väsyneitä vanhempia järjestämään aikaa parisuhteelle edes kerran kuukaudessa,se antaa voimaa vanhemmuuteenkin kun huomaa että ainut elämäntehtävä ei ole vanhemmuus vaan myös kumppanuus miehenä ja naisena.

 

Mikä se semmonen on?
Ei ole, eksä ainua. Onneksi hyvät välit kuiten

 

Olematon. Viimeksi ollut yhteistä aikaa ilman lapsia reilu kolme vuotta sitten.

 

suosittelen kaikkia väsyneitä vanhempia järjestämään aikaa parisuhteelle edes kerran kuukaudessa,se antaa voimaa vanhemmuuteenkin kun huomaa että ainut elämäntehtävä ei ole vanhemmuus vaan myös kumppanuus miehenä ja naisena.

Tämä mua hirveästi rassaa näissä keskusteluissa. Ne, joilla on asiat hyvin, kuvittelevat että muillakin on yhtä helppoa, ja on vaan tahdosta kiinni että pääsee ilman lapsia menemään ja tulemaan ja saa levätä ja harrastaa. Se, että ei ole turvaverkkoja, tarkoitta, että ei ole ketään jolle viedä ne lapset, jos ei ole varaa maksaa siitä jollekulle ihan palkkaa. Niin yksinkertaista.

Luuleeko joku, että joku tässä maailmassa tahallaan väsyttää itsensä ja unohtaa parisuhteensa, vaikka ympärillä olisi mummoja ja sukulaisia jotka auttaisivat? Kyllä se menee enemmän niin, että ihmiset väsyvät, eivätkä "hoida parisuhdettaan" koska ovat siinä arjessa niin lujilla että hyvä että se arki saadaan hoidettua eikä ole ketään kuka auttaisi. Sama kuin menisi ja selittäisi jollekulle, jolla on ihan tosi rankkaa, että "muista pitää huolta itsestäsi". Kai se pitäisi jos sillä olisi voimia ja aikaa ja rahaa siihen. Siksihän sillä on niin rankkaa kun sillä on rankkaa, ei siksi ettei se ole lukenut naistenlehdestä että miten pitää elämä elää. Itse otan nuo tuollaiset hyvät neuvot suorana vittuiluna, jos se sanoo etuoikeutettu ihminen sellaiselle, joka ei ole yhtä etuoikeutettu. Ei ihmiset ole idiootteja, niillä on vaan erilaiset resurssit elää elämäänsä.

 

On ollut kun teini oli pieni. Oli joka perjantai yötä mun vanhempien luona. Sain omaa aikaa.Teinin isä asuu ulkomailla.

 

Tämä mua hirveästi rassaa näissä keskusteluissa. Ne, joilla on asiat hyvin, kuvittelevat että muillakin on yhtä helppoa, ja on vaan tahdosta kiinni että pääsee ilman lapsia menemään ja tulemaan ja saa levätä ja harrastaa. Se, että ei ole turvaverkkoja, tarkoitta, että ei ole ketään jolle viedä ne lapset, jos ei ole varaa maksaa siitä jollekulle ihan palkkaa. Niin yksinkertaista.

Luuleeko joku, että joku tässä maailmassa tahallaan väsyttää itsensä ja unohtaa parisuhteensa, vaikka ympärillä olisi mummoja ja sukulaisia jotka auttaisivat? Kyllä se menee enemmän niin, että ihmiset väsyvät, eivätkä "hoida parisuhdettaan" koska ovat siinä arjessa niin lujilla että hyvä että se arki saadaan hoidettua eikä ole ketään kuka auttaisi. Sama kuin menisi ja selittäisi jollekulle, jolla on ihan tosi rankkaa, että "muista pitää huolta itsestäsi". Kai se pitäisi jos sillä olisi voimia ja aikaa ja rahaa siihen. Siksihän sillä on niin rankkaa kun sillä on rankkaa, ei siksi ettei se ole lukenut naistenlehdestä että miten pitää elämä elää. Itse otan nuo tuollaiset hyvät neuvot suorana vittuiluna, jos se sanoo etuoikeutettu ihminen sellaiselle, joka ei ole yhtä etuoikeutettu. Ei ihmiset ole idiootteja, niillä on vaan erilaiset resurssit elää elämäänsä.

Puhut asiaa!! Sama ärsytti mua.

 

Meillä on myös se tilanne, että turvaverkkoa ei ole ns. parisuhteen hoitoon. Kriisiapuun on eli se tilanne jos todella akuutisti tarvitaan apua, esim. toinen on sairaalassa tms. Mutta muussa tilanteessa kun pyytää esim. isovanhemmilta voiko lapset tulla yökylään niin se vastaus on tyyliin "hyvä on sitten". Kun asenne on tuo niin ei sitä kovin usein halua lapsia sinne edes sitten laittaa. Eivät koskaan itse kysy voisiko lapset sinne tulla (kaikki isovanhemmat ovat kuusikymppisiä hyväkuntoisia eläkeläisiä, joten aikaa ja terveyttä olisi, mutta ei sitä halua).

Joten pidämme treffit puolison kanssa tällä hetkellä n. kerran vuodessa mikä on todella vähän.

 

Ei ollut kyllä tarkoitus ärsyttää ketään mutta ainahan täällä joku ottaa nokkiinsa vaikka miten asiansa esittäisi,meillä toinen mummi ilmoitti esikoisen synnyttyä että hänelle ette hoitoon tuo ja se oli meistä ok,ihan mummina ne pitää häntäkin vaikjei hoidossa ole koskaan ollutkaan,kyllä jokaisella pitäis olla joku joka auttaa silloin kuin omat voimat ehtyy.on surullista että joillain ei todellakaan ole ketään

 

Ei ole juu mitn.
Ei haittaa, ne on mun lapsia ja rakastan heitä. Eivät ole mikään riippakivi mun nilkassa. En koe lapsiani taakaksi vaan päinvastoin.
He tuovat niin paljon iloa elämääni.

Eksän kanssa onneksi asiat hyvin ja noin joka toinen vkl menevät hälle.
Mitään muuta käytännössä ei ole.

 

Maailman paras mummi.

 

To be honest, mua ei ihan hirveästi kiinnosta mun parisuhde. Siis sen hoitaminen. Se menee siinä muutenkin. Mennyt jo rileusti yli 20 v. ja vahvasti menee edelleen. Se on niin kuin voikukka joka tulee aina takas vaikka kuinka yrittäisit sitä kaltoin kohdella ja nyppiä. Jos mulla on vapaa-aikaa tästä perhetouhusta niin virkistävämpää on nähdä muutamaa harvaa ystävää ja päästä vaan johonkin keskustelevaan aikuisten seuraan.

 

Pieni sen on aina ollut. Nyt tosin viela pienempi*isot lampimat kiitokset lentavat Taivaaseen*. Mutta siihen kokoon verrattuna ihan toimivakin.

Parjaan