minkä ammattin näistä valkkaisit? gallupia pukkaa ;)

  • Viestiketjun aloittaja tt
  • Ensimmäinen viesti
Varmaan B. Mikään ei ole oikein mieleen, mutta hoitsuksi en jaksaisi alkaa. Sen lisäksi että saattaa joutua tosi ikäviinkin hommiin, mukavienkin hommien "painolasti" seuraisi kotia enkä sitä jaksaisi henkisesti. Maataloushommat olisi ihan mukavaa puuhaa varmaan joskus ja lyhyesti, liian rankkaa pitemmän päälle. Olen myös matemaattisesti lahjakas enkä pane pientä laskemista ja paperinpyörittelyä pahakseni.
 
Maatalouslomittaja.

Pidän eläimistä enemmän, kuin suuresta osasta ihmisiä, musta ei olisi hoitoalalle jos asiakkaina on kaksijalkaiset.
Paperinpyöritys ei missään nimessä ole mun homma, palkkojakin olen laskenut ja muuta toimistohommaa yrittänyt siinä toivossa, että se sittenkin sopisi mulle. Mutta ei.

Mun nykyinen työ on melkolailla lähellä lomittajan hommaa, ja viihdyn siinä ainakin toistaiseksi valtavan hyvin.
 
hirnu
Aika kauheet vaihtoehdot :/ Jos olis PAKKO joku noista ottaa, niin varmaan palkanlaskija. Maatalouslomittaja = never. Lähihoitsu? Njaah. Ehkä jos olis joku jokseenkin salonkikelpoinen työ.
 
vieras
Lomittaja kiinnostaisi työn sisällön puolesta sinällään noista eniten, mutta toisaalta työstä johtuvat kulumavammat luultavasti jo joskus nelikymppisenä ei. Sitäpaitsi voisi olla ahdistavaa elämää nähdä joka päivä, miten surkeissa ja ahtaissa oloissa eläimet lyhyen elämänsä elää.

Lähihoitajasta ja palkanlaskennasta en kyllä osaa päättää pienempää pahaa, kumpi olisi pitkästyttävämpää, sairaat ihmiset joista pitäis 8h päivässä jaksaa olla kiinnostunut vai numeroiden pyörittely, johon olis pakko jaksaa keskittyä joka päivä 8h. Ehkä palkanlaskenta päivätyönä voittaa ja kai siitä maksetaankin vähän paremmin, turhautuminenkaan tuohon työhön ei aiheuta niin monelle kärsimystä. Lisäksi lähihoitaja joutuu joka päivä näkemään miten huonoissa oloissa sairaita ihmisiä pidetään pystymättä hirveästi tekemään asialle mitään polttamatta itseään totaalisesti loppuun...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Lomittaja kiinnostaisi työn sisällön puolesta sinällään noista eniten, mutta toisaalta työstä johtuvat kulumavammat luultavasti jo joskus nelikymppisenä ei. Sitäpaitsi voisi olla ahdistavaa elämää nähdä joka päivä, miten surkeissa ja ahtaissa oloissa eläimet lyhyen elämänsä elää.
Pitää heittää keikkaa yksityisenä ja valita lomitettavat paikat oikein. ;)
Mun "asiakkaita" paapotaan tod.näk. huomattavasti paremmin, kuin palstamammojen päiväkodissa aikaansa viettäviä pilttejä, ja suurin osa porskuttaa päälle 2-kymppiseksi kevyesti :D

Oman kropan pettäminen on kyllä suhteellisen varmaa jos tällä tahdilla painaa menemään.... Mutta mitä sitä vielä murehtimaan :snotty:
 
Varmaankin c), koska saisi olla liikkeessä. Toimistohommat ei ole mua varten (siis jatkuvasti) vaikka tykkäänkin laskeskella yms. olen hyvä taloushallinnossa, niin ei kiitos jatkuvaa istumista sisällä. Sama sitten hoitsun ammatin kanssa, että vaikka siinä ollaan liikkeessä, niin sisätyö ei oikein nappase.
En kyllä maatalouslomittajaksikaan lähtisi, mutta se näistä kolmesta paras; vaihteleva työ (paperihommia, ulkohommia, sisähommia, eläimiä yms.).
 
Ei tarttee kahta kertaa miettiä: palkanlaskija.

Mä en IKINÄ pystyisi olemaan hoitoalalla, ei vaan polla kestäisi. Ja olen allerginen joten eläinten kanssa en voisi työskennellä, toisaalta olisi ihan sikarankkaa fyysisesti (ja henkisesti) tuo lomittajan työ. Minulla ei ole mitään mielenkiintoa eikä rahkeita noihin muihin, toimistohommista sen sijaan tykkään, minulla on niistä työkokemustakin ja se olisi vaan mun juttu. Tässä elämäntilanteessa tykkään kyllä nykyisestä hommasta enkä ole vaihtamassa, mutta palkanlaskijan hommaa voisin harkita ihan vakavastikin jos tulisi tarve vaihtaa duunia.
 

Yhteistyössä