Minkä ikäisen kuuluu hoitaa asiansa itse?

Ei taida lapsi olla täysin normaali? Silloin kyllä ymmärrän, että avustaja on paikallaan mutta muuten en.. Itse kysyin ensimmäisiä kesätöitä 13-vuotiaana eräs tuttava oli itsenäisesti mennyt kesätöihin siivoamaan jo seitsemän vuotiaana. Syynä se, että itse halusi/halusin. Kaikki jos tuodaan valmiina niin eihän sinulla ole koskaan mitään tavoiteltavaa..

 

Ei todellakaan jos työpaikan meinaa oikeasti saada ja kyseessä on normaali nuori.

Viime vuosina on kuulemma yleistynyt sekin, että vanhemmat soittelevat työnantajille ja kyselevät nuorilleen kesätöitä Siinä on jo hyvät uusavuttomuuden eväät annettu varhain.

Meillä haki kesätöihin kaksi hakijaa. Toinen haki itse, ja toinen oli juuri em. tapaus. Voitte vaan arvata kumpi otettiin, yhtä mukavia kumpikin.

 

Aikuiset voisivat itse vaikuttaa hyvinkin paljon lapsen oma-aloittuuseen ja sosiaalisuuteen. Pienempien kaveripiiriin voi vaikuttaa ja pitääkin puuttua jos se ei ole oikeanlaista seuraa, sen vaikutus kun voi olla kovin suuri myöhäisemmälle iälle asti. Oikeiden arvojen opettaminen ja johdattava kasvatus saa kyllä pienemmänkin ajattelemaan ja toimimaan ihan itse.

 

Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Esim. mun äiti on vielä lähivuosinakin soitellut oikeasti aikuiselle pojalleen lääkäriaikoja yms. Mun mielestä tämä on ihan ok, velipojalla on nimittäin vähän vaikeuksia ja ahdistusongelmia tällaisissa asioissa, niin jos itse pyytää äitiään hoitamaan jonkun asian, niin ihan ok näin. Toisaalta, veljelle ei tulisi mieleenkään ottaa äitiään työhaastatteluun mukaan.

Nuori voi tarvita vanhempaa kyyditsemään ja miksei jossain tapauksissa huolehtimaan, ettei sopimus ole nuoren kannalta epäreilu. Mielestäni nuorta ei saa missään nimessä pakottaa hoitamaan esim. lääkäriasioita itse, jos se ahdistaa. Kannustaa voi aina, mutta pakottamisella voi saada vain huonoa tulosta aikaan.

Työelämä sitten erikseen. Mielestäni lääkäriajan varaaminen ja työhaastattelu on kaksi aivan eri asiaa. Jos nuori on tarpeeksi kypsä töihin, niin on varmasti myös tarpeeksi kypsä hoitamaan haastattelun. Vaikka vanhempi olisi mukana varmistamassa reilun pelin, niin ei hänen kuulu itse haastatteluun puuttua, vaan istua sivussa hiljaa. Mieluiten ei huoneessa ollenkaan.

 

Työelämä sitten erikseen. Mielestäni lääkäriajan varaaminen ja työhaastattelu on kaksi aivan eri asiaa. Jos nuori on tarpeeksi kypsä töihin, niin on varmasti myös tarpeeksi kypsä hoitamaan haastattelun. Vaikka vanhempi olisi mukana varmistamassa reilun pelin, niin ei hänen kuulu itse haastatteluun puuttua, vaan istua sivussa hiljaa. Mieluiten ei huoneessa ollenkaan.

Tämä on kyllä totta. Mä soitan yleensä miehenkin läkäriajat, koska...en mä tiedä, meillä vaan on sellanen työnjako, etä mä teen "sisätyöt" ja se "ulkotyöt". Samahan se on kuka sinne soitta ja ajan varaa, mutta töissä pitäs pystyä myös itsenäiseen toimintaan.

 

Ei ollut äiti mukana kun aikanaan juoksulikaksi hain ja olin 15, paikan sain, mutta kaverini ei saanut kun oli äiti mukana.
Kyllä 17 vuotias jo itse asiansa pitäisi hoitaa.

 

Melko avuton tapaus kyllä on jos oikeasti ei pärjää. Luulisin että kyse on enemmän siitä, että vanhempi ei osaa päästää irti.

 

Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Esim. mun äiti on vielä lähivuosinakin soitellut oikeasti aikuiselle pojalleen lääkäriaikoja yms. Mun mielestä tämä on ihan ok, velipojalla on nimittäin vähän vaikeuksia ja ahdistusongelmia tällaisissa asioissa, niin jos itse pyytää äitiään hoitamaan jonkun asian, niin ihan ok näin. Toisaalta, veljelle ei tulisi mieleenkään ottaa äitiään työhaastatteluun mukaan.

Nuori voi tarvita vanhempaa kyyditsemään ja miksei jossain tapauksissa huolehtimaan, ettei sopimus ole nuoren kannalta epäreilu. Mielestäni nuorta ei saa missään nimessä pakottaa hoitamaan esim. lääkäriasioita itse, jos se ahdistaa. Kannustaa voi aina, mutta pakottamisella voi saada vain huonoa tulosta aikaan.

Työelämä sitten erikseen. Mielestäni lääkäriajan varaaminen ja työhaastattelu on kaksi aivan eri asiaa. Jos nuori on tarpeeksi kypsä töihin, niin on varmasti myös tarpeeksi kypsä hoitamaan haastattelun. Vaikka vanhempi olisi mukana varmistamassa reilun pelin, niin ei hänen kuulu itse haastatteluun puuttua, vaan istua sivussa hiljaa. Mieluiten ei huoneessa ollenkaan.

Peesi tähän. Juuri hiljattain oli lehdessä, miten usein nuoret tekevät - varsinkin erilaisissa puhelinmyyntihommissa - sellaisia työsopimuksia, että palkkaa ei joko kerry tai työnantaja ei maksa sitä. Nuorten tietämättömyyttä ja kokemattomuutta sopimusasioista käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Itse en työhaastatteluun menisi mukaan, mutta nuorta pitää valmentaa aika hyvin kotona siihen, ettei pistä nimeään sellaiseen paperiin, jota joutuu myöhemmin katumaan.

Mun tyttöni on varmaan uusavuttomuuden huippu, kun sillä oli 20-vuotiaana ukki mukana katsomassa asuntoa. Isäni varmisti, että asunnossa oli kaikki kunnossa, kuntokartoitus tehty, mitä ja minkä hintaisia remontteja taloyhtiöön mahdollisesti tulossa jne jne. Minä taas olin likan mukana kaupantekohetkellä. Lisäksi tyttö pyysi mut ennen suurta selkäleikkaustaan "tulkiksi" lääkärin vastaanotolle. Tyttö kun tiesi, että minä entisenä sairaanhoitajana osaan kysyä ne kysymykset, mitä hän ei edes älyäisi kysyä. Ja ymmärtäisin sen, mitä lääkäri vastaa =)

 

Mun appiukko yrittää hoitaa melki kolmikymppisen poikansakin asioita, ja tää ei asu kotona...ja relu kakskymppisen kotona asuvan pojan asiat se sit hoitaakin

 

Mun tyttöni on varmaan uusavuttomuuden huippu, kun sillä oli 20-vuotiaana ukki mukana katsomassa asuntoa. Isäni varmisti, että asunnossa oli kaikki kunnossa, kuntokartoitus tehty, mitä ja minkä hintaisia remontteja taloyhtiöön mahdollisesti tulossa jne jne.

No, meillä kävi mun iskä tarkistamassa talon ennenkun ostettiin...mä olin sillon 23 ja mies 27 ja ihan sen takia kävi, kun on timpuri ja tietää jotain niistä asioista

 

Mielestäni joissain asioissa voi aina turvautua jonkun toisen apuun.. mutta ehkei nyt sentään ihan kaikkeen apua tarvitse pyytää esim. työhaastatteluun äitiä mukaan. Vähän eri asia tietysti jos äiti odottaa jossain odotushuoneessa sen aikaa kun on haastattelussa.

 

No, meillä kävi mun iskä tarkistamassa talon ennenkun ostettiin...mä olin sillon 23 ja mies 27 ja ihan sen takia kävi, kun on timpuri ja tietää jotain niistä asioista

Kyllä te ootte avuttomia Mutta joo, ei pidetä mitenkään kummallisena, että aikuinen suuria päätöksiä tai sopimuksia tehdessään käyttää apunaan asiantuntijaa, mutta jos teini tekee niin, teini onkin avuton.

 

Nuo asunto asiat nyt on ihan eri juttu, ei ole kyllä mitään uusavuttomuutta ainakaan minun mielestä.

Mun tyttöni on varmaan uusavuttomuuden huippu, kun sillä oli 20-vuotiaana ukki mukana katsomassa asuntoa. Isäni varmisti, että asunnossa oli kaikki kunnossa, kuntokartoitus tehty, mitä ja minkä hintaisia remontteja taloyhtiöön mahdollisesti tulossa jne jne.

No, meillä kävi mun iskä tarkistamassa talon ennenkun ostettiin...mä olin sillon 23 ja mies 27 ja ihan sen takia kävi, kun on timpuri ja tietää jotain niistä asioista

 

Laitetaan kysymys välilä toisinpäin.Voiko äiti kulkea 17 vuotiaan mukana työpaikkahaastatteluissa ja työvoimatoimistossa ja hoitaa puhumisenkin enimmäkseen?

Minusta 18-vuotiaana pitäisi hallita toimistoissa asiointi ja hoitaa työhaastattelut itse. 16-17-vuotiaalle pitäisi antaa tilaisuuksia mahdollisimman paljon itsenäisesti mm. laskujen maksut ja muut aikuisen elämään kuuluvat asiat jotta asiat olisivat täysin hallussa viimeistään sitten 18-vuotiaana.

 

Mun tyttöni on varmaan uusavuttomuuden huippu, kun sillä oli 20-vuotiaana ukki mukana katsomassa asuntoa. Isäni varmisti, että asunnossa oli kaikki kunnossa, kuntokartoitus tehty, mitä ja minkä hintaisia remontteja taloyhtiöön mahdollisesti tulossa jne jne.

No, meillä kävi mun iskä tarkistamassa talon ennenkun ostettiin...mä olin sillon 23 ja mies 27 ja ihan sen takia kävi, kun on timpuri ja tietää jotain niistä asioista

No en nyt tiedä onko siinä jotain pahaa, että käytetään hyväksi sitä, jos lähipiiristä löytyy osaavia tietäviä ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Meilläkin oli timpuri appiukko mukana taloja katsomassa. Minun isä auttoi kauppakirjojen tarkistamisessa ennen kaupantekoa. Kun tärkeisiin päätöksiin saa tällaista käytännön apua, niin suraavan kerran osaa helposti jo itse. Ja taas sitten neuvoa omia lapsia kun sen aika tulee.

Olen myös tosi tyytyväinen, kun oma äitini, joka on sairaanhoitaja oli esikoisen sektion jälkeen paljon sairaalassa, koska osasi kysyä paljon tärkeitä asioita, joita en itse ajatellut.

Työasiat tietysti edelleen erikseen. Ikinä en ole vanhempiani tarvinnut työhaastatteluun mukaan!

 

No mä oon 25 ja mä en hoida kaikkia asioitani itse
En mä äiteetä ihan työhaastatteluun mukaan raahaa (vai en kyllä estäis jos haluis tulla), mut se on tilaillu mulle vieläkin esim. lääkäriaikoja vaikka ite oisin voinu soittaa ihan yhtä hyvin :xmas:

 

No mä oon 25 ja mä en hoida kaikkia asioitani itse
En mä äiteetä ihan työhaastatteluun mukaan raahaa (vai en kyllä estäis jos haluis tulla), mut se on tilaillu mulle vieläkin esim. lääkäriaikoja vaikka ite oisin voinu soittaa ihan yhtä hyvin :xmas:

Mäkin olen varannut lapsilleni lääkäriaikoja. Ihan jo senkin takia, että ovat olleet soittoaikaan koulussa oppitunnilla.

 

Mun tyttöni on varmaan uusavuttomuuden huippu, kun sillä oli 20-vuotiaana ukki mukana katsomassa asuntoa. Isäni varmisti, että asunnossa oli kaikki kunnossa, kuntokartoitus tehty, mitä ja minkä hintaisia remontteja taloyhtiöön mahdollisesti tulossa jne jne.

No, meillä kävi mun iskä tarkistamassa talon ennenkun ostettiin...mä olin sillon 23 ja mies 27 ja ihan sen takia kävi, kun on timpuri ja tietää jotain niistä asioista

No en nyt tiedä onko siinä jotain pahaa, että käytetään hyväksi sitä, jos lähipiiristä löytyy osaavia tietäviä ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Meilläkin oli timpuri appiukko mukana taloja katsomassa. Minun isä auttoi kauppakirjojen tarkistamisessa ennen kaupantekoa. Kun tärkeisiin päätöksiin saa tällaista käytännön apua, niin suraavan kerran osaa helposti jo itse. Ja taas sitten neuvoa omia lapsia kun sen aika tulee.

Olen myös tosi tyytyväinen, kun oma äitini, joka on sairaanhoitaja oli esikoisen sektion jälkeen paljon sairaalassa, koska osasi kysyä paljon tärkeitä asioita, joita en itse ajatellut.

Työasiat tietysti edelleen erikseen. Ikinä en ole vanhempiani tarvinnut työhaastatteluun mukaan!

Näin mäkin ajattelen, että on asioita, joista kanattaa ottaa selvää ja keskustella asiantuntijan kanssa, mutta sitten on tilanteita, joissa vanhempi tekee todellisen karhunpalveluksen tunkiessaan mukaan, koska syö nuoren uskottanuutta ja työhön ja opiskeluun liittyvät asiat on tälläisiä.
Joissakin asioissa se neuvon kysyminen kertoo kypsyydestä ja toisissa avuttomuudesta, hassua mutta totta

 

Ex oli jotain 21v, kun isänsä kysyi, et haluaako ex, et ex-appi soittaa hälle kesätöitä? :headwall: :headwall: Kielsin jyrkästi moiset ehdotukset.

 

Mä kyllä raahaan äitini mukaan moniinkiin paikkoihin, ikää on jo 27v. Esimerkiks kun kävin gastroskopiassa, niin äiti ootteli mua odotushuoneessa. Oli parempi olo itsellä ku en ollu yksin.
Ja duunihaastatteluihin oon saattanu ottaa sen mukaan, mutta en odotushuonetta pidemmälle. Kyllä mä yksinkin selviän, mutta kivempaa on jos on joku tukena.

 

koska syö nuoren uskottanuutta ja työhön ja opiskeluun liittyvät asiat on tälläisiä.

Mä olin tuon 16 veen mukana viime kuussa ottamassa lukiopaikkaa vastaan. Ensinnäkään junnulla ei ollut hajuakaan, missä koko koulu sijaitsee. Toiseksi aine- ja kurssivalinnat piti tehdä siinä samassa tilaisuudessa ja siinä oli hyvä, että siskonpoikakin - joka pari vuotta sitten pääsi ylioppilaaksi - oli mukana. Myös oppikirjojen hankintatapa piti siellä päättää ja minähän ne kirjat maksan, joten ihan hyvä vaan, että mä olin mukana.

 

Olin hivenen alle 30v kun otin ensimmäistä pankkilainaani ja isäni otin mukaan selvittämään mulle "pankkikieltä", että ymmärrän varmasti kaiken oikein mitä kerrotaan. Voin olla avuton, mutta ei siitä ainakaan haittaakaan ollut

 

Olin hivenen alle 30v kun otin ensimmäistä pankkilainaani ja isäni otin mukaan selvittämään mulle "pankkikieltä", että ymmärrän varmasti kaiken oikein mitä kerrotaan. Voin olla avuton, mutta ei siitä ainakaan haittaakaan ollut

Avuttomuus voi olla hyväkin asia. Varsinkin, jos on pistämässä nimeään johonkin paperiin =)

 

No mä oon 25 ja mä en hoida kaikkia asioitani itse
En mä äiteetä ihan työhaastatteluun mukaan raahaa (vai en kyllä estäis jos haluis tulla), mut se on tilaillu mulle vieläkin esim. lääkäriaikoja vaikka ite oisin voinu soittaa ihan yhtä hyvin :xmas:

Mäkin olen varannut lapsilleni lääkäriaikoja. Ihan jo senkin takia, että ovat olleet soittoaikaan koulussa oppitunnilla.

Mun äitee on soitellu vaik oon ollu vieressä ja ihan kykeneväinen soittamaan itekin =)
Mut mullonkin kultanen öitee joka tekee tollasia asioita mun puolestani

 

Laitetaan kysymys välilä toisinpäin.Voiko äiti kulkea 17 vuotiaan mukana työpaikkahaastatteluissa ja työvoimatoimistossa ja hoitaa puhumisenkin enimmäkseen?

Mielestäni tuon ikäisenä on tärkeää saada tehdä asioita itse. Ja kesätyön haku on juuri se millä moni aloittaa. On ihan ok, että vanhemmat auttavat joissakin asioissa missä nuoren kokemattomuudesta voisi olla haittaa hänelle itselleen. Tässä tapuksessa kyllä voisi ajatella äidin läsnäolon olevan enemmän haitaksi.