Minkä ikäisenä vauvanne on alkaneet osoittaa mieltä?

Minun 8 kk tyttö on nykyään tosi herkkä "loukkaantumaan". Jos saa käsiinsä kaukosäätimen, äitin kännykän tms. mitkä nyt useimmiten tulilinjalla olkkarin pöydällä on, ja ottaa pois nätisti, niin ARMOTON huuto ja itku, ymmärtäähän tuon

Tuntuu vaan et nyt tässä kuukauden sisällä, ja kaikista eniten viimesen viikon aikana, on melkein joka asia huonosti, itku tulee jos ei pääse lattialla eteenpäin, joku suvaitsee katsoa väärällä tavalla, mennään vaihtamaan vaippa ja lasken sängylle eikä tahtoisi yms - onko tässä nyt joku ikävaihe menossa?

Ollaan alettu leikkisästi kutsua tytsiä Raivariinaksi Ei pitäis olla kipeäkään, ainakaan noin päällisin puolin, ei flunssaa yms.

 

Tänään!! Poika 5kk ja rapiat. Ei saanut syödä sanomalehteä, en antanut lyijykynää, ei saanut heti paperilehtiötä jne.... kaikki pettymykset aiheuttivat kiukkuisen huudon, joka onneksi loppui, kun kehitin mielenkiintoisempia kohteita.

 

Jep, sama homma, huuto loppuu sit kyllä ku tulee kiva lelu naaman eteen.

 

Ap.lla on vähän temperamenttisempi tapaus kotona. tervetuloa kerhoon.

En muista milloin meillä alkoi, mutta nyt neiti Itsepäisyys on noin 1 v 8 kk ja onhan siinä yhden sortin itsepäinen junttura, ja temperamenttinen kuin mikä. Lattia-huuto-potku-uham-raivareita on ollut vaikka miten monta.
joskus vain huutaa , enkä tajua miksi.
Olen jo alkanut sanoa, että lopeta, älä huuda koko ajan.
Ei tuon ikäisten kanssa neuvotella, vai neuvoltellaanko?
No, tyttö on terve, kehittynyt normaalisti, on vaan "jotain perinyt äidiltäänkin"

 

Tuossa 1v hujakoilla alkoi ihan selvästi kiukutella, jos ei saa tahtoaan läpi.

 

Joskus tuossa 5kk ikäisenä alkoi osoittamaan merkkejä omasta tahdosta.

 

tääl alko jus 1v synttäreiden jälkeen kiukku ja tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. edellis päivänä oli neiti aurinkoinen ja seuraavana alkoi kiukuttelu ja on jatkunut

 

Joskus tuossa 5kk ikäisenä alkoi osoittamaan merkkejä omasta tahdosta.

Sama täällä. Ja pahenee vaan iän myötä. Nyt on 1v1kk ja kamalia kiukku-itku-potkuraivareita on tänäänkin tullut jos minä olen kävellyt ohi!! Eikä lapsi siis ole kiinnittänyt minuun huomiota, ei ole halunnut syliin, mutta annas olla kun kävelin ohi!!! Siis ihan kamala elämä pienellä ihmisellä. Nykyään yleensä rauhoittuu kun saa hetken itkeä (=huutaa) lattialla ilman huomiota ja sitten sanon että "et edes muista miksi kiukkuat" ja otan tarvittaessa syliin.