Minun lapsen saamiseni kova paikka parhaalle ystävälle.

  • Viestiketjun aloittaja Tuore_äiti
  • Ensimmäinen viesti
Tuore_äiti
Sain lapsen vuosi sitten. Paras ystäväni on 30-vuotias, parisuhteessa elävä ystävättäreni. Olemme tunteneet ala-asteen ekaluokalta asti. Ystävä väittää ettei halua koskaan omia lapsia. Tunnen hänet niin hyvin, että en voi uskoa tuota. Ovat seurustelleet miehensä kanssa kuusi vuotta ja epäilen, että kärsivät lapsettomuudesta.

Kaveri ei osoita mitään kiinnostusta lastani kohtaan ja jos osoittaa, niin se on väkinäistä. Olen jättnyt lapsen joskus hänelle kauppareissun ajaksi ja ajatellut, että hänelläkin vietit heräisivät. Olen myös yrittänyt kertoa kuinka yhteinen lapsi lähentää ja parantaa parisuhdetta: rohkaista ystävääni asiassa. Tilanne ei kuitenkaan ole parantunut. Onkohan ystänäni kuitenkin toisenlainen kuin se lämmin ihminen, jona olen häntä pitänyt?
 
-
oletetaan että ei halua lapsia niinkun on sanonut. Miksi tuputat lasta ja sitä viettiä hänelle? Kyllä tollanen ahdistaisi ketä tahansa.

nauti sinä perheestäsi mutta älä oleta että kaikki rakastavat sinun lastasi ja haluaa samaa kuin sinä.
 
"äiti myös"
Kaikki ihmiset eivät vain osaa luonnollisesti olla pienten lasten kanssa ilman että siihen liittyy mitään ettei tykkää lapsista, kateellisuutta toisen lapsesta tms. Itselläni ei lähipiirissä ollut lapsia ennen kuin sain oman ja en todellakaan tiennyt miten vauvaa pidellään ja tuntui hassulta jutella jollekin, joka ei vastaa.

Niin ja kaikki ihmiset eivät halua lapsia, vaikka sun on vaikea sitä uskoa. Jos kaverisi ei halua lasta se ei tee hänestä vähemmän lämmintä.

Lopeta hänen tuomtseminen ja anna elää omaa elämää, äläkä pakkosyötä sun elämäntapaasi.
 
"vieras"
Ei tarvitse tuputtaa, ja voi olla lämmin ihminen, vaikka ei olisikaan lapsia syystä tai toisesta.

Paha mennä arvioimaan, kärsivätkö lapsettomuudesta, ja se on yksityisasia, josta ei tarvitse urkkia, vaikka olisi tuntenutkin henkilön kauan.
 
Täh
Jos se ystävä ei halua lapsia eikä välitä lapsista niin miksi kiusaat häntä tunkemalla lasta hoitoonsa? Vähän sama jos joku tunkisi koiraansa hoitoon kaverille joka ei tykkää koirista. Miksi hänen lapsensaamisviettien edes pitäisi herätä?

Jos sitten onkin niin että kärsivät lapsettomuudesta tuo vauvan mainostaminen ja hoitoon tunkeminen on jo ilkeää.
 
Miksi ap tuputat asiaa kaverillesi? Oli heillä hankalaa saada tai eivät vaan halua, se ei kuulu kellekään muulle ja voipi olla väkinäistä joo jos vaa lykätään hoitoon tenava ja ootetaan että jos se vaisto vaikka heräis...Ei se tee ihmisestä vähemmän lämmintä että ei ole lapsia.
 
lopeta
No oli lapsettomuuden syynä oma tahto tai tahattomuus, ei sinun pidä tyrkyttää asiaa yhtään! Jos he kärsiin lapsettomuudesta on tuo tosiaan todella julmaa kohtelua! Eikä kaikki (lämpimätkään) ihmiset halua lapsia.
 
"vieras"
Tuskinpa ystäväsi vaan edes haluaa lapsia. Jotkut vaan haluavat elämältä muutakin. Tärkeämpää on hyvä parisuhde, seksielämä ilman pelkoa raskaudesta, onnellisuus elämän muilla alueilla.
 
"vieras"
Ystäväsi ei taida oikein pitää sinua parhaana tai edes toiseksi parhaana kaverinaan. Olisi ehkä kertonut sinulle kärsivänsä lapsettomuudesta, jos näin olisi.

Voihan olla, että eivät halua saada lapsia. That´s it.
 
"vieras"
Voihan se ollakin jonkinlaista katkeruutta. Kunhan jaksat odottaa, ystäväsi pääsee siitä yli. Itsekin olen lapsettomuudesta kärsinyt 10 v. ja päätin, että kukaan mies ei enää tarvitse lapsettomuudestani kärsiä.- Jatkan siis eteenpäin yksin.Luulen, ettei kukaan enää huoli minua...
 
ystävähän voi sanoa et ei halua lapsia vaikka todellisuudessa ei ehkä onnistu tulemaan raskaaksi. Ystävä ei myöskään halua sääliä tms joten kertoo et ei halua lapsia, koska se on helpompaa.

Älä tuputa lapsi-asiaa ystävällesi vaan anna asian kokonaan olla. Toisten lastenteot ei kuulu kenellekkään muulle.

Mulla on yks tuttava joka kyselee joka kerta ku nähdään et joko tulee lisää lapsia.. joka kerta oon sanonu et ei tuu.
 
"jep"
Miksi ystäväsi pitäisi haluta lapsia? Keskimäärin muuten lapsi ei mitenkään lähennä ja paranna parisuhdetta - päinvastoin, usein pikkulapsiaika on hyvin riskialtista aikaa eroamisen kannalta, ja moni asiantuntija sanookin, että jos ei ole vakavia ongelmia kuten väkivaltaa, uskottomuutta tai päihderiippuvuuksia, ne pari-kolme vuotta pitäisi vaan sinnitellä eroamatta, vaikka kuinka kypsyttäisi. Valvomisen aiheuttama väsymys, elämänmuutos (toinen vanhemmista usein kotona ja jatkuvasti lapsessa kiinni, toinen univajeisena töissä), liian vähäinen oma ja kahdenkeskinen aika sekä vanhemmuuden monesti ihmisessä esiin nostamat täysin uudet puolet ovat suuri koetinkivi parisuhteelle. Onnittelut teille, jos se on vain lujittunut, mutta sen verran moni kamppailee noiden asioiden kanssa, että en ihan heti menisi lapsia minään parisuhdeliimana mainostamaan.

Täytyy sanoa, että jos minulle ystävä arvostelisi tai tyrkyttäisi isoja elämänvalintoja, kokisin sen niin loukkaavana, että ottaisin varmasti ainakin etäisyyttä.
 
Mulla on kolme ystävääni ilmoittanu tässä vuoden sisällä etteivät aijo näillä näkymin tehdä koskaa lapsia ja asia on minulle ok. He tykkäävät kyllä lapsestani ja viettävät hänen kanssaan aikaa, mutta eivät halua omia ja minä kunnioitan heidän päätöksiään, joten kunnioita sinäkin ystävääsi ja hänen päätöstään.
 
"TMV"
Tän on kyllä pakko olla trolli. Ei nyt kukaan täyspäinen ihminen, joka epäilee ystävänsä kärsivän tahattomasta lapsettomuudesta, kiikuta tälle lapsia hoitoon saadakseen "kannustettua" tätä lapsentekoon... voi hyvää päivää. :D Uskottavuuden rajat paukkuu kyllä niin, että huhhuh.
 

Yhteistyössä