Mistä/keneltä saatte tukea arkenne pyörittämiseen ja siinä jaksamiseen?

Onko apunanne ketään? Onko kukaan yksin vailla tukea? Millaista tukea saatte ja mistä/keneltä? Isovanhemmilta, ystäviltä, naapurilta, sukulaisilta, viranomaisilta, järjestöiltä????
Miten/mistä hakea apua/tukea jos sitä ei ole tarjolla lähipiiristä?

 

ööö... mieheltä saan tukea. keneltä muulta tässä pitäis saada tukea? minun arki, minä hoidan.

 

Äljäke B)

Jos ei ole tarjolla lähipiirissä, niin kandee varmaan kysäistä neuvolsta tms.. kyllähän niistä yleensä saa tietää.

 

mulla on paljon kavereita jotka pyörii tässä ja mun lähisuku....asuvat kaikki lähellä.

saisko neuvolan kautta tietoa asiasta....tukiperhe tai muu??

 

mies on ainoa,mutta tekee hyvin pitkää päivää töissä joten minun vastuulle arki usein jää.

 

Mieheltä Meillä on molemmilla sukulaiset kaukana. Koirien hoitoon on yksi kaveri apuna ja tänään just eka kertaa tunniksi pyysin toista kaveria kattomaan poikaa, ei ole ennen ollutkaan kellään "hoidossa".

 

Mieheltä ensi sijassa. Sitten omalta äidiltäni ja anopilta. Kavereilta myös.

 

Mieheltä :heart:

 

Olen oppinut pärjäämään itsekseni, äitini kyllä on ollut apuna. Anoppi kyllä viettää aikaa lasten kanssa, mutta ei ole mikään suoranainen apu. Miestä ei minusta tällaisissa lasketa, ne on hänenkin lapsia ja hänenkin kotinsa. Ei siis mikään "apupoika".

 

Meillä miehen sukulaiset eivät auta, omat vanhempani ovat jo sen verran huonossa kunnossa ja asuvat kaukana, ettei heitä viitsi vaivata. Kavereitakaan meillä ei juurikaan ole täällä päin. Naapureita on, mutta hekin ovat iäkkäitä. Ei auta muu, kuin pärjätä, vaikka välillä tuntuu tosi raskaalta.

 

ööö... mieheltä saan tukea. keneltä muulta tässä pitäis saada tukea? minun arki, minä hoidan.

lisättäköön vielä, että paitsi oman ja lasten arjen, hoidamme miehen kanssa myös omien vanhempiemme arkea, käymme sairaalassa katsomassa ja hoidamme asioita. ei ole tuolla oven takana kovin pitkää jonoa niistä ihmisistä, jotka meitä mitenkään auttaisi tai tukisi.

 

Mies, kahdet isovanhemmat ja omat ystäväni ovat arkeni tukena. Joskus käyn myös juttelemassa mt-toimistossa, helpottaa puhua ongelmista puolueettoman henkilön kanssa. MLL:n kautta saa maksullisia lastenhoitajia jos tarvitsee, ei ole omaa kokemusta tuosta vielä.

 

Ei keneltäkään. Mies tekee yhtä paljon kuin minä, eli yhdessä yritämme jaksaa.

 

Mä saan apua ystävältäni ja naapurilta, olen viikot yksin kotona joten apua välillä kaipaa enemmän mutta on vaan pitäny pärjätä omin voimin. Mies sitten auttaa viikonloppusin ja anoppi jos töihin menen viikolla(harvinaista). Vanhempani, sukuni ja suurin osa ystävistäni asuvat kaukana ja näimme harvoin, soittelemme kyllä tosi usein.

 

ISO kiitos kuuluu äidilleni, joka on aina valmiina auttamaan. Miehen vanhemmat auttavat minkä työltä pystyvät ja toki oma mies hoitaa sen minkä kerkiää työltä.

 

omilta vanhemmilta ei niinkään rahallista apua, mutta autonlainausta, yhteisiä kauppareissuja ja muita kyyditsemisiä jne. miehen äidiltä taloudenhoitoon liittyvää apua, se yrittää myös aina keksiä puuttuisko jotain tai tarvittaisko me jotain. veljet auttelee esim. koiran kanssa. vertaistukea, vauvanvaatteita jne. synnyttäneiltä ystäviltä. viihdytään hyvin perheenjäsentemme seurassa, eli aika yhteisöllistä meininkiä.
neuvolaan ja terapiaan luotan myös.

 

Mieheltä,mutta kävelymatkojen päässä asuvat myös mun äiti,mummi,tädit,sisko ja hyvä ystävä

 

ööö... mieheltä saan tukea. keneltä muulta tässä pitäis saada tukea? minun arki, minä hoidan.

Et siis koe tarvitsevasi apua, mutta haluaisitko omaa aikaa,klisee joo, mutta siis kyskymys: onko sinulla koskaan mahdollisuutta omaan lepotuokioon?

 

kysyppäs perhetyöntekijöitä!! ja neuvolasta ! aisitko lapsesi esim.puolipäivätarhaan tms. itse pyöritän arkee ilman miestä ja olen sen valinnan tehnyt,täytyy vaan jaksaa pyörittää yksin arkea ei siinä muutakaan voi !! eli olen yh ja onnellinen sellainen ! ;))) ystävät lupailevat kaikkea maan ja taivaan väliltä apua mutta sitä en keltään vielä ole saanut ja enkä kysy!

 

En omilta vanhemmiltani, koska asuvat muualla eivätkä käy koskaan meillä. Siellä voidaan käydä parin sadan kilsan päässä jos haluan ja jaksan, mutta bensaa menee ja on se aika stressaavaa (he ehkä ajattelevat avuksi tuon, että saahan tänne tulla jos ei kotona jaksa olla...) Joudun sielläkin tekemään ostokset ja ruuat, siivoamaan talon ym. He töissä ja harrastavat, eivät juuri kotona. Kovin läheisiä puhevälejä ei ole, joten en tiedä tuesta...

Muitapa ei olekaan, lasten isä ei pidä yhteyttä. Sukulaisia ei oikein ole, ovat etäisiä, asuvat kaukana jne.

Sain neuvolasta yksinodottajien tapaamisten esitteen (mll), ajattelin kokeilla löytyisikö sieltä edes tuttavia... Niitäkään kun ei ole. Itseasiassa ei yhtään ystävää tällä hetkellä.

Siinäpä vuodastusta aiheeseen joka osui...

 

vanhemmiltani, tukiperheeltä ja ystäviltäni..

 

Minulla ei ole ketään muuta kuin mieheni. Olen aina ja aina tottunut pärjäämään yksin. Tossa mun naapurissa asuu yksi äiti, joka on tottunut aina saamaan hirveesti apua kaikkeen. Nyt se kysyy ihan koko ajan minua auttamaan jos jonkinnäköisissä helpoissakin jutuissa ja tämä tuntuu minusta oudolta, on kai tottunut siihen.

Toki kaipaan omaa aikaa, mutta sitä ei nyt ole. Ehkä joskus sitten..

 

No ystäviltä sekä äidiltäni saan henkistä tukea ja juttu seura aina piristää =)
Mieheltä sit ihan sitä konkreettistakin tukea, mies osallistuu aina kodin ja lasten hoitoon kun vaan töiltään ehtii.

 

exä käyttää kerran viikossa kaupassa, siinä mun apuni

 

En omilta vanhemmiltani, koska asuvat muualla eivätkä käy koskaan meillä. Siellä voidaan käydä parin sadan kilsan päässä jos haluan ja jaksan, mutta bensaa menee ja on se aika stressaavaa (he ehkä ajattelevat avuksi tuon, että saahan tänne tulla jos ei kotona jaksa olla...) Joudun sielläkin tekemään ostokset ja ruuat, siivoamaan talon ym. He töissä ja harrastavat, eivät juuri kotona. Kovin läheisiä puhevälejä ei ole, joten en tiedä tuesta...

Muitapa ei olekaan, lasten isä ei pidä yhteyttä. Sukulaisia ei oikein ole, ovat etäisiä, asuvat kaukana jne.

Sain neuvolasta yksinodottajien tapaamisten esitteen (mll), ajattelin kokeilla löytyisikö sieltä edes tuttavia... Niitäkään kun ei ole. Itseasiassa ei yhtään ystävää tällä hetkellä.

Siinäpä vuodastusta aiheeseen joka osui...

hei, jos haluat niin voit laittaa viestiä vinzip@wippies.com itselläni vähän yhtä kehno tilanne