Mitä ajatuksia kuva sinussa herättää?

Rikas suku, kun on vielä hauta tallella.

 

Kirkonkirjoissa (rippikirjat) noita näkee tämän tästä. Pahin on ollut 5 lasta, joilla kaikilla sama nimi, joista jokainen kuoli eri tauteihin. Yleensä ensimmäiselle lapselle annettiin isän nimi, ensimmäiselle tyttärelle äidin nimi jne.

Edelliselle sen verran, että hautakivi on jo yli 100v vanha, eli siihen ei tarvita mitään lupia. Hiski-projektista voitte etsiä kenelle nuo lapset ovat voineet syntyä.

 

Itselle tulee mieleen puhdas suru. Vahvasta puusta on veistetty ne naiset, jotka ovat moisista selvinneet. Esim. oma isoäitini ei selvinnyt yli 70 vuodessa... ja tuskin selviän minäkään, vaikken ole "toivoani" kahteen kertaan noin haudannut.

 

Kolmas kerta toden sanoo.

 

Lähde?

Tästä oli ihan Ylellä dokumentin kaltainen ohjelma muutama vuosi sitten. Mahtaa kuulostaa nykypäivän ihmisistä ihan mahdottomalta, mutta noin oli. Ovat ihmiset nykyään hieman vieraantuneet todellisuudesta.

 

tulee mieleen miksi linkität toisten lasten hautoja :|

Ajattelin ihan samaa. Ei tunnu ihan terveelle.

 

Herättää sellaisia ajatuksia, että onneksi lapsikuolleisuus on Suomessa tänä päivänä hyvin alhaalla. Tuohon aikaan lapsia tehtiin paljon, ihan siksi että jos edes osa jäisi henkiin. Mun isoisäni, s. 1910, sai nimensä aiemmin kuolleen veljensä mukaan. En tiedä montako lasta kaiken kaikkiaan syntyi, mutta kaksi selvisi aikuiseksi saakka.

 

Ei herätä mitään tnteita. Ihmetyttää vain tällänen alotus ja alottajan mielentila.

 

Herättää sellaisia ajatuksia, että onneksi lapsikuolleisuus on Suomessa tänä päivänä hyvin alhaalla. Tuohon aikaan lapsia tehtiin paljon, ihan siksi että jos edes osa jäisi henkiin. Mun isoisäni, s. 1910, sai nimensä aiemmin kuolleen veljensä mukaan. En tiedä montako lasta kaiken kaikkiaan syntyi, mutta kaksi selvisi aikuiseksi saakka.

Surullista. Ja rankkaa.

 

Kaunis hautakivi. Valtava suru. Tuostakaan ei ole kuin n. 100 vuotta, mikä on todella lyhyt aika. Ollaan menty hurjasti eteenpäin kehityksessä todella lyhyessä ajassa. Saamme olla monesta kiitollisia, mutta harvoin osaamme.

Sellaisia ajatuksia.

 

tulee mieleen miksi linkität toisten lasten hautoja :|

Samaa minäkin ihmettelen. Facebookissa on kuolleiden lasten vanhemmille useitakin ryhmiä. Ei tulisi mieleenkään lähteä linkittämään niitä hautakivien kuvia tälle tai millekään muulle palstalle.

 

Samaa minäkin ihmettelen. Facebookissa on kuolleiden lasten vanhemmille useitakin ryhmiä. Ei tulisi mieleenkään lähteä linkittämään niitä hautakivien kuvia tälle tai millekään muulle palstalle.

Hyvät ihmiset sentään, Mummeliisahan on erikoistunut kertomaan kaiken kuolleista (ja ikävä kyllä myös elävistä) omaisistaa (jos ei satu olemaan jotakin omaa sairautta menossa)! Siitähän hän elää!

 

Samaa minäkin ihmettelen. Facebookissa on kuolleiden lasten vanhemmille useitakin ryhmiä. Ei tulisi mieleenkään lähteä linkittämään niitä hautakivien kuvia tälle tai millekään muulle palstalle.

Tässä linkitettiin yli 100 vuotta vanhan hautakiven kuvaa. Kukaan järkevä ihminen ei tällaista paheksu.

 

Todella järkyttävää ja surullista. Kiitollisuus siitä että saan elää nykyajan Suomessa.

 

Entä tämä:

 

Surullinen tarina

 

Entä tämä:

Elämä jatkuu lapsissa, kuolemaa seuraa syntymä.

 

Elämä jatkuu lapsissa, kuolemaa seuraa syntymä.

Jeps. Lapsenlapsi isoisänsä haudalla.
Monia tosin sävähdyttää kuolleen ikä - 39 vuotta. Se nykyaikana keskivertoa paljon lyhyempi elämänä.

 

Mies lähtee hakemaan pelejä lapsille (ja itselleen) ja minä ajattelin meneväni taas siksi aikaa hautausmaalle.
Ne kiehtovat minua...

 

Jeps. Lapsenlapsi isoisänsä haudalla.
Monia tosin sävähdyttää kuolleen ikä - 39 vuotta. Se nykyaikana keskivertoa paljon lyhyempi elämänä.

70 vuotta kyllä oli tuon jälkimmäisen kuvan kuolleen elinikä..

 

70 vuotta kyllä oli tuon jälkimmäisen kuvan kuolleen elinikä..

Ei ollut. Mieheni syntyi 1061 ja kuoli 2001 ennen kuin ehti täyttää 40.

 

http://www.viipaleita.net/blog/satu/2010/02/19/title-30

 

aina surettaa kun elämä elämää ei saannu elää pikkaset itte asias ku tyby täs sylis täynnä elämää ni se kun lukee et jotkut ei se on maailman surullisin asia pahaa tekee lukee jos jotkut vanhemmat pieksee sellasta joka on elämää täynnä ja vanhemmat vie sen pois .

Mummeliisalle iso virtuaali hali.

ja ihmiset hei pitäskö miettii mitä suustaan päästää mummeliisaa kohtaan ? onko se inhimillistä käytöstä ihmisiä kohtaan?

 

Entä tämä:

Nuo Nokian kumisaappaat on lapsille hyvät ja kestävät.

Kaunis hautakivi kun ei ole perinteinen suorakulmio.

Ette piiskaa lapsia surulla, vaan haudallakin voi olla hyvällä mielellä.

Itsekin pidän hautausmaista. Niissä on jotain mystistä historian havinaa. Niin monta tarinaa olisi tiedettäväksi, vaan jäävät ikuiseksi mysteeriksi itselleni. Pidän siis hautausmaiden tunnelmasta. Yleensä ovat vielä erittäin kauniita ja rauhallisia paikkoja vaikka olisivatkin ison tien varrella.

Tällaisia ajatuksia.

 

Entä tämä:

Minulle tulee mieleen kiertokulku, syntymisern ja kuolemisen luonnollisuus ja se, että ajan pituus ei ole meidän käsissämme. Elämä alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan. Toivottavasti sen välissä olevan ajan käyttää hyvin.