Mitä sinä luulet katuvasi vanhana?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Tää nyt saattaa kuulostaa vitsiltä, mutta olen ihan tosissani. Nimittäin täällä roikkumista. Vietän täällä oikeesti ihan liikaa aikaa. Mietin jo nyt että mitä kaikkea kivaa sitä oiskaan kerennyt tekemään jos vaan ei olisi koko ajan tullut roikuttua täällä.
 
Pin
En usko, että ihan hirveästi KADUN elämääni. Siis sillä tavalla, että ajattelisin eläneeni ihan väärällä tavalla tai ettenkö olisi osannut vaikka nauttia tarpeeksi tms.

Analysoin jo nyt sellaisia mahd katkeruttavia asioita joita pyrin korjailemaan, psyykkaan itseäni ajattelemaan, että kaikki kuitenkin järjestyy vaikka mikä romahtaisi ja jos ei, se on sen ajan murhe. Pyrin ottamaan joka ikinen päivä onnellisista arkisista hetkistä kaiken irti, enkä vain elellä huomisessa. Tuossa on minusta jo aika hyvä paketti onnelliseen elämään.

Jotain pientä voi toki tulla, mutta tuskin silloinkaan olen sellaista asioissa vanhoista asioista märehtivää ja katuilevaa tyyppiä.
 
Viimeksi muokattu:
Tää nyt saattaa kuulostaa vitsiltä, mutta olen ihan tosissani. Nimittäin täällä roikkumista. Vietän täällä oikeesti ihan liikaa aikaa. Mietin jo nyt että mitä kaikkea kivaa sitä oiskaan kerennyt tekemään jos vaan ei olisi koko ajan tullut roikuttua täällä.
Voin allekirjoittaa tämän :LOL:
Maailmassa olisi varmaan aika lailla hyödyllisempiäkin asioita, joita voisi tehdä.
 
vierailija
Mä en rupea mitään katumaan...mä olen onnistunut kasvattamaan lapseni niin että ne on selvinneet hengissä ja ilman vammautumista niin kyllä mä katson onnistuneeni. Mitään sen enempää ei voi vaatia keltäkään äidiltä ja sen enempää voi tehdäkään.
 
vierailija
Mä kadun jo nyt kun oon usein kiukkuinen ja väsynyt ja kuiviin puristettu vanha rätti. Huudan liikaa ihanille lapsilleni. En hoida itseäni tarpeeksi. Haaveilen eläkkeestä. Kadun koska en osaa nauttia tarpeeksi elämän pienistä iloista.
 
vierailija
Kadun nyt jo sitä, miten turhaan nuorena ja nuorena aikuisena stressasin mm. Sitä, mitä muut musta tai mun asioista ajattelevat. En onneksi antanut noiden ohjata valintojani, mut monet yöt olisin nukkunut paremmin ja monet asiat kokenut ilman ahdistusta. Onneks jo näin kolmekymppisenä se kirkastui, et mä olen vastuussa vain itselleni ja saan elää ihan miten itse haluan. :) Olisin tehnyt lapseni aiemmin, jos olisin tuon aiemmin tajunnut. Muu ei harmita.
 
vierailija
Että en ehtinyt aloittaa oikeaa elämistä koska halusin aina tehdä muille hyvää ja oikein kun itse kärsin enkä elänyt täyttä elämää.

Sitä että annoin muslimimiehen muuttaa elämäni päämäärän onnellisuudesta ja perhekeskeisyydestä materiaan ja rahaan.
 
vierailija
mites tuo katuminen hyvin menemiseen liittyy ?
No eikö sillon mee hyvin jos ei tarvii harmittella tai katua mitään. En tarkottanu että kaikki olisi upeasti. Voi olla köyhä tai sairas tai jotai mutta jos osaa silti elää hyvin ja täydesti ois aika hienoa. Toisaalta jos ei oo murheita, sellaisia isoja tai liian isoja, nii on helpompaa elää täysillä
 

Yhteistyössä