Mitä tehdä kun lapsi ei pärjää päiväkodissa?

Jep jep. Tässähän oli nyt kyse siitä, että päikkytädit eivät halua joutua muistuttamaan lasta käsienpesusta (lapsi siis sen muistuttamalla kyllä tekee). On se kamalaa, kun päikkytädit joutuvat nelivuotiasta muistuttamaan, ja se nyt aivan varmasti "halvaannuttaa koko ryhmän", kuten sinä asian ilmaiset. Ja syyllisiä ovat lapsen vanhemmat, jep jep.

Tuo ei ole mitään muuta kuin päikkytätien ammattitaidottomuutta.

En usko, että kyse tuosta. Kuten sanoin, kaikille tuon ikäisille väliklä pitää muistuttaa. Todennäköisesti ap:n lasta pitää "muistuttaa" (eli käskeä) 10 kertaa peräjälkeen, ennen kun tottelee. Sama se muiden kanssa häsääminen esim pukeutumistilanteissa. Kun 15 lasta pukeutuu yhtäaikaa ahtaissa tiloissa, ei vain onnistu, että pari sooloilijaa siellä alkaa puuhastelemaan jotain ihan muuta.

Kuten aloittaja itse sanoi, ongelmia on tilanteissa, joissa lapsi ei jaksa kiinnostua/kokee tylsiksi, jolloin alkaa touhuta omiaan. Jos päiväkodin opet tällaisissa tilanteissa joutuvat sen kymmenen kertaa käskemään, eikun siis muistuttamaan, ennen kun lapsi tottelee, niin ihan hyvä siitä on antaa vanhemmille palautetta.
Ja palaute kannattaisi hyödytää, ja opetella niitä juttuja myös kotona, eikä vain suuttua ja lähteä pakoon ongelmia.

 

Kyllä varsin moni tekee seen kotikasvatuksella tai sen puutteella.

Lapseni päiväkotiryhmässä on esim. yksi poika, jota kyllä opettajat jaksavat ymmärtää, mutta muilta vanhemmilta menee hermo. Lapsi lyö, huutaa, haukkuu muita lapsia, sählää koko ajan omiaan, ei tottele mitään, vaan saa kamalat itkupotkuraivarit aina kun joku käskee tehdä jotain, mikä ei huvita. Siis oikeasti on aivan äärettömän rasittava. Olen oikeasti monesti hakutilanteissa ihmetellyt, miten ihmeessä hoitajien hermot kestävät tuollaista päivästä toiseen.

Lapsen äiti ei näe asiassa mitään isoa ongelmaa, kun "ville" nyt vain on sellainen eikä suostu tottelemaan. Välillä vähän yrittää hillitä tai ojentaa poikaa, mutta yleensä vain avuttomana lässyttää jotain "älä nyt viitsi repiä toista kädestä/voisitko kiltti lopettaa sen liisan potkimisen" tmv..

Mun on muuten tosi vaikea ymmärtää vanhempia, jotka häpeää sitä, että joutuu julkisesti ojentamaan lastaan. Jos mun lapsi apinoi, niin joko poistan sen tilanteesta tai sitten murahdan siten, että se pelleily loppuu.

 

Kyllä se nyt vaan on niin, että joskus maailmaan syntyy se kusipäälapsikin, joka on kuin itse piru, ja jolle ei kukaan mahda mitään. Nämä tällaiset tapaukset kyllä sitten häviää ihan itsekseenkin, kun huumemaailma ja alamaailma korjaa omansa pois ja nuorenahan nämä lapsukaiset jo kuolevat, ennen täysiikäisyyttä, hyvin usein jo ennen viidettätoista syntymäpäiväänsä.

Höpö höpö. Yksikin hyvä aikuinen lapsen elämässä pystyy tuon estämään.

 

En usko, että kyse tuosta. Kuten sanoin, kaikille tuon ikäisille väliklä pitää muistuttaa. Todennäköisesti ap:n lasta pitää "muistuttaa" (eli käskeä) 10 kertaa peräjälkeen, ennen kun tottelee. Sama se muiden kanssa häsääminen esim pukeutumistilanteissa. Kun 15 lasta pukeutuu yhtäaikaa ahtaissa tiloissa, ei vain onnistu, että pari sooloilijaa siellä alkaa puuhastelemaan jotain ihan muuta.

Kuten aloittaja itse sanoi, ongelmia on tilanteissa, joissa lapsi ei jaksa kiinnostua/kokee tylsiksi, jolloin alkaa touhuta omiaan. Jos päiväkodin opet tällaisissa tilanteissa joutuvat sen kymmenen kertaa käskemään, eikun siis muistuttamaan, ennen kun lapsi tottelee, niin ihan hyvä siitä on antaa vanhemmille palautetta.
Ja palaute kannattaisi hyödytää, ja opetella niitä juttuja myös kotona, eikä vain suuttua ja lähteä pakoon ongelmia.

Ei minulla ole koskaan ollut minkäänlaista ongelmaa saada lapsia tottelemaan käskyjä. Ei siihen tarvita edes rangaistuksia, vaan se, että kun kerrasta ei toimita, toista kertaa ei käsketä, vaan homma suoritetaan lapsen kädestä ohjaten, halusi lapsi tai ei. Lapsi menee sen jälkeen aina itse heti tekemään, kun häneltä kysyy "teetkö itse vai autanko minä?".

 

Höpö höpö. Yksikin hyvä aikuinen lapsen elämässä pystyy tuon estämään.

Ei.

 

Höpö höpö. Yksikin hyvä aikuinen lapsen elämässä pystyy tuon estämään.

Ja ei muuten pysty, se on sitä elokuvien tuomaa mielikuvaa asiasta, jossa kokonainen lauma samankaltaisia lapsia kyetään pelastamaan elämän nurjalta puolelta.
Väitätkö, ettei päivakodissa ole hyviä työntekijöitä taiettei lapsen vanhemmat ole lapselleen riittävän hyviä? Väitätkö nyt ihan tosissaan, ettei suomen tukijärjestelmä ulotu näihin lapsiin, vaan että tarvitaan se yksi hyvä tyyppi pelastamaan lapsi varmalta tuholta?
Lapsen kannalta ajateltuna sen yhden hyvän tyypin tapaaminen on kuin lottovoitto. eli aika hyvää tuuria siis.

 

Mun on muuten tosi vaikea ymmärtää vanhempia, jotka häpeää sitä, että joutuu julkisesti ojentamaan lastaan. Jos mun lapsi apinoi, niin joko poistan sen tilanteesta tai sitten murahdan siten, että se pelleily loppuu.

Tämä on muuten tosi yleinen ilmiö. Monesti huomaa esim. julkisissa, kuinka vanhempia oikeasti hävettää se, että joutuu lasta komentamaan.

Pohjautuu varmasti osin suomalaiseen varsin ankaraan ja ilottomaan kasvatuskulttuuriin, osin siihen, että monille vanhemmille tuntuu olevan vaikeaa olla auktoriteetti sille lapselle.

 

On myös ihmistyyppi, jonka mielestä omien tekojen seuraukset ei ole ikinä oikein tai reiluja.

Lapsissa ei ole. Jos joku lapsi sanoo, ettei seuraus ole reilu, on syytä kuunnella hänen järkeilynsä, ja käydä asia läpi. Voi nimittäin olla, että siinä tilanteessa joku toinenkin lapsi tarvitsee seurauksia, eikä aikuinen ole sitä huomannut. Huonosta käytöksestä tulee kuitenkin joka tapauksessa seurauksia.

 

Tämä on muuten tosi yleinen ilmiö. Monesti huomaa esim. julkisissa, kuinka vanhempia oikeasti hävettää se, että joutuu lasta komentamaan.

Pohjautuu varmasti osin suomalaiseen varsin ankaraan ja ilottomaan kasvatuskulttuuriin, osin siihen, että monille vanhemmille tuntuu olevan vaikeaa olla auktoriteetti sille lapselle.

Kyllä ja se on ihmeellistä, koska mua ainakin hävettää se vanhempi, joka ei uskalla ojentaa lastaan. Kieltämättä siinä tulee mieleen, että mitenköhän tuokin pikku- jantteri hyppii teininä mutsinsa silmille...

 

Lapsissa ei ole. Jos joku lapsi sanoo, ettei seuraus ole reilu, on syytä kuunnella hänen järkeilynsä, ja käydä asia läpi. Voi nimittäin olla, että siinä tilanteessa joku toinenkin lapsi tarvitsee seurauksia, eikä aikuinen ole sitä huomannut. Huonosta käytöksestä tulee kuitenkin joka tapauksessa seurauksia.

Usko pois, joillakin ihmisillä on sellainen ominaisuus, etteivät he oikeastaan koskan koe minkään olevan heidän itseaiheuttamaansa. Seuraukset on heidän mielestään aina epäreiluja ja henkilökohtaisia loukkauksia. Nämä ihmiset ovat yleensä äärimmäisen manipuloivia ja itsekeskeisiä. Se on ominaisuus, joka joillakin on syntymästään asti... heillä ei ole kykyä tuntea empatiaa tai asettaa itseään toisen asemaan. Eikä heillä tule koskaan olemaan sellaista kykyä. Sitä ei voi loppujenlopuksi opettaa, jos asianomainen ei yksinkertaisesti omaa minkäänlaista tunne- elämää.

 

Ja ei muuten pysty, se on sitä elokuvien tuomaa mielikuvaa asiasta, jossa kokonainen lauma samankaltaisia lapsia kyetään pelastamaan elämän nurjalta puolelta.
Väitätkö, ettei päivakodissa ole hyviä työntekijöitä taiettei lapsen vanhemmat ole lapselleen riittävän hyviä? Väitätkö nyt ihan tosissaan, ettei suomen tukijärjestelmä ulotu näihin lapsiin, vaan että tarvitaan se yksi hyvä tyyppi pelastamaan lapsi varmalta tuholta?
Lapsen kannalta ajateltuna sen yhden hyvän tyypin tapaaminen on kuin lottovoitto. eli aika hyvää tuuria siis.

Päiväkodin tädit valitettavasti ovat yleensä niin lyhyen aikaa lasten elämässä (heillä kahden kuukauden sijaisuuksia tai työharjoitteluita), että hyvä kun kerkeävät lapsen nimen oppia. Joten harvemmin hekään pystyvät saamaan lapsiin mitään kontaktia. Luokanopettajat voisivat, mutta jostain syystä luokanopettajat keskittyvät vääriin asioihin, kuten siihen, onko lapsella kynä mukana vai ei. Ehkä sekin on Suomen koulujärjestelmän vika eikä opettajien oma valinta, mene ja tiedä. Töissä minulta ei ole koskaan kukaan tullut kyselemään, olenko kantanut kotoa mukanani kynän vai en, ja hyvä niin, koska sellaisen muistamiseen en kykene edelleenkään.

 

Usko pois, joillakin ihmisillä on sellainen ominaisuus, etteivät he oikeastaan koskan koe minkään olevan heidän itseaiheuttamaansa. Seuraukset on heidän mielestään aina epäreiluja ja henkilökohtaisia loukkauksia. Nämä ihmiset ovat yleensä äärimmäisen manipuloivia ja itsekeskeisiä. Se on ominaisuus, joka joillakin on syntymästään asti... heillä ei ole kykyä tuntea empatiaa tai asettaa itseään toisen asemaan. Eikä heillä tule koskaan olemaan sellaista kykyä. Sitä ei voi loppujenlopuksi opettaa, jos asianomainen ei yksinkertaisesti omaa minkäänlaista tunne- elämää.

Tällaisiin ihmisiin en ole ikinä törmännyt. Mutta todella usein olen kyllä törmännyt tilanteisiin, joissa on vikaa kaikissa osapuolissa, ja osa yrittää sälyttää kaiken vian yhdelle osapuolelle.

 

Tällaisiin ihmisiin en ole ikinä törmännyt. Mutta todella usein olen kyllä törmännyt tilanteisiin, joissa on vikaa kaikissa osapuolissa, ja osa yrittää sälyttää kaiken vian yhdelle osapuolelle.

On niitä. Useimmiten ne vaan saa kaiken näyttämään sille, että se on muiden vika. Vaatii muutaman kuukauden tarkkailun vähän etäämmältä, ennenkuin tajuaa mitä oikeasti tapahtuu ja kuka on kaiken hämmingin keskiössä.

 

On niitä. Useimmiten ne vaan saa kaiken näyttämään sille, että se on muiden vika. Vaatii muutaman kuukauden tarkkailun vähän etäämmältä, ennenkuin tajuaa mitä oikeasti tapahtuu ja kuka on kaiken hämmingin keskiössä.

Kyllä minä tunnen noita hämmingin aiheuttajia, mutta riitelyyn tarvitaan aina kaksi osapuolta. Yksin ei pysty riitelemään. Jos riidellessä toimii väärin, tulee rangaistus kaikille väärin toimijoille, huolimatta siitä, kuka aloitti.

 

Ottaisin yhteyttä keltoon. Kertoisin hänelle, ettei lapsi pärjää, ja pyytäisin apua.

Tosiasiassahan lapsi pärjää, mutta hoitajat eivät näytä pärjäävän työssään. Hoitsujen kantsii ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja miettiä ammatinvalinta uusiksi, jos eivät normaalin lapsen kanssa pärjää. Menkööt valittamaan psykologille omaa jaksamattomuuttaan. vanhempien tehtävä ei ole olla hoitajien terapeutti.

Nykyään kun juhlapuheissa korostetaan, kuinka yksilöllisyys ja monimuotoisuus on rikkaus, niin eivät jumalauta normi suomalaisen tyttölapsen kanssa selviä! On siinä meillä hoitoalan/varhaiskasvatuksen ammattilaiset! Syyllistävät lasta, kun peiliin pitäisi katsoa. Ei ihme jos lapsesta ei ole vikaa löydetty, nääs kun lapsessa ei ole vikaa.

 

Kyllä minä tunnen noita hämmingin aiheuttajia, mutta riitelyyn tarvitaan aina kaksi osapuolta. Yksin ei pysty riitelemään. Jos riidellessä toimii väärin, tulee rangaistus kaikille väärin toimijoille, huolimatta siitä, kuka aloitti.

Ihan puppua.
Riitelyyn ei tarvita kahta. Tarvitaan yksi, joka sekoittaa soppaa ja toinen, joka pitää puolensa.

Toiseksi, jos joku tulee läpsimään sinua naamaan, niin onko väärin vetää takaisin. Minusta ei. Kaikki on niin kovin suhteellista. Lapsilta odotetaan toisinaan jeesusmaista toimintaa, johon suurin osa aikuisistakaan ei kykenisi.

 

Ihan puppua.
Riitelyyn ei tarvita kahta. Tarvitaan yksi, joka sekoittaa soppaa ja toinen, joka pitää puolensa.

Toiseksi, jos joku tulee läpsimään sinua naamaan, niin onko väärin vetää takaisin. Minusta ei. Kaikki on niin kovin suhteellista. Lapsilta odotetaan toisinaan jeesusmaista toimintaa, johon suurin osa aikuisistakaan ei kykenisi.

Läpsiminen kuvataan videolle, juostaan karkuun ja näytetään video poliisille. Ja siinä välissä käydään lääkärissä valittamassa kuinka läpsimisen jälkeen naamaan sattuu ja varmaan pysyvääkin vammaa on tullut (vaikkei olisi tullutkaan). Kyllä siitä läpsijälle rikosrekisteri saadaan, ja itse säilytään putipuhtaana.

 

Usko pois, joillakin ihmisillä on sellainen ominaisuus, etteivät he oikeastaan koskan koe minkään olevan heidän itseaiheuttamaansa. Seuraukset on heidän mielestään aina epäreiluja ja henkilökohtaisia loukkauksia. Nämä ihmiset ovat yleensä äärimmäisen manipuloivia ja itsekeskeisiä. Se on ominaisuus, joka joillakin on syntymästään asti... heillä ei ole kykyä tuntea empatiaa tai asettaa itseään toisen asemaan. Eikä heillä tule koskaan olemaan sellaista kykyä. Sitä ei voi loppujenlopuksi opettaa, jos asianomainen ei yksinkertaisesti omaa minkäänlaista tunne- elämää.

Jep, exäni oli tälläinen.
Kaikki vastoinkäymiset tai hänen itse aiheuttamansa sotkut oli (ja on vieläkin) aina jonkun muun syytä.
Ikinä hän ei omissa toimissaan nähnyt mitään väärää, saatikka olisi ymmärtänyt miltä hänen tekonsa muista ihmisistä tuntuivat.
Ja varmasti oli lapsena saanut aikaa, huomiota, rajoja ja rakkautta vanhemmiltaan. Vieläkin "anoppi" miettii, mitä hänen olisi pitänyt tehdä toisin, missä meni vikaan. Muut hänen lapsensa ovat "normaaleja" ja eläneet exäni kanssa samanlaisen lapsuuden. Että enpä usko että exän kohdalla olisi kasvatus jotenkin mennyt metsään. Hän on vaan jotenkin vinksahtanut.

 

Jep, exäni oli tälläinen.
Kaikki vastoinkäymiset tai hänen itse aiheuttamansa sotkut oli (ja on vieläkin) aina jonkun muun syytä.
Ikinä hän ei omissa toimissaan nähnyt mitään väärää, saatikka olisi ymmärtänyt miltä hänen tekonsa muista ihmisistä tuntuivat.
Ja varmasti oli lapsena saanut aikaa, huomiota, rajoja ja rakkautta vanhemmiltaan. Vieläkin "anoppi" miettii, mitä hänen olisi pitänyt tehdä toisin, missä meni vikaan. Muut hänen lapsensa ovat "normaaleja" ja eläneet exäni kanssa samanlaisen lapsuuden. Että enpä usko että exän kohdalla olisi kasvatus jotenkin mennyt metsään. Hän on vaan jotenkin vinksahtanut.

Yhtään tällaista en tunne. Ehkä olen sitten empaattinen, kun yleensä näen kyllä kaikkien osapuolten näkökulmat. Mutta sinänsä riidan aloittajan jahtaaminen on epärelevanttia, koska omista vääristä teoista tulee aina seurauksia, oli syy kenen tahansa.

 

Yhtään tällaista en tunne. Ehkä olen sitten empaattinen, kun yleensä näen kyllä kaikkien osapuolten näkökulmat. Mutta sinänsä riidan aloittajan jahtaaminen on epärelevanttia, koska omista vääristä teoista tulee aina seurauksia, oli syy kenen tahansa.

Minäkin olen empaattinen, usko pois.

Eikä tässä exän kohdalla ole kyse mistään riidoista, vaan siitä, että hän saa mielestään tehdä mitä huvittaa, välittämättä muista.

Jos hän myöhästyi töistä, oli syy minun koska en ollut laittanut herätystä 5 min aikaisemmaksi. Hyvä syy lähteä ryyppäämään oli, jos perunamuusin sijasta teinkin lohkoperunoita.
Jos jäi kiinni petoksesta, oli syy sen joka teki rikosilmoituksen.
Jos hän vei lapsen liian vähissä vaatteissa pihalle ja lapsi sairastui, syy oli minun koska en ole antanut tarpeeksi vitamiineja.
Se että sai potkut töistä, oli mulkun pomon vika, ei sen, että hän jätti usein ilmaantumatta työpaikalle ilman ilmoitusta.
Lista on loputon.. Itse hän ei koe tekevänsä mitään väärää.

 

Minäkin olen empaattinen, usko pois.

Eikä tässä exän kohdalla ole kyse mistään riidoista, vaan siitä, että hän saa mielestään tehdä mitä huvittaa, välittämättä muista.

Jos hän myöhästyi töistä, oli syy minun koska en ollut laittanut herätystä 5 min aikaisemmaksi. Hyvä syy lähteä ryyppäämään oli, jos perunamuusin sijasta teinkin lohkoperunoita.
Jos jäi kiinni petoksesta, oli syy sen joka teki rikosilmoituksen.
Jos hän vei lapsen liian vähissä vaatteissa pihalle ja lapsi sairastui, syy oli minun koska en ole antanut tarpeeksi vitamiineja.
Se että sai potkut töistä, oli mulkun pomon vika, ei sen, että hän jätti usein ilmaantumatta työpaikalle ilman ilmoitusta.
Lista on loputon.. Itse hän ei koe tekevänsä mitään väärää.

Mä niiiiiin tiedän nä tyypit.

 

Minäkin olen empaattinen, usko pois.

Eikä tässä exän kohdalla ole kyse mistään riidoista, vaan siitä, että hän saa mielestään tehdä mitä huvittaa, välittämättä muista.

Jos hän myöhästyi töistä, oli syy minun koska en ollut laittanut herätystä 5 min aikaisemmaksi. Hyvä syy lähteä ryyppäämään oli, jos perunamuusin sijasta teinkin lohkoperunoita.
Jos jäi kiinni petoksesta, oli syy sen joka teki rikosilmoituksen.
Jos hän vei lapsen liian vähissä vaatteissa pihalle ja lapsi sairastui, syy oli minun koska en ole antanut tarpeeksi vitamiineja.
Se että sai potkut töistä, oli mulkun pomon vika, ei sen, että hän jätti usein ilmaantumatta työpaikalle ilman ilmoitusta.
Lista on loputon.. Itse hän ei koe tekevänsä mitään väärää.

Kuten sanoin, syytä on turha etsiä. Jos itse tekee väärin, tulee siitä seuraukset. Tuossa mies selvästi kuvitteli, että väärin tekemisestä ei tule seurauksia, jos syy on jossain muualla.

 

Kuten sanoin, syytä on turha etsiä. Jos itse tekee väärin, tulee siitä seuraukset. Tuossa mies selvästi kuvitteli, että väärin tekemisestä ei tule seurauksia, jos syy on jossain muualla.

Niin, sepä siinä onkin jännää miksi hän kuvittelee, että jos itse törttöilee, on syy jossain muualla. Ei silloin ole pääkopassa kaikki nappulat kohdillaan.

Normaali ihminen ei varmastikaan kaiva jonkun muun henkilötunnuksia, tee niiden avulla petoksia ja sen jälkeen syytä petoksen uhria siitä, että narahtaa ja saa tuomion.

 

....Ja mitäpä te teette asioiden eteen kotona??
Miten teidän pukemiset kotona menee?
Miten ruokailu kotona sujuu??
Jos käsienpesu on päiväkodissa ongelma, niin eikö omatunto sen vertaa herättele, että alkaisitte kotona tätä harjoittelemaan?? (Toki onhan se ymmärrettävää, että on todella vaikeaa viedä lapsi kotona käsienpesulle ennen ruokailua, jos tämä ei aikuistenkaan tapa ole ikinä ollut......)

Minustakin tuntuu, että lapsi kyllä pärjää, mutta äiskä on nyt vähän herkillä. Miten olisi aikuismainen suhtautuminen? Otatte ja teette asioille jotain saamanne palautteen mukaisesti?? Ja toisaalta, päiväkotiinkin voi myös sanoa, että "jatkuva" negatiivinen palaute on raskasta aina ottaa vastaan, eikö IKINÄ ole mitään positiivista.

Eipä ole järkeä mitään hoitopaikkaa vaihtaa noiden "syiden" takia. Yritätte vain pakoilla ongelmaa.

 

....Ja mitäpä te teette asioiden eteen kotona??
Miten teidän pukemiset kotona menee?
Miten ruokailu kotona sujuu??
Jos käsienpesu on päiväkodissa ongelma, niin eikö omatunto sen vertaa herättele, että alkaisitte kotona tätä harjoittelemaan?? (Toki onhan se ymmärrettävää, että on todella vaikeaa viedä lapsi kotona käsienpesulle ennen ruokailua, jos tämä ei aikuistenkaan tapa ole ikinä ollut......)

Minustakin tuntuu, että lapsi kyllä pärjää, mutta äiskä on nyt vähän herkillä. Miten olisi aikuismainen suhtautuminen? Otatte ja teette asioille jotain saamanne palautteen mukaisesti?? Ja toisaalta, päiväkotiinkin voi myös sanoa, että "jatkuva" negatiivinen palaute on raskasta aina ottaa vastaan, eikö IKINÄ ole mitään positiivista.

Eipä ole järkeä mitään hoitopaikkaa vaihtaa noiden "syiden" takia. Yritätte vain pakoilla ongelmaa.

Onpa tässäkin taas lyttäävä ja hyökkäävä "neuvoja" vauhdissa. Jotkut vanhemmat nyt vaan käyttävät enemmän energiaa siihen että huolehtivat lastensa hyvinvoinnista. Mitä se on sinulta pois? Huoh, ihmiset...Minusta on niin ihana lukea huolehtivien vanhempien kysymyksiä ja asiallisia vastauksia niihin.