Mitäs olette mieltä ehdotuksesta (henkisen hädän hätänumero)

Kun mielenterveys pettää, avun pitäisi olla lähellä. Pekka Saurin ehdotus henkisen hädän hätänumeroksi alkaa saada kannatusta tuoreiden murhenäytelmien vuoksi. Esimerkiksi perhesurmien tutkinnassa on ilmennyt tapauksia, joissa tekijät ovat jopa itse hakeneet apua ongelmiinsa, mutta hoito ei syystä tai toisesta ole alkanut.

Viimeisimpänä aloitteen kannattajaksi ilmoittautuu perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Hän lainaa hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Pekka Saurin huhtikuista esitystä.

Suomen murhenäytelmät: Auttaisiko henkisen hädän numero? | Uusi Suomi

 

Mun mielestä on hyvä kun on yksi hätänumero, olisiko se ratkaisu että puhelu voitaisiin siirtää hätäkeskuksesta oikeaan paikkaan?

 

Minusta aivan loistava idea, eikä sen toteutusta pitäisi estellä silläkään perusteella, että kyseistä numeroa saatettaisiin käyttää väärin. Ainahan hätänumeroakin käytetään väärin, mutta oikean hädän tarve voittaa. Niin sen pitäisi tässäkin asiassa mielestäni olla.

 

Entäs kun ihminen on niin pohjalla, sekaisin ettei jaksa/ymmärrä soittaa?

 

Ketäköhän sinne saatais töihin?

Ja sitten NIIDEN ihmisparkojen vastuukysymykset, jos ne eivät ole sitä henkistä hätää sitten saaneet tokenemaan ja kuitenkin jotain tapahtuu.

Mutta, muuten hyvä idea.

 

ei henkisiä juttuja 112. oma numero sellaiseen.

 

Meidän terveydenhoitoalueella on akuuttipsykiatria, josta saa pyytää apua, ja tulevat vaikka hakemaan kotoa jos tarvii! Sellanen nyt ainakin pitäisi joka puolelta löytyä!

 

[QUOTE="vieras";26366812]Meidän terveydenhoitoalueella on akuuttipsykiatria, josta saa pyytää apua, ja tulevat vaikka hakemaan kotoa jos tarvii! Sellanen nyt ainakin pitäisi joka puolelta löytyä![/QUOTE]

Joo, täällä on kans. Kerran kun soitin sinne tosi pahassa tilanteessa, sanottiin, että eivät ota kun en ole jo asiakas. Että hyvin toimii. Sen jälkeen tuli kyllä niin toivoton, lyöty ja tyhjä olo, että vähän aikaa tuntui, että mitään ulospääsyä ei ole paitsi kuolema. En tiedä miten siitä selvisin... Mutta luottamus Suomen mielenterveydenhoitoon meni siinä. Muutin pian sen jälkeen pysyvästi ulkomaille, koska minulla on kaksi kotimaata.

 

Lisään vielä, että uudessa maassani sain apua heti samana päivänä kun sitä hain. Hoitohenkilökunta oli ystävällistä ja kannustaa. En voi sanoin kuvailla miten ihana se tunne oli.

En siis ole ihan heti muuttamassa takaisin Suomeen...

 

Uskotteko että toi toimisi? Kuka sieltä tulee sitten pikana paikalle, jos avun tarve on niin suuri? Kyllä mä sanoisin että ne jotka on soittaakseen, soittavat kyllä 112 jo nyt. Ja saavat sieltä peräti avunkin.

 

Onhan olemassa palveleva puhelin ja joitain muitakin, jotka on tarkoitettu itsemurhien ehkäisyyn. Minä olen pitänyt juuri numeroa 112 sellaisena, johon äärimmäisiä ratkaisuja miettivän kuuluukin soittaa, jos oma tai muiden henki on vaarassa. Siitä pitäisi tiedottaa enemmän julkisuudessa, että sinne voi soittaa, vaikka ei olisi kyse tulipalosta vaan siitä, että ei kestä lapsiaan tai vaimoaan enää hetkeäkään ja meinaa tehdä heille jotakin pahaa. Ongelmana on vaan se, että ehkä sitten kaikki suomen miljoona mielenterveysongelmaista soittaisi 112:een, kun tulee huono hetki... Tosi hyvä olisi kyllä, jos 112 pääsisi mielenterveyspuheluista nopeasti eroon ohjaamalla ne sen alan ammattilaiselle, samoin todennäköiset häirikköpuhelut voisi ohjata johonkin vähemmän kiireelliseen yksikköön selviteltäväksi.

Minä olisin valmis maksamaan vielä vähän enemmän veroja, jos suomeen saataisiin niin paljon kriisiapu- ja laitospaikkoja, että jokainen joka kokee pimahtavansa, saisi halutessaan hoitoa. On käsittämätöntä, että hoitoa ei saa välttämättä edes silloin kun pelkää tappavansa jonkun:O

 

Sitten on tosiaan vielä ne ketkä eivät ymmärrä tarvitsevansa apua. Mihin niiden kohdalla voi soittaa? Kaikki läheiset näkee, että tuo ottaa vielä hengen itseltään, pahimmassa tapauksessa samalla puolisolta ja lapsilta, mutta apua ei kuitenkaan koe tarvitsevansa. Mitään ei voida tehdä ennen kuin jotain pahaa yrittää tehdä.

 

[QUOTE="vieras";26367150]Sitten on tosiaan vielä ne ketkä eivät ymmärrä tarvitsevansa apua. Mihin niiden kohdalla voi soittaa? Kaikki läheiset näkee, että tuo ottaa vielä hengen itseltään, pahimmassa tapauksessa samalla puolisolta ja lapsilta, mutta apua ei kuitenkaan koe tarvitsevansa. Mitään ei voida tehdä ennen kuin jotain pahaa yrittää tehdä.[/QUOTE]

Minä olen kanssa miettinyt tuota, että varminta olisi pakata kaikki epäsosiaaliset ja poikkeavasti käyttäytyvät nuoret ja aikuiset laitoksiin tai vankiloihin, mutta ei niin voi tehdä, eikä ainakaan heidän loppuiäkseen. Terapiaa ei tunnetusti saa tai jos sitä saa, niin ei riittävän pitkää aikaa ja riittävän tasokasta (on kuulemma ihan yleistä, että "terapiana" tarjotaan kuukausittaista käyntiä mielenterveyshoitajan luona).

 

Meidän kunnassa on numero, johon voi soittaa 24h, jos on henkinen hätä. Mulla on se tallennettuna kännykässä, koska kerran oli niin paha olla, että otin yliannostuksen lääkkeitä ja kävin lähellä kuolemaa.

 

Tosi hyvä idea! Voisin vaikka mennä sinne vapaaehtoiseks! Yhdellä puhelulla voi pelastaa.monta ihmishenkeä!

 

[QUOTE="vieras";26367150]Sitten on tosiaan vielä ne ketkä eivät ymmärrä tarvitsevansa apua. Mihin niiden kohdalla voi soittaa? Kaikki läheiset näkee, että tuo ottaa vielä hengen itseltään, pahimmassa tapauksessa samalla puolisolta ja lapsilta, mutta apua ei kuitenkaan koe tarvitsevansa. Mitään ei voida tehdä ennen kuin jotain pahaa yrittää tehdä.[/QUOTE]

Niinpä.. Ei voi tehä mitään, jos ihminen ei halua hoitoon. Vasten tahtoaan ei voi laittaa hoitoon pelkästä läheisen epäilystä. Pitää olla psykoosissa, yrittänyt itsemurhaa tms.