Miten opettaa lapsi "kaikkiruokaiseksi"?

Tuli mieleen jälleen kerran tää asia, kun siskoni (10v) on meillä nyt kylässä ja ruokailtiin tuossa joku aika sitten.. Ruuaksi oli kaalikääryleitä, ja meillä kyllä oli jo pari päivää aikaisemmin puhetta kaali-ruuista, jolloin siskoni sanoi ettei tykkää vaikkei koskaan ole maistanutkaan.. No kuitenkin tein kääryleet kun kerran värkit olin jo aikoja sitten varannut. Pottumuussi kelpasi mutta sitä käärylettä ei voinut edes maistaa!!

Eli miten ootte saaneet lapsenne ymmärtämään sen että täytyis kaikkea maistaa? Meillä vanhimmat pojat on nyt 2v3kk ja jos on jotain uutta tai heidän mielestä jotain ei niin hyvää ruokaa, olen luvannut esim. piparin jälkkäriksi jos lautanen syödään tyhjäksi.. :ashamed: Mutta kun epäilen että jos kylässä oltaisiin tää ei toimis.. (kotona tää siis yleensä toimii!)
Nuorimmainen 1v on aikalailla kaikkiruokainen, nyt kun jonkun aikaa on saanut samaa ruokaa kun me muut niin kaikki uppoaa! Mies on tosi huono syömään, ei kelpuuta melkein mitään ja en kyllä sitä haluaisi että lapsista tulis samanlaisia...

Neuvoja otetaan siis vastaan! =)

 

En osaa neuvoa, meillä tyttö 3 vee syö sitä mitä haluaa eli ei ole läheskään kaikkiruokainen.. Hänet on hemmoteltu pilalle, ei siis saa häntä väkisin maistamaan mitään outoa, epämääräisen näköistä ruokaa ! Peruna, jauheliha, makkarat tai nakit sekä tomaatti ja kurkku ja banaani maistuvat yleensä hyvin. Ja jogurtti ja maito, joskus leipäkin menee, joskus ei.. Kaipa se ajan kanssa oppii syömään muitakin ruokia. Kirjolohikeitto menee joskus, joskus ei..

 

Nykyään kyllä tuntuu siltä, että kaikilla - myös aikuisilla - on jotain ns. inhokkiruokia eli älä ota paineita jos lapset ei syö kaikkea. Itse ainakin olen oppinu syömään mm. keitettyjä vihanneksia vasta aikuisena, joten ei lapsena välttämättä tartte kaikkea syödä. Ja nykyään myös päiväkodeissa on usein sellainen meininki ettei ole edes pakko maistaa, voi vaan katsella mitä lautasella on. Jos haluaa lapset syövän jotain mistä itse tykkää esim. sieniä tai sipulia yms. niin kannattaa piilottaa ne ruokaan. Myös se ettei pakota maistamaan, vaan laittaa tarjolle esim. erilaisia kasviksia erillään toisistaan voi auttaa. Lapsia on myös helppo huijata jollakin kivalla jutulla esim. hammastikkumaisteluilla ja uudetkin maut menee alas ihan huomaamatta, kannattaa kokeilla.

 

Meillä poika 5v ja EI suostu syömään sieniä,sipulia,kananmunaa,paprikaa ja suolakurkkuja. Hoidossa oli ainoa joka söi esim. maksalaatikkoa. Joskus miehen kans halutaan jotain tulista syödä välillä niin sillon tehdään pojalle jotain eri ruokaa. Mutta yleensä jos poika alottaa sen "en syö" virtensä niin sanotaan että iltapäivän lastenohjelmia ei saa katsoa tai sitten joskus toimii se että ruokaa ei sitten ennen iltapalaa tule.

 

Mulla ikää 30 v enkä syö silakkaruokia! :x ja mun maailma ei kaadu siihen , jos lapseni ei halua maistaa jotakin - syö kyllä melkein kaikkea mitä tarjotaan. Kehoitan maistamaan, mutta en pakota.

Tätä silakkaruokaa tarjottiin mulle eskarissa aikoinaan, enkä syönyt enkä syö vieläkään.- ja on muuten ainoa asia minkä eskari ajoista muistan...

 

Mulla ikää 30 v enkä syö silakkaruokia! :x ja mun maailma ei kaadu siihen , jos lapseni ei halua maistaa jotakin - syö kyllä melkein kaikkea mitä tarjotaan. Kehoitan maistamaan, mutta en pakota.

Tätä silakkaruokaa tarjottiin mulle eskarissa aikoinaan, enkä syönyt enkä syö vieläkään.- ja on muuten ainoa asia minkä eskari ajoista muistan...

Niin, no eipä mullakaan maailma siihen kaatuis, mutta jos meillä pojat sais ite päättää niin eihän ne söis ikinä mitään.. Se maistaminenkin tahtoo joskus kestää ja kestää (yleensä myös lemppariruuanki maistaminen) mut sitten kun suostuu maistamaan niin syökin toisinaan ihan kaiken.. Ja eihän sitä toista voi pakottaa maistamaan, kyllä kai siitä nyt kammon saa... :/ Tänään viimeks toinen ei suostunut aamulla syömään mitään, joi vaan vähän maitoo. Ja lounaalla söi ihan hienosti hernekeittoo, vaikka yleensä just hernekeitto on tällä kaverilla vähän tahtonu tökkiä..

Mutta nyt meillä on jonkun aikaa kokeiltu jälkkärin ohella tarroja, ja aika hyvin on toiminu.. Siis jos syö kaiken, saa liimata tarran vihkoon.. (Sama meillä on käytössä kakkaamisen kans; kun kakka tulee muualle kun housuun tai vaippaan, saa "kakkatarran".. )

 

Meillä on käytäntö, että sitä syödään, mitä tarjotaan. Jos ruoka ei maistu hyvältä, voi pyytää "saisinko vähän". Vähän on syötävä, mutta syömisestä ei tehdä numeroa. Joskus jää koko lautanenkin koskematta, en pakota syömään, mutta välipalakaan ei ole sen isompi(meillä syötäisiin pelkkää leipää, jos vaan sallisin). Totta kai äitinä sitten katson, että niitä herkkuruokiakin tulee tasasin väliajoin.

Tärkeintä meillä on, että ruokailu on rauhallinen tapahtuma (tai siis siihen kasvatetaan, todellisuushan on aivan toista ). Ja vanhemmat pyrkivät tietysti olemaan näyttämättä sitä, jos jokin ei ole heidän makuun. Toimivat siis samalla tavalla ("saisinko vähän, kiitos"). Kuulostaa helpolta, mutta siis taisteluja käydään. Tämä on se, mihin tähdätään..

Vinkkinä muuten, että meillä tytöllä käytössä Disneyn käytöskirja, jossa Lumikit ym. opettelevat käytöstapoja eri tilanteissa. Yhtenä osana on myös tämä ruokailu. Meillä toimii hyvin...

 

Meillä on käytäntö, että sitä syödään, mitä tarjotaan. Jos ruoka ei maistu hyvältä, voi pyytää "saisinko vähän". Vähän on syötävä, mutta syömisestä ei tehdä numeroa. Joskus jää koko lautanenkin koskematta, en pakota syömään, mutta välipalakaan ei ole sen isompi(meillä syötäisiin pelkkää leipää, jos vaan sallisin). Totta kai äitinä sitten katson, että niitä herkkuruokiakin tulee tasasin väliajoin.

Tärkeintä meillä on, että ruokailu on rauhallinen tapahtuma (tai siis siihen kasvatetaan, todellisuushan on aivan toista ). Ja vanhemmat pyrkivät tietysti olemaan näyttämättä sitä, jos jokin ei ole heidän makuun. Toimivat siis samalla tavalla ("saisinko vähän, kiitos"). Kuulostaa helpolta, mutta siis taisteluja käydään. Tämä on se, mihin tähdätään..

Vinkkinä muuten, että meillä tytöllä käytössä Disneyn käytöskirja, jossa Lumikit ym. opettelevat käytöstapoja eri tilanteissa. Yhtenä osana on myös tämä ruokailu. Meillä toimii hyvin...

Tää oli just sitä mitä mäki haen, mutta vielä ei tunnu perille menevän sitten mikään!! Ehkä se siitä kun ikää tulee lisää..

Tuota käytöskirjaa etsimme sitten ens kerralla kirjastosta. Luulen että voisi toimia meilläkin.. Muuten, minkä ikäinen teidän tyttö on?

 

Meillä tyttö on nyt jo 4. Eli pahemmat taistot tuntuu olevan jo takana päin. Yleensä riittää nuo viittaukset Lumikin käytösoppaisiin, ja tilanne rauhottuu. Tavallaan voi jo vedota tytön "järkeen" jollakin tasolla.

Pahin vaihe meilläkin taisi olla juuri muun uhman aikaan 2,5-3 vuotiaana. Tosin tämä 4:kin tuntuu olevan jotakin uutta uhon aikaa. Tyttö on nimittäin kaikessa paras ja mahtavin, kun sille päälle sattuu! Ja äiti ei häntä kuulemma määrää.. Että kyllä niitä taistoja käydään vieläkin.

 

juu niin käydään taistoja.. meil alkoi vasta 3v ja tyttö täyttää marraskuus 5 ja edelleen on vaikeeeeeta! vähän vaan aina erilailla!! syöminen joskus hyvää joskus huonoa. oon tossa sanonutkin niin meillä tyttö sanoo että "en syö lihaa enkä kalaa enkä kanaa".. että näin. silti teen niitä. olkoon syömättä jos ei laske.. pakota en ainakaan,mutta tietää että myöskään ei mitään jälkkäreitä/keksejä tm tule jos ei ruokaa ole syöty.

 

Meidän melkein kolmivuotias on kaikkiruokainen. Pienestä asti on olllut tärkeää hänelle saada samaa ruokaa kuin muut syö. Kylässä varsinkin maistelee kaikkia herkkuja jos näkee että muutkin syö. Vaihtoehtoja ei ole ollut. Ruokaa pitää maistaa, jos sanoo että ei tykkää, eikä ole maistanut, niin aina puhutaan että niin ei voi sanoa jos ei maista ja yleensä sitten maistaa ja myös tykkää. Salaatista ei oikein tykännyt, mutta kun olen ottanut mukaan tekemään ruokaa, esim. salaatin on repinyt kulhoon ja auttanut kurkun pilkkomisessa on salaattikin maistunut, kun sen on saanut itse tehdä. Lihapullia on myös helppo tehdä lapsen kanssa ja voi sitä hymynaamaa kun saa syödä itse tekemiä lihapullia.
joskus saa itse valita mitä syödään, silloin maistuu ja tosi hyvälle ruoka.
Kaupassa käymme yhdessä, hedelmiä ja kasviksia saa itse valita mitä haluaa syödä, näitä sitten syömme välipalalla ym... Karkkia emme osta kaupasta ja poikakin tämän tietää.
Tietysti joskus on päiviä/hetkiä kun ruoka ei maistu, ja silloin se ei myöskään pojalle maistu eli syö silloin kun on nälkä ja jos ei ole niin ei syö.

 

Meillä ruokailu on kyllä välillä hirveää rumbaa ja hermot meinaa mennä. Teemme kuitenkin parhaamme pysyäksemme itse rauhallisina, jotta ruokailusta tulisi rauhallinen hetki. Meillä molemmat pojat söivät ja maistelivat loistavasti 2v ikään saakka, sitten tulivat ennakkoluulot...Yritetään kuitenkin opettaa pojat 5v ja 3v maistamaan kaikkea. Kolmevuotias on nyt ehkä vuoden ajan ollut mahdottoman ennakkoluuloinen. Sääntö kuuluu, että kaikkea maistetaan, joka kerta. Syödä ei ole pakko, mutta ruokaa tarjotaan vain kun on ruoka-aika. Viisivuotiaalla oli myös samanlainen jakso, ettei mikään mennyt alas, nyt maistelee rohkeasti kaikkea, ja tykkääkin jo melkein kaikesta ja syö hyvin (tosin on hidas syöjä, mutta parempi kai tuo, kuin että ruoan hotkaisee). Uskon vakaasti, että kolmevuotias vähitellen tulee perässä ja alkaa maistella ja syödä aikanaan. Pyrimme tarjoamaan monipuolista ruokaa, emmekä tee mitään erityisruokia - jos ei tykkää, ei voi mitään, sitten syödään enemmän ensi kerralla. Toki Tarjoamme sitten myös välillä niitä "takuuvarmoja" jotka tiedämme menevän alas...Saa nähdä millainen tytöstä tulee (on vasta 3kk nyt).

 

Meillä kohta 5vee poika ei juurikaan syö vihanneksia, tomaatti on ainut mistä pitää. Ei tykkää herneistä tai porkknasta, vaikka luulis et noi on lasten herkkua. Meillä aina vihannespuolta tarjolla, mut ei suostu syömään. Mies kaikkiruokainen, samoin minäkin hyvin pitkälle. Tehtiin oma kasvimaakin että sieltä olis kiva napsia, mut eipä auttanut sekään.
hoidossa syö ilmeisesti kuitenkin vähän paremmin, eli toivoa kai vielä on...
Meillä anoppi tosi nirso ja miehen veli, kiva kun tuo yks kuitenkin ei ruuasta marise.

Pienempänä poikamme söi porkkanaa ja oikeestaan kaikkea mitä vaan keksi antaa, nyt viimeisen parin vuoden aikana alkanut tää valikointi.