Tiuku Sofia Aleksandra
Moikka!
Olisin erittäin kiitollinen jos joku osaisi auttaa mua tässä pulmassa.
Olen 16-vuotias tyttö, ja olen potenut hirveää vauvakuumetta jo parisen vuotta. Rakastan lapsia hirveästi, ja odotan kovasti sitä että on hyvä aika perustaa oma perhe. Tiedän että sen aika ei ole nyt, sillä olen kovin nuori ja minulla on vielä elämä edessä ja opiskelut hoitamatta. Pelkään kuitenkin (siis ihan oikeasti tämä on vakavaa...) että joskus jonain viikonloppuna juhliessani käy "vahinko" (tarkoitan siis seksiä ilman ehkäisyä). Itseasiassa näin on jo käynyt parikin kertaa, mutta paksuksi en onneksi (?) ole vielä pamahtanut. (Aborttia en IKINÄ pystyisi tekemään.)
Minulla on 10 vuotta nuorempi pikkuveli, eikä edes hän ole vaikuttanut vauvakuumeeseeni ainakaan sitä lieventävällä tavalla. Jos näen raskaana olevan naisen (eli lähes joka päivä) tulen oitis kateelliseksi. Jos näen nuoren perheen, tulen kateelliseksi. Missä tahansa näenkin lapsia, tulen aina surulliseksi, sillä haluaisin lapsen itsekin. Hoivaviettini on suuuuri, eikä meillä ole kotona edes lemmikkiä mihin voisin sitä purkaa!
Olen puhunut tästä äidillenikin useasti, sillä vauvakuumeeni on sitä luokkaa, että se pelottaa minua itseänikin. Hän ei tiedä miten auttaa.
Osaisiko joku auttaa?
Olisin erittäin kiitollinen jos joku osaisi auttaa mua tässä pulmassa.
Olen 16-vuotias tyttö, ja olen potenut hirveää vauvakuumetta jo parisen vuotta. Rakastan lapsia hirveästi, ja odotan kovasti sitä että on hyvä aika perustaa oma perhe. Tiedän että sen aika ei ole nyt, sillä olen kovin nuori ja minulla on vielä elämä edessä ja opiskelut hoitamatta. Pelkään kuitenkin (siis ihan oikeasti tämä on vakavaa...) että joskus jonain viikonloppuna juhliessani käy "vahinko" (tarkoitan siis seksiä ilman ehkäisyä). Itseasiassa näin on jo käynyt parikin kertaa, mutta paksuksi en onneksi (?) ole vielä pamahtanut. (Aborttia en IKINÄ pystyisi tekemään.)
Minulla on 10 vuotta nuorempi pikkuveli, eikä edes hän ole vaikuttanut vauvakuumeeseeni ainakaan sitä lieventävällä tavalla. Jos näen raskaana olevan naisen (eli lähes joka päivä) tulen oitis kateelliseksi. Jos näen nuoren perheen, tulen kateelliseksi. Missä tahansa näenkin lapsia, tulen aina surulliseksi, sillä haluaisin lapsen itsekin. Hoivaviettini on suuuuri, eikä meillä ole kotona edes lemmikkiä mihin voisin sitä purkaa!
Olen puhunut tästä äidillenikin useasti, sillä vauvakuumeeni on sitä luokkaa, että se pelottaa minua itseänikin. Hän ei tiedä miten auttaa.
Osaisiko joku auttaa?