Miten selittää pian10v.pojalle minkänäköinen kuollut on,haluaisi nähdä isomumminsa arkussa

ja me täällä ollaan koitettu selittää ettei mummi ole enään samannnäköinen kun vielä pari kk sitten...hän haluaa kuulemma nähdä mummin vielä :'(

Ikinä ei ole ennen edes hautajaisissa ollut..

 

ja me täällä ollaan koitettu selittää ettei mummi ole enään samannnäköinen kun vielä pari kk sitten...hän haluaa kuulemma nähdä mummin vielä :'(

Ikinä ei ole ennen edes hautajaisissa ollut..

No miksei voisi nähdä? Minäkin näin lapsena oman isoäitini arkussa, eikä jäänyt mitään traumoja, päinvastoin.

 

Miksette näytä? Kuolema on luonnollinen asia.

 

siis 1v? :O

 

No anna sille lapselle mummin valokuva, ei tuon ikänen ymmärrä noista asioista tuon taivaallista.

 

Tarkoititko 10+v? Ei kait 1v. vielä osaa moista pyytää?

 

siis 1v? :O

Vai kymmenen? + on 0 näppäimen vieressä.

Ei leikannu?

 

siis 1v? :O

samaa mietin..oma tyttöni oli jotain päälle 2 v isotätinsä hautajaisissa eikä tajunnut tuon taivaallista mistä oli kyse..

 

Siis pian 10 vuotiaalle,huh mikä näppismoka

 

Jatkona, että oma 1v2kk näki mummon arkussa. Ei hän mitenkään reagoinut. Itse olen nähnyt mummoni arkussa, kun olin 10v. Hän näytti rauhalliselta ja rypyttömältä. Ei jäänyt paha olo lainkaan.

 

Näyttäkää toki, saa jättää hyvästit, itse olen ortodoksi ja meillä arkku auki koko hautajaisten ajan, viime viikolla saatoin isäni haudan lepoon ja pienet lapsenikin hyvästeli vaarin, pienintä pelotti ja tietenkään ei tarvinnut tulla arkun äärelle, ihan niin kuin tuntuu hyvältä, mutta kuollutta turha pelätä, hänellä on jo "kaikki hyvin"

 

No eiköhän tuon ikänen osaa sitten itte päättää haluaako katsoa vai ei.

 

Näyttäkää toki, saa jättää hyvästit, itse olen ortodoksi ja meillä arkku auki koko hautajaisten ajan, viime viikolla saatoin isäni haudan lepoon ja pienet lapsenikin hyvästeli vaarin, pienintä pelotti ja tietenkään ei tarvinnut tulla arkun äärelle, ihan niin kuin tuntuu hyvältä, mutta kuollutta turha pelätä, hänellä on jo "kaikki hyvin"

Mä olin mummoni ortodoksi hautajaisissa ja se oli aika hirveää..

 

Sanon vielä, että meillä oli sellainen tilanne, että 9v. halusi nähdä kuolleen sisaruksensa arkussa. Lastenpsykiatrilla kysyttiin neuvoa ja hän sanoi, että jos lapsi haluaa nähdä, se hänelle pitää näyttää. Sitten keskustellaan asiasta lapsen kanssa hänen omien tarpeidensa mukaan. Anna lapsen päättää.

 

mä oon nähny pappani arkussa ja vieläkin se kuva "näkyy" mielessä,ei tosin mitenkään pahana mut jotenki silti olis ollu kiva ku muistais viimesenä muistonaan papan elävänä(vaikka kyllähän mä muistan )mut siis tajuatte nyt varmaan.En muista minkä ikänen olin mut tarpeeks vanha muistaakseni et näin arkussa.Ei 1v sellasia muista.

 

Meidän kuopus on samanikäinen, ja aivan hyvin voisin viedä hänet avoimen arkun äärelle läheistä katsomaan. Selittäisin etukäteen, että voi näyttää erilaiselta kuin eläessään.

 

Näyttäkää toki, saa jättää hyvästit, itse olen ortodoksi ja meillä arkku auki koko hautajaisten ajan, viime viikolla saatoin isäni haudan lepoon ja pienet lapsenikin hyvästeli vaarin, pienintä pelotti ja tietenkään ei tarvinnut tulla arkun äärelle, ihan niin kuin tuntuu hyvältä, mutta kuollutta turha pelätä, hänellä on jo "kaikki hyvin"

Mä olin mummoni ortodoksi hautajaisissa ja se oli aika hirveää..

Mikä siinä?

 

Turhaan sitä kuollutta pelkää, hän on enää pelkkä kuori vain. Miksi poika ei saisi mummoa nähdä, jos hän itse tahtoo? Kerrotte vain ensin, millä lailla hän on muuttunut, niin poika osaa hieman ennakoida.

Olin samanikäinen kuin ukkini kuoli, ja vanhempani sanoivat minulle että saan katsoa ukkia vielä arkussa jos haluan, mutta hän on muuttunut. En halunnut, halusin säilyttää muiston hänestä sellaisena kuin muistin hänet elävänä <3 Mielestäni on kuitenkin hyvä, että siihen annettiin mahdollisuus.

 

Meillä ortodokseilla on tapana pukea vainaja omiin juhlavaatteisiin tämän kuoltua ja niin olen pukenut mummoni ja isäni, surullisinta oli kun hautajaisissa isän silmät peitettiin liinalla, se oli niin lopullista

 

Nykyäänhän kuolleet siistitään ja meikataan, jos näky ei ole erityisen kamala. Ei siis ole vastassa vitivalkoinen haamu. Minä antaisin nuoremmankin lapsen katsoa.

 

Näyttäkää toki, saa jättää hyvästit, itse olen ortodoksi ja meillä arkku auki koko hautajaisten ajan, viime viikolla saatoin isäni haudan lepoon ja pienet lapsenikin hyvästeli vaarin, pienintä pelotti ja tietenkään ei tarvinnut tulla arkun äärelle, ihan niin kuin tuntuu hyvältä, mutta kuollutta turha pelätä, hänellä on jo "kaikki hyvin"

Mä olin mummoni ortodoksi hautajaisissa ja se oli aika hirveää..

Mikä siinä?

No odotin, että ruumis ois näyttänyt rauhalliselta ja nukkuvalta, mutta oli kyllä kaikkea muuta.. Olin vielä raskaana ja ne kaikki hajut ja seisominen oli vaikeeta.. Oishan siellä tietty saanut istuakkin, mutta en kehdannut..

 

Moiks!! Tieks, meiän tyty oli samaa ikää kun se meitin suuri tragedia tapahtui.
Ja halus ehdottomasti nähdä papan viel kerran. Kysyin sitten siellä psykan polilla että onko ok, ja miten valmistella. Lääkäri E siellä sanoi, että ihan ok, ja ei sen kummempia valmisteluja kaipaa tuon ikäinen. Köski kertomaan tosiaan että pappa ei näytä enää samalta, mutta ei tarvitse siis pelätäkään.

Likka sitten tuli mukaan oli isän arkkuun laitto. Ts. sairaalan kappelilla suljettiin arkku. Olis halunnut halata pappaa, mutta mie en antanut. Itse pidin kättä isän rinnalla hetken, ja se hohkasi niin kylmää ja oli oudon tuntuinen (avaus kun olit ehty) että en antanut.

On jälkikäteen sanonut, että onneksi tuli katsoon. Hän sanoi mulle, että "äiti hyvä kun mä tulin, mä tajusin että eihän se oo enää pappa siinä, pappa on jo jossain muualla" Ja tottahan se on, ei isä enää ollut yhtään itsensä näköinen siinä. Ei ollut tukka niin kuin hän sitä piti, ja muutenkin..

 

Nykyäänhän kuolleet siistitään ja meikataan, jos näky ei ole erityisen kamala. Ei siis ole vastassa vitivalkoinen haamu. Minä antaisin nuoremmankin lapsen katsoa.

Riippuu kuolintavasta ja kuluneesta ajasta. Silti suosittelen, antaa jotain konkreettista elämästä, se jää niin helposti puuttumaan nykymaailmassa...

 

Moiks!! Tieks, meiän tyty oli samaa ikää kun se meitin suuri tragedia tapahtui.
Ja halus ehdottomasti nähdä papan viel kerran. Kysyin sitten siellä psykan polilla että onko ok, ja miten valmistella. Lääkäri E siellä sanoi, että ihan ok, ja ei sen kummempia valmisteluja kaipaa tuon ikäinen. Köski kertomaan tosiaan että pappa ei näytä enää samalta, mutta ei tarvitse siis pelätäkään.

Likka sitten tuli mukaan oli isän arkkuun laitto. Ts. sairaalan kappelilla suljettiin arkku. Olis halunnut halata pappaa, mutta mie en antanut. Itse pidin kättä isän rinnalla hetken, ja se hohkasi niin kylmää ja oli oudon tuntuinen (avaus kun olit ehty) että en antanut.

On jälkikäteen sanonut, että onneksi tuli katsoon. Hän sanoi mulle, että "äiti hyvä kun mä tulin, mä tajusin että eihän se oo enää pappa siinä, pappa on jo jossain muualla" Ja tottahan se on, ei isä enää ollut yhtään itsensä näköinen siinä. Ei ollut tukka niin kuin hän sitä piti, ja muutenkin..

Niin ja tyttö kirjoitti papalle kirjeen ja laittoi sen arkkuun lempipehmonsa kanssa, papan viereen.

 

Moiks!! Tieks, meiän tyty oli samaa ikää kun se meitin suuri tragedia tapahtui.
Ja halus ehdottomasti nähdä papan viel kerran. Kysyin sitten siellä psykan polilla että onko ok, ja miten valmistella. Lääkäri E siellä sanoi, että ihan ok, ja ei sen kummempia valmisteluja kaipaa tuon ikäinen. Köski kertomaan tosiaan että pappa ei näytä enää samalta, mutta ei tarvitse siis pelätäkään.

Likka sitten tuli mukaan oli isän arkkuun laitto. Ts. sairaalan kappelilla suljettiin arkku. Olis halunnut halata pappaa, mutta mie en antanut. Itse pidin kättä isän rinnalla hetken, ja se hohkasi niin kylmää ja oli oudon tuntuinen (avaus kun olit ehty) että en antanut.

On jälkikäteen sanonut, että onneksi tuli katsoon. Hän sanoi mulle, että "äiti hyvä kun mä tulin, mä tajusin että eihän se oo enää pappa siinä, pappa on jo jossain muualla" Ja tottahan se on, ei isä enää ollut yhtään itsensä näköinen siinä. Ei ollut tukka niin kuin hän sitä piti, ja muutenkin..

Monesti ortodoksihautajaisissa vainajaa suudellaan poskelle, minä en sitä tahtonut, silitin vain ja laskin pienen kukkakimppuni---