Miten selviää kiipeilevän taaperon kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja silmät selässäkin
  • Ensimmäinen viesti
silmät selässäkin
Nytkin lapsi on kiivennyt tuohon omaan turvaistuimeensa seisomaan. Voi kun pelkään että vielä joku päivä tullaan alas ja pää edellä.
Ihan uusimpana tempauksena on sohvalle kiipeily ja tuo tuntuu välillä olevan ihan liian touhussa, eikä katso mitä tekee.
Eilen muksautin kädellä päälaelle vahingossa kun aloin ottamaan kiinni kun oli tulossa pää edellä sohvalta lattialle. :(

 
No eipä kai tuohon ole kuin kolme keinoa:
1. annat kiivetä ja toivot ettei putoa pahasti ennenkuin oppii varovaisemmaksi
2. vahdit vieressä ja huomautat ja nappaat kiinni vain todellisissa vaaratilanteissa, ja toivot että pian oppii itsekin varomaan
3. kiellät kokoajan ja estät lapsen liikkumista (ja sitten se takuulla kiipeää korkeimmalle mahdolliselle paikalle heti kun sun silmä välttää...)

Eli tsemppiä, samassa tilanteessa ollaan mekin! ja suosin siis itse tuota 2-vaihtoehtoa, vaikka se työlästä onkin.
 
mää
No eihän siinä muu auta kuin vahtia kokoajan ettei pääse mitään isompaa onnettomuutta tapahtumaan. Siis kokoajan pitää vahtia, ei voi jättää hetkeksikään itsekseen. Mut onneksi tuo vaihe menee melko pian ohi.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
No eihän siinä muu auta kuin vahtia kokoajan ettei pääse mitään isompaa onnettomuutta tapahtumaan. Siis kokoajan pitää vahtia, ei voi jättää hetkeksikään itsekseen. Mut onneksi tuo vaihe menee melko pian ohi.
Ei vaan voi ihan koko aikaa olla passissa. Tai siis voihan niin tehdä, mutta sitten kyllä jää kaikki hommat tekemättä. :/
 
mää
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kiitti vinkeistä. Ihan koko aikaa en ehdi vahtia vieressä. :/
No joo asiat tärkeys järjestykseen eikö vaan. Jos et ehdi vahtia niin aika isolla mahdollisuudella pieni kiipee ja putoaa pahasti, seuraukset voi kuvitella mielessään.
 
tuttua
Meilläkin tuo nuorimmainen oppi kiipeämään ennen kuin kävelemään. Kyllä on saanut vahtia. Milloin istuu ruokapöydällä, milloin hyppii keinutuolissa. Yhden kerran on kerinnyt tipahtamaan ruokapöydältä pöydän ja seinän väliin, niin että jäi leuastaan roikkumaan pöydän reunalle. Ja yhdesti on tullut myös tuosta keinutuolista alas. Onneksi ei ole käynyt mitenkään, mutta en minä voi edes vessaan mennä, jos ei ole lapsi turvallisesti sängyssään tai sitten valjailla kiinni syöttötuolissa, tai sit mukana vessassa, josta joudun ekana keräämään kissan ruoat ja vessa-astian pois. Huoh... Ja tätä jatkunut nyt reilun puolivuotta, nyt onneksi jo kävelee, niin ei aina jaksa kiivetä vaan välillä vain juoksee lattiatasossa...
 
mää
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
No eihän siinä muu auta kuin vahtia kokoajan ettei pääse mitään isompaa onnettomuutta tapahtumaan. Siis kokoajan pitää vahtia, ei voi jättää hetkeksikään itsekseen. Mut onneksi tuo vaihe menee melko pian ohi.
Ei vaan voi ihan koko aikaa olla passissa. Tai siis voihan niin tehdä, mutta sitten kyllä jää kaikki hommat tekemättä. :/
Juu tokihan jokaisella on prioriteetit siitä mikä on tärkeetä :/ lapsi vai hommat jotka pitää hoitaa välttämättä.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
No eihän siinä muu auta kuin vahtia kokoajan ettei pääse mitään isompaa onnettomuutta tapahtumaan. Siis kokoajan pitää vahtia, ei voi jättää hetkeksikään itsekseen. Mut onneksi tuo vaihe menee melko pian ohi.
Ei vaan voi ihan koko aikaa olla passissa. Tai siis voihan niin tehdä, mutta sitten kyllä jää kaikki hommat tekemättä. :/
Juu tokihan jokaisella on prioriteetit siitä mikä on tärkeetä :/ lapsi vai hommat jotka pitää hoitaa välttämättä.
Nälkäänkö pitäisi toinen tappaa?
 
Meillä ihan sama vaihe menossa ja tuntuu et järki lähtee.. Jos tekee ruokaa keittiössä, saa juosta koko ajan olohuoneeseen hakemaan poikaa. Jos istut olohuoneessa, saa juosta keittiössä hakemassa pojan penkiltä tai pöydältä :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
No eihän siinä muu auta kuin vahtia kokoajan ettei pääse mitään isompaa onnettomuutta tapahtumaan. Siis kokoajan pitää vahtia, ei voi jättää hetkeksikään itsekseen. Mut onneksi tuo vaihe menee melko pian ohi.
Ei vaan voi ihan koko aikaa olla passissa. Tai siis voihan niin tehdä, mutta sitten kyllä jää kaikki hommat tekemättä. :/
Juu tokihan jokaisella on prioriteetit siitä mikä on tärkeetä :/ lapsi vai hommat jotka pitää hoitaa välttämättä.
Nälkäänkö pitäisi toinen tappaa?
Lapsi mukaan ruokaa laittaessa. Annat hääriä keittiössä jaloissasi kokkaamisen ajan. Jos poistuu tai kiipeilee niin ei kun perään ja sama alusta. Työlästä on, mutta se on sitä arkipäivää.
Meillä on kaikki tuolit kipattuina väärin päin ettei lapsi kiipeile. Sohvalle kiipeämistä ei voi millään estää.....
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
No eihän siinä muu auta kuin vahtia kokoajan ettei pääse mitään isompaa onnettomuutta tapahtumaan. Siis kokoajan pitää vahtia, ei voi jättää hetkeksikään itsekseen. Mut onneksi tuo vaihe menee melko pian ohi.
Näin se on tehtävä. On priorisoitava asioita. Et voi vaan jättää kiipeilevää taaperoa ja mennä ripustaan pyykkejä.
 

Yhteistyössä