Miten teillä,onko pakko ottaa ruokaa,josta lapsi ei tykkää?

Maisteluannos on käytössä, eli suunnilleen teelusikallinen pitää ottaa kaikkee.. Sama tapa on myös päiväkodilla ja eskarissa. Hyvin toimii, ei tarvi pakottaa ikinä maistamaan kun tietää ett sen pienen nökön jälkeen ei tarvi enempää ottaa jos ei tykkää..

 

Meillä pitää maistaa, mutta ei ole pakko syödä. Itse olen itkun kanssa istunut läskisoosin kanssa koulussa esim. tunnin kerrallaan, omia lapsia en pakota samaan.

 

Siis onko ns. pakkomaistamista?

Mulle on jokunen tullut sanomaan,kun en tosiaankaan ole pakottanut lasta ottamaan,maistamaan..Meillä ei lapset esim syö maksaruokia (laatikko menee,muut ei),sieniä,sisäelimiä..en pakota.En minä itsekkään kaikkea syö,kuten esim silakkalaatikko,made missään muodossa,lipeäkala,sisäelimiä(maksan syön)..

Miten lapsi voi tietää, ettei tykkää ruuasta,, ellei maista sitä?

 

Mites te "ei pahaa ruokaa olekaan"-ihmiset ajattelette esimerkiksi siitä, että joku ei tykkää salmiakista?

Sitä ei toki ole pakko hengissä selvitäkseen syödä, eikä se ole ruokaa, mutta maku se on siinä missä muutkin. Miksi salmiakkia saa jopa yökötellä, mutta varsiselleriä ei? Miksei salmiakkia pakoteta maistamaan?

Kyllä ihminen selviää elossa ja on ihan monipuolinen ruokailija ilman jotain yksittäistä ruoka-ainetta. Miksi edes kaikkiruokaisuus on joku itseisarvo ja hyve? Ei se ruoka lopu, niin että ei kaiken ole pakko kelvatakaan. Ennen aikaan syötiin nauriitakin - kun oli pakko, muuta ei ollut. Luonnollinen poistuma tuli ruokavalioon heti kun pakkokin poistui.

 

Maailmassa ei ole "pahaaruokaa" olemassakaan. Kaikkea maistetaan ja syödään vaikkei ne niitä lempiruokia olisikaan.

Aika harvinaista, ettei mitään ruokaa saa pitää pahanmakuisena. Syötkö säkin mitä tahansa? Jos tulisit kylään ja tarjoaisin lehmänmahakeittoa ja pettuleipää, niin menisiko alas?

Mä en itse tunne ketään aikuistakaan, joka söisi mitä tahansa.

 

[QUOTE="Neela";29529361]Siinä voi vasnhemmat tehdä myös ison karhunpalveluksen lapselleen, jos eivät opeta ja totuta lasta eri makuihin. Tunnen useamman AIKUISEN ihmisen, jotka ovat todella rajoittuneita ruokien suhteen. Eräskin tuntemani mies söi vielä muutama vuosi sitten suurin piirtein vain perunaa tietynlaisella kastikkeella, vaaleaa leipää, kinkkupitsaa pelkällä kinkulla ja juomana pepsi. Hän oli ollut lapsena hyvin nirso ja vanhemmat eivät olleet raaskineet maistatuttaa hänellä mitään uusia makuja ja niinpä ruoka-ainevalikoima oli jäänyt hyvin suppeaksi. Isäksi tultuaan sitten yhdessä lapsen kanssa opetteli syömään vähitellen muutakin, mutta kovillehan se ottaa aikuisen miehen iässä.[/QUOTE]

Totta tuokin. Mä erottaisin toisistaan maistamaan opettelun ja syömään pakottamisen. Sillä pakkosyöttämisellä voi saada aikaan yhtä paljon vahinkoa kuin sillä, ettei opeteta maistamaan erilaisia makuja.

 

[QUOTE="nainen";29529484]Aika harvinaista, ettei mitään ruokaa saa pitää pahanmakuisena. Syötkö säkin mitä tahansa? Jos tulisit kylään ja tarjoaisin lehmänmahakeittoa ja pettuleipää, niin menisiko alas?

Mä en itse tunne ketään aikuistakaan, joka söisi mitä tahansa.[/QUOTE]

:wave:

 

Meillä on oikeastaan pakko syödä sitä mitä on tarjolla, ja niinhän toi tuntuu että jos aina vaan laitettais sitä mistä lapset tykkää niin eihän meillä syötäis kuin paria ruokalajia.
Toisaalta en kyllä tarjollekaan laita jotain maksaa, koska en syö sitä itsekään.
Mutta sitten voi olla joitain ruokia jotka aina ovat tökkineet, niin voi esim. isänsä syödä sitä makkaraa, ja lasten kanssa syödään silloin jotain mitä isänsä ei halua syödä, kuten spagettia.

 

Mun lapsi ei nirsoile, vaan maistaa kaikkea.

Töissä on kahden maistamisen taktiikka. Kaksi kertaa maistaessa tulee selväksi, että oliko hyvää ja toisaalta on helpompi jatkaa siitä kolmanteen ja neljänteen... Liike on käynnissä.

 

Eikös maistamisrohkeus ole ihan persoonallisuuskysymyskin?

Avoin ja utelias lapsi maistaa ennakkoluulottomasti kaikkea. Ujompi ja varautuneempi luonne taas kokee isona kärsimyksenä sen, että joutuu toimimaan vastoin luontaista reagointitapaansa. Ei kaikki koe uusia asioita kivoina ja on vähän ikävää, että esim. päivähoidossa vertaillaan ja kehutaan "katso miten reippaasti Mailis syö! Maista maista!" Kai Mailis syö kun on temperamentiltaan jo luonnostaan innokas kokeilija ja sitten arempi saa alemmuudentunteen ja huonon itsetunnon, vaikka toimii ihan niinku toinenkin - omien temperamenttipiirteidensä ohjaamana.

 

Vähän off topicia, mutta minut on opetettu ja itsekin opetan lapseni tottumaan uusiin makuihin vähän erikoisemmalla konstilla. Ruuat, joiden kohdalla yleensä nirsoilua esiintyy on ns. "aikuisten herkkuja". Eli esimerkiksi sinihomejuusto, oliivit, graavilohi, sienet.. Lapsia ei todellakaan pakoteta eikä edes pyydetä maistamaan. Maiskutellaan vaan itse, että voi että onpa ihanaa tämä aurajuusto. Loppujen lopuksi kersoilla herää mielenkiinto maistaa ja kysyvät itse saavatko kokeilla. "Noooo.. jos nyt tämän kerran"


Niin, ja perus kotiruokien kohdalla pakko ei ole SYÖMÄLLÄ SYÖDÄ, mutta maistaa pitää.

 

Mun lapsi ei nirsoile, vaan maistaa kaikkea.

Töissä on kahden maistamisen taktiikka. Kaksi kertaa maistaessa tulee selväksi, että oliko hyvää ja toisaalta on helpompi jatkaa siitä kolmanteen ja neljänteen... Liike on käynnissä.

Meilläkin syödään lähestulkoon kaikkea.
Luulen että jos oltaisi luovutettu liian helpolla niin eivät söisi.

 

:wave:

Etkö sä ole muka koskaan elämässäsi jättänyt ruokaa syömättä, koska et tykännyt sen mausta?

Etkö ole koskaan käynyt syömässä ravintolassa vaikka, jossa ruoka ei ole maittanut? Etkö itse ole joskus pilannut kotiruokaasi ja jättänyt sen syömättä?

Mä en jotenkin usko, että joku voi syödä mitä tahansa.

Sä voit tulla meille kylään, mä kyllä osaan pilata ruokani siten, ettet saa sitä syötyä.

 

Mun mielestä kaikkea pitää maistaa, ja "syöt mitä on tarjolla" periaate on ihan hyvä. Mutta se on jo lapsen kiusaamista, jos toistuvasti tarjotaan ruokaa, josta tiedetään ettei lapsi pidä.

 

[QUOTE="nainen";29529484]Aika harvinaista, ettei mitään ruokaa saa pitää pahanmakuisena. Syötkö säkin mitä tahansa? Jos tulisit kylään ja tarjoaisin lehmänmahakeittoa ja pettuleipää, niin menisiko alas?

Mä en itse tunne ketään aikuistakaan, joka söisi mitä tahansa.[/QUOTE]
Eipä ole vielä vastaan tullut ruokaa mitä en olisi syönyt. Ja todellakin olen maistanut monenlaista.

 

Eipä ole vielä vastaan tullut ruokaa mitä en olisi syönyt. Ja todellakin olen maistanut monenlaista.

Saako muut olla erilaisia? Se lapsikin?

 

[QUOTE="vieras.";29529613]Saako muut olla erilaisia? Se lapsikin?[/QUOTE]Voi kuule, lue ketjusta kommenttini niin asia selviää sinulle.

 

halukas maistamaan..Pakko syöttö, ei kukaan halua että itseä syötetään pakolla!

 

ei se pakottaminen auta, kun meillä ei 3v syö jos ei halua, ei maista jos ei halua. väkisin en ala ruokaa suuhun tunkemaan, joten ei ole pakko maistaa. ja aina kokeilen hetken ja sanon että kaikkea pitää maistaa, mut kun tää ei maista niin ei sit.

 

Voi kuule, lue ketjusta kommenttini niin asia selviää sinulle.

Teillä on pakko syödä, tykkäski tai ei. Kamalaa oikeesti!

 

[QUOTE="vvieras";29529669]Teillä on pakko syödä, tykkäski tai ei. Kamalaa oikeesti![/QUOTE]No löytyihän se vastaus. Ei siinä mitään kamalaa ole. Lapset osaavat maistaa ja kertoa ruuasta mielipiteensä. Se on positiivista.

 

Mä oon ollut aina sitä mieltä, että pakkosyötöllä saa niitä syömishäiriöisiä lapsia/nuoria/aikuisia aikaan. Ruokailu pitäis kuitenkin olla mahdollisimman mukava hetki.

Mutta mä oon vähän hukassa tuon meidän 4vuotiaan syömisen kanssa. Joskus alle 2v tyttö oli ihan kaikkiruokainen. 2-3vuotiaana alkoi pikkusen vähentyä syöty ruokamäärä ja 3 vuotiaana alkoi mahdoton nirsoilu. Lihoista kana ja kala on ainoita mitkä menee, niin ja jauheliha joskus. Keitettynä menee porkkana, herne ja maissi. Muuten sitten kyllä syö kasviksia ja hedelmiä. Eli ongelmia on vain lämpimien aterioiden syömisessä. Mitkään kastikkeet ei kelpaa. Eli jos on esim. possun-/naudanlihakastiketta ja perunaa+kasviksia, menee alas ehkä pieni pala perunaa ja porkkanaa. Kanakastikettakaan ei suostu syömään mutta jos on kastike erillään niin ne kanat syö sitten kyllä.

Syksyllä juteltiin tästä ravintoterapeutin kanssa ja hän sanoi sitten ettei tartte olla huolissaan vitamiinien yms kanssa, kaikkia varmasti saa silti riittävästi. Ja että pakottaa ei saa, pitäs osata olla rennosti ruokailun suhteen.

Mutta mietityttää loppuuko toi nirsoilu koskaan jos me vaan hyväksytään se, että tyttö syö palan perunaa ja porkkanaa eikä mitään muuta. Ei suostu millään maistamaan kastikkeita, vaikka miten suostuttelisi. Jos joskus syö hyvin (esim. makaroni menee hyvin alas) saa kyllä jälkkäriä sitten.

 

No löytyihän se vastaus. Ei siinä mitään kamalaa ole. Lapset osaavat maistaa ja kertoa ruuasta mielipiteensä. Se on positiivista.

Miten pitkälle sen pakottamisen viet, riippuu siitä. Tungetko väkisin ruokaa suuhun ja pakotat nielemään? Jätät ilman ruokaa jos ei syö?

 

Mä oon huomannut että nirsojen lapsien kanssa pitää käyttää hieman keppiä ja porkkanaa, eikä antaa heti periksi. Itse pidän tärkeänä, että lapsi oppii syömään terveellisesti ja jos vaikka kasviksia ei rohkaista syömään, niin helposti lapsi nälkäisenä hotkii vain lihat ja pastan ja jättää kasvikset. Se palkitsee kun lapsi huomaa, että ahaa kurkku on oikeastaan tosi raikasta ja hyvää, se vaan vaatii maistamiskertoja! Ei anneta periksi Oon aika rento kasvattaja paitsi ruokailun suhteen en päästä nirsoa lasta kuin koiraa veräjästä, se olisi karhunpalvelus.

 

Pitää maistaa kaikkea mutta ei oo pakko syödä jos ei tykkää. Mä istuin ite välitunnitkin koulun ruokalassa kun en voinut syödä esim. puuroa enkä pysty vieläkään kun se koostumus tökkii. Oon yrittäny aikuisenakin useamman kerran mut ei mee. Hajukin etoo vaik esim. kauraleipä on musta hyvää.