Mua ärsyttää kun ihmiset aliarvioi taaperoitaan!

Esimerkiksi mun naapuri ei päästä 1-vuotiasta hiekkalaatikolle (ulkoilee pääsääntöisesti rattaista käsin), koska se voisi syödä hiekkaa. Mä sanoin hänelle, että anna maistaa. Kun on tarpeeksi maistellut, niin loppuu mielenkiinto, koska hiekkahan on pahaa. Daa.

 

onneks se ei oo sulta pois ollenkaan..

 

onneks se ei oo sulta pois ollenkaan..

No ei ole ei, mutta se on siltä lapselta pois.

 

No on kyllä kieltämättä outoa. Sääliksi käy pikkutaaperoa, joka varmaan olis mielellään siellä hiekkalaatikolla, nyt joutuu vaan rattaissa pönöttämään : /

 

tosi harmi sille lapselle
viime viikolla kävi niin kun kaksivuotias tyttöni kiipeili leikkikentällä ja siinä vieressä ehkä muutaman kuukauden nuorempi tyttö olisi kans halunnut kiivetä niin äitinsä sanoi että älä sä mene sinne kun sä oot niin kömpelö

 

tosi harmi sille lapselle
viime viikolla kävi niin kun kaksivuotias tyttöni kiipeili leikkikentällä ja siinä vieressä ehkä muutaman kuukauden nuorempi tyttö olisi kans halunnut kiivetä niin äitinsä sanoi että älä sä mene sinne kun sä oot niin kömpelö

No just tällaista. Tottahan toki lapsi on kömpelö, jos ei anneta kehittää itseään ja sitten vielä lytätään itsetuntoa, vaikka tämäkin "huono ominaisuus" on lähtöisin vanhempien maalaisjärjen puutteesta.

 

niin, miten ne lapset mitään oppii jos ei koskaan mitään saa tehdäkkään?

 

No meillä kyllä 9kk tyttö nostais kauhean äläkän, jos joutuis rattaissa katselemaan! Istuuko se lapsi vaan nätisti rattaissa vai? Oho

 

:hug: sulle. Ihan varmasti se 1-vuotiaskin ehtii aikanaan leikkimään hiekkalaatikolla ja kiipeilemään kiipeilytelineessä. Mulla myös on ollut periaatteena, että lapsi kiipeää itse sinne minne pääsee. Jos ei pääse, on vielä liian pieni kiipeämään juuri siinä kohdassa.

 

Musta sitten taas tuntuu, että mä olen vähän "hällä-väliä-äiti" Mä oon antanut tuon mun 1v6kk ikäisen mennä miten huvittaa Nykyään tasapaino niin hyvä, että kiipeilee itsenäisesti isompiinkin liukumäkiin, juoksee mäkiä ylös ja alas ilman kaatumisia, ei laita enää mitään leluja, hiekkaa tai muutakaan suuhun, kun on vapaasti saanu kaikkea maistella turvallisuuden rajoissa. Mä laitoin lapseni ekan kerran hiekkalaatikolle istumaan jo 6kk ikäisenä kun osasi istua.

 

Eiköhän kyseisen taaperon äiti ajattele toimivansa lapsensa parhaaksi. Jospa ajattelee sitä pöpömäärää, mikä siellä hiekassa on (esim. kissan jätökset ym.) ettei lapsi sairastuisi.
En minäkään anna lapseni hiekkaa maistella tieten tahtoen vaan olen tehnyt selväksi, että sitä ei suuhun laiteta ja muutaman yrityskerran jälkeen on uskonut.

 

sääli lasta :/

Itsellä on ajatusmallina se, että kokeilemalla ne lapset oppii, se on tullut opittua.
Siis kyllä olen valppaana vieressä, jos nyt jotain päätähuimaavaa tuo leikki-ikäinen hössöttäjä keksii, perässä tottakai taapero, joka idolisoi ja matkii isompaa sisarustaan.
Esimerkkinä vaikkapa meiltä tilanne, jossa tuo vanhempi pienempänä ei kielloista ja kehoitusista huolimatta uskonut, kun sanoin, ettei tuoleilla keikuta, kerran sitten meinasi kaatua pahasti, sain stopattua, mutta kolautti nenänsä pöytään ja verta tietenkin tuli. Ei sen koomin sitä tehnyt, sen näki taapero eikä ole kertaakaan (ainakaan vielä) kokeillutkaan keikkua tuolilla

Lapset kun vaan oppii kokemalla, ei rattaissa tai siellä pumpulisessa tynnyrissä suojassa kaikelta, mikä voisi mennä mönkään...

 

[QUOTE="...";24120326]No meillä kyllä 9kk tyttö nostais kauhean äläkän, jos joutuis rattaissa katselemaan! Istuuko se lapsi vaan nätisti rattaissa vai? Oho [/QUOTE]

Heitä ei paljon näy tuossa pihalla. Varmaan käyvät vaunulenkillä tms. Tänään olivat viitisen minuuttia ja kun houkuttelin tätä lasta tekemään hiekkakakkuja, niin tämä äiti sanoi ettei aio päästää sitä hiekkalaatikolle "ennenkuin se on 3-vuotias tai jotain, kun nyt se syö hiekkaa eikä se ole hyvä vatsalle". Mun teki mieli laittaa lapiolla hiekkaa oman lapseni suuhun ja näyttää, että hengissä se on siitä huolimatta. (joo en laittanut)

 

[QUOTE="alkup.";24120369] se syö hiekkaa eikä se ole hyvä vatsalle".[/QUOTE]

No ei ole ei, sitä ei käy kiistäminen

 

Jospa niillä on oikeasti mahan kanssa jo muutenkin ongelmia ollu ja äiti on väsyny valvottuihin öihin? Ei varmasti ois kiva ottaa vatsanpuruja enää hiekansyönnistä?

 

Mä olen huomannut vähän samaa. Minä annan lasten touhuta ja välillä voi näyttää vähän hurjiltakin jutuilta mutta uskoisin olevani kartalla siitä mitä lapset osaa ja mitä ei. Ja vahinkojahan sattuu osaavallekkin. Mua ottaa päähän se että saan usein pitkiä katseita ja kauhisteluja kun annan päälle 2 v:n kiipeillä kiipeilytelineissä ja keinua välillä seisaaltaan yms.periaatteena että minne ei osaa itse kiivetä, sinne ei ole menemistä ja jos keinussa seisoo saa itse (yrittää) ottaa vauhtinsa.

Mua ärsyttää nämä jotka on ihan tärinöissään jos lapsensa seisoo hiekkalaatikon reunalla tai juoksee liian kovaa tms. yhtä käsittämätöntä. (molemmat tapaukset todistaneena.

 

Eiköhän kyseisen taaperon äiti ajattele toimivansa lapsensa parhaaksi. Jospa ajattelee sitä pöpömäärää, mikä siellä hiekassa on (esim. kissan jätökset ym.) ettei lapsi sairastuisi.
En minäkään anna lapseni hiekkaa maistella tieten tahtoen vaan olen tehnyt selväksi, että sitä ei suuhun laiteta ja muutaman yrityskerran jälkeen on uskonut.

Meinaatko että jos et olisi kieltänyt, niin lapsesi söisi hiekkaa varmaan vieläkin? Vaikka sitä kieltelee, niin sitä hiekkaa eksyy suuhun aluksi, koska lapsi haluaa sen kokemuksen siitä millaista se on suussa. Muutama kerta riittää ja lapsi tietää mitä se on ja että se ei ollut kovin kummosta.

 

Joo, mä kanssa samoilla linjoilla tuossa "kokeilemalla oppii".

MUTTA: meidän su 2v täyttävä neiti ei vielä ole älynnyt, että hiekka on pahaa. Vielä viime kesänä sen noin 1v ymmärsin, mutta ei ole siitä vieläkään viisastunut. Tai korjaan, tavat ovat parantuneet, välillä nimittäin syö sitä sievästi leikkilusikalla eikä mätä sitä moukkamaisesti lapiolla suuhun Ehkä hän joskus oppii, välillä vaan nolotta, kun tätskyt päivittelee, että "syökö tuo tyttö hiekkaa??!!"

 

kas joo, tuossa just kuulin kaksvuotiaasta, jota ei voinut päästää hiekkalaatikolle, ettei se vaan syö hiekkaa...

kun tuolle linjalle mennään, niin se ei lopu koskaan. Kunnes 18 vee sitten tekee jotain täydellisen typerää kun lopultakin saa ite määrätä, ja lähtee henki.

 

[QUOTE="alkup.";24120421]Meinaatko että jos et olisi kieltänyt, niin lapsesi söisi hiekkaa varmaan vieläkin? Vaikka sitä kieltelee, niin sitä hiekkaa eksyy suuhun aluksi, koska lapsi haluaa sen kokemuksen siitä millaista se on suussa. Muutama kerta riittää ja lapsi tietää mitä se on ja että se ei ollut kovin kummosta.[/QUOTE]

Riippuu lapsesta tuokin asia, että miten nopeasti uskoo kieltoa. Anna toisen päättää lapsensa hiekkalaatikolle tulemisesta tai tulematta jättämisestä, kyllä se lapsi ehtii siellä vielä leikkimään. Kyllä on huolet joillakin, en voi muuta sanoa.

 

[QUOTE="alkup.";24120421]Meinaatko että jos et olisi kieltänyt, niin lapsesi söisi hiekkaa varmaan vieläkin? Vaikka sitä kieltelee, niin sitä hiekkaa eksyy suuhun aluksi, koska lapsi haluaa sen kokemuksen siitä millaista se on suussa. Muutama kerta riittää ja lapsi tietää mitä se on ja että se ei ollut kovin kummosta.[/QUOTE]

No jaa, meillä kyllä syö kuukaudesta toiseen hiekkaa, multaa, järsii kiviä päivittäin jne ihan vaan siksi, että tietää, ettei se ole sallittua. Samoin repii kukkia yms. Meidän lapsi ei vain usko ja siksi joskus julkisilla paikoilla estän edes menemästä sinne jonnekin, vaikka hiekkalaatikolle, koska tiedän, että ongelmia tulisi. Olen nimittäin huomannut, että joidenkin äitien lapset ihan oikeasti uskoo kieltoja... En tiedä mitä tuolle meidän kovapäälle tekisi ja ehkä vähän salaa häpeänkin sitä, että en saa lasta uskomaan. Huomionhakemistahan se osaksi on, mutta syö kyllä kiviä vaikka kukaan ei olisi näkemässäkään eli jotenkin se kielletty kiehtoo.

 

Meillä 7kk pääsi tänään ekakertaa hiekkalaatikolle touhuamaan ja kivaa tuntui olevan. Keinui myös vauvakeinussa sekä laski liukumäkeä äidin sylissä jne. Kiva nähdä kuinka toinen nauttii kun pääsee isoveljen leikkeihin mukaan.

toisaalta vnhempien lasten kohdalla on saanut huomata että vaikka kuinka olen pienestä pitäen noita liikkeelle ja leikkeihin kannustanut niin kummasti vaan ne kaikki sittereissä ja rattaissa ylivarjellut lapset ovat menneet motorisessa kehityksessä ja taidoissa heittämällä ohi. Eli kukin tavallaan, ei ne normilapset loputtomiin jaksa tyytyväisinä rattaissa istua.

 

tavat ovat parantuneet, välillä nimittäin syö sitä sievästi leikkilusikalla eikä mätä sitä moukkamaisesti lapiolla suuhun

Ihana

 

ihan vaan siksi, että tietää, ettei se ole sallittua. jotenkin se kielletty kiehtoo.

Katsos, huomasit pointtini. Miksi siis kieltää? Mä olen neutraalisti saattanut vaan todeta, että "hyh, hiekka on pahaa". Useimmiten jättänyt koko touhun huomiotta. Eipä ole lapsonen kovin monta kertaa hiekkaa syönyt.

 

Meillä vajaa 2v syö edelleen hiekkaa...söi jo koko viime kesän. En edes puutu siihen enää, syököön jos maistuu, ihan normaalisti on vatsa toiminut, vähän hiekka rapisee kun pyllyä pesee