mua jotenkin kammottaa, että monet kouluampujista ja muista joukkomurjaajista tuovat mieleen veljeni

Se heidän tarinansa teon taustalta, kiinnostukset harrastukset ovat niin samankaltaisia.

Veljeni oli lapsena sellainen porukan keskipiste, vielä ala-asteella hän oli se juttujen kertoja, joka sai kaikki viihtymään.
Pikkuhiljaa hän muuttui, ja hänestä tuli sulkeutunut, metsissä viihtyvä erakko.
Häntä kiinnostaa historia, erityisesti sotahirstoria ja erilaiset sotasankarit. Armeijassa hän oli menestyvä, erityisesti ammunnassa.
Hän metsästää ja on muutenkin kiinnostunut aseista.

Parikymppisenä hän joutui suljetulle osastolle, vakava masennus ja psykoottiset oireet. Taustalla koulukiusausta ja seksuaalista hyväksikäyttöä lapsena.

Nykyään hän on päässyt tolpilleen, sai oikean avun ja lääkityksen, on nykyään sosiaalinen ja pidetty ihminen ystävien kesken. Hänellä siis menee hyvin, mutta en itse pääse näistä ajatuksista eroon.

 

Tuohan on ihan naurettavaa olettaa, että kaikki sotahistoriasta ja aseista kiinnostuneet olisivat tappajia...

Itsellänikin on ollut masennusta, olen ollut psykiatrisella osastolla, pidän softaamisesta ja paintballista, sotahistoria on aina kiinnostanut ja armeijaan olin menossa, mutta tulin raskaaksi, niin jäi menemättä. Silti en IKINÄ tappaisi ketään, en hyväksy edes aborttia.

 

en mä niin oletakaan että jokainen on. Itsekin olen kärsinyt masennuksesta, koulukiusauksesta ja sotahistoria ja aseet kiinnostavat.

Vaikka en haluaisi, niin taas juuri tän viimeisimmän teon aikaan, tekijästä tuli todella vahvasti oma veljeni mieleen

 

Mun mies on kiinnostunut kaikesta yllämainistusta. Lukee sotahistoriaa, sotasankareiden ja -pahisten elämänkertoja. Harrastaa aseita ja sota"krääsän" keräystä (mm. pistimiä ja veitsiä). Kulkee maastohousuissa ja varsikengissä, pää on klani. Pelaa Battlefieldiä.

On myös korkea-arvoinen aliupseeri (viimeisin ylennys myönnettiin tänään). Kuuluu maakuntajoukkoihin, on rauhanturvaaja.

Ei ikinä tekisi tuollaisia hölmöyksiä.

 

Miten armeijassa ollaan menestyvä? Oliko hänellä ura siellä ja sai yllättävän nopeasti ylennyksiä? Koska varusmiespalvelua ei voi millään mittapuulla sanoa menestykseksi vaikka kuinka olisi reservin kersantti / vänrikki kun pääsee sieltä.

Mutta kuten jo sanottiin ketjussa, on aika huonoa makua vihjata edes että mielenterveysoireet ja sotahistoriasta kiinnostuminen olisi automaattisesti liitännäisissä jotenkin arvattavaan väkivaltaiseen käytökseen.

 

näköjään tää aloitus on tullut kahteen kertaan. saman kirjoitin toiseenkin aloitukseen.

En varmaankaan osaa kunnolla selittää sitä tunnetta mikä mulle tulee, esim. nyt Hyvinkään ampumatapauksessa. Se ei ole sellaista tietoista, joo, tuo ihan samanlainen kuin mun veli, se tekee varmasti saman.

Vaan ne monet pienet yhdistävät tekijät tälläisten tekojen taustalla tuovat aina veljeni mieleen. ja se on kammottavaa mielestäni, että edes tulee mieleen.


En mä tarkoita, että jokainen jolla on mielenterveysongelmia, ja on kiinnostunut sodista on todennäköisesti joukkomurhaaja.

 

Miten armeijassa ollaan menestyvä? Oliko hänellä ura siellä ja sai yllättävän nopeasti ylennyksiä? Koska varusmiespalvelua ei voi millään mittapuulla sanoa menestykseksi vaikka kuinka olisi reservin kersantti / vänrikki kun pääsee sieltä.

Mutta kuten jo sanottiin ketjussa, on aika huonoa makua vihjata edes että mielenterveysoireet ja sotahistoriasta kiinnostuminen olisi automaattisesti liitännäisissä jotenkin arvattavaan väkivaltaiseen käytökseen.

Höpöhöpö.
Armeijan voi suorittaa hyvin tai huonosti. Siellä voi menestyä tai olla menestymättä.
Voi suoriutua hyvin tai huonoin arvosanoin.

Taas oikein kerjäät jotain vänkäysvääntöä,mene sinne tytsin ketjuun väittelemään, sehän oli aiemmin vänkäystoveria vailla.

 

Miten armeijassa ollaan menestyvä? Oliko hänellä ura siellä ja sai yllättävän nopeasti ylennyksiä? Koska varusmiespalvelua ei voi millään mittapuulla sanoa menestykseksi vaikka kuinka olisi reservin kersantti / vänrikki kun pääsee sieltä.

Mutta kuten jo sanottiin ketjussa, on aika huonoa makua vihjata edes että mielenterveysoireet ja sotahistoriasta kiinnostuminen olisi automaattisesti liitännäisissä jotenkin arvattavaan väkivaltaiseen käytökseen.

Piti kysyä vielä että kauanko vietit aikaa armeijassa?

 

[QUOTE="vieras";26379176]Höpöhöpö.
Armeijan voi suorittaa hyvin tai huonosti. Siellä voi menestyä tai olla menestymättä.
Voi suoriutua hyvin tai huonoin arvosanoin.

Taas oikein kerjäät jotain vänkäysvääntöä,mene sinne tytsin ketjuun väittelemään, sehän oli aiemmin vänkäystoveria vailla.[/QUOTE]

Sinähän se vänkäystoveria vailla olet Hassu ihminen.

 

Joukkomurjauksesta itsekin haaveilen, mutta itse esiintymistilanteessa voi pupu mennä pöksyyn.

 

Veljesi voi ilmeisesti nykyään paremmin.:hug: Kannatko silti yhä huolta, että hän voisi vieläkin tehdä jotain vastaavaa nykytilanteessaankin? Jos, niin oletko puhunut asiasta veljellesi?