Muistatko, mikä oli ensimmäinen kommenttisi lapsesi syntymän jälkeen?

1.MIKÄ sillä on päässä? (Oli iso imukupin mallinen muoto päässä. Luulin synnyttäneeni alienin.)
2.Onpa se pieni!

 

Onko se terve?
Saihan se koko ajan tarpeeksi happea?

Jne. olin niin huolissani, että tajusin olla onnellinen vasta seuraavana yönä kun tuijottelin pikkuista tuhisijaa.

 

Eka: miksei kuulu mitään? (ei itkenyt heti)
Toka: voisiko joku muu ottaa sen? Mä katon sitä kohta. (olin niin hyytynyt synnytyksestä

 

Eka: Onhan se terve?

Toka: Tänne se heti, se on MUN!

 

Ekasta en muista, oli niin väsynyt ja tokkurassa.
Toisesta: Miten se niin äkkiä syntyi.
Kolmannesta: ei oo mun kun on väärät vehkeet. ( mielessäni odotyin kolmatta tyttöä)

 

Eka : Häh, tässäks tää oli? Mä luulin et tää ois ollu paljon vaikeempaa.

Toka: Hui, ompas se pikkuinen! Hyvää syntymäpäivää.

 

Ekasta en muista, naureskeltiin kun pieni pissas kaaressa kätilön päälle heti ulos tultuaan... tokasta sanoin että menipä ihanasti synnytys, ja niin se menikin

 

"Voi miten nätti!"

 

1. joko se on ulkona? (poika)
2. ompas iso!(tyttö)

 

[QUOTE="heh";25990869]onko se poika??-oli alapää turvoksissa ja koska luulin et tyttö tulee ni olin ihmeissäni[/QUOTE]

täällä taas toisin päin, poikaa odotettiin ja yllätys oli suuri kun tulikin tyttö.

 

"Onkse tyttö?" Ja samaan hengenvetoon "Miks se on noin hiljaa, onks kaikki ihan hyvin?" Mutta siis kyllähän hän oli tyttö, oli paikat vaan niin turvoksissa, et meni hetki tunnistaa. Ja kaikki oli hyvin, olin vaan kuvitellut että ne lapset huutaa ku hyeenat synnyttyään

 

Ekan kohdalla että "kumpi se on?", tokan kohdalla "mä tiesin että se on tyttö!" ja kolmannen kohdalla että "no sehän jo tiedettiinkin valmiiksi."

 

Isin poika.

 

Vauva nostettiin rinnalle, katsoin vedet silmissä vieressä istuvaa isää ja totesin "Nyt meillä on vauva".

 

Se ruma (vauvat on mun mielestä rumia kaikki)!

 

1) ei mitään muistikuvaa :ashamed:

2) "No niin pikkuinen" kun vauva protestoi varsin äänekkäästi ympäristön vaihdosta vastaan

3) joko tuo sama "no niin pikkuinen" tai "hei pikkuinen", en ole ihan satavarma

Pitää yrittää skarpata tämän neljännen kohdalla...

 

En tainnut kommentoida mitään.

 

Eka sanoin miehelle että oli oikeassa (sukupuolesta) jonka jälkeen kysyin että: "onko sillä lapsella jalat?"

 

Sanoin miehelle" no niin nyt sulla on se poika". Oli toivonut kovasti poikaa ja olimme rakenneultrassa kysyneet jolloin sanottiin että tyttö tulossa joten oltiin yllättyneitä.

 

Ekasta muistan kysyneeni, et onko se kunnossa..eka näkymä vauvasta kun oli sinertävät jalkapohjat (olin puoli-istuvassa), toisesta en muista varmaksi..ehkä jotain, ootpa pieni-tyylistä

 

En kyllä muista, mutta taisin muistuttaa miestä ottamaan kuvia. Tai sitten se oli se kun jouduin sanomaan, että älä anna syliin (sain puudutuksista niin kamalan kokovartalotärinän, että olisin varmaan pudottanut vauvan).

 

Heh... Mä sanoin naurahdettuani helpotuksesta että " vitsi ku maha höllyy nauraessa hassusti". Tosi fiksu kommentti

 

En kyllä muista, mikä oli ensimmäinen kommenttini synnytyksen jälkeen, mutta kysyin ponnistusten välissä mieheltä, että mikä sen nimeksi tulee, jos on poika. Noh, tyttö tuli ja nimi oli valmiina.

 

Varmaan jotain sellasta että "nyt se on loppu" tms...Olin niin kuitti ja loppu kaikesta että sektio lopuksi tuntu lähinnä armahdukselta. Sen jälkeen taisin kommentoida tulokasta kun hänet vilaukselta näin.

 

Esikoisesta en muista. Ensimmäiset sanat mitkä muistan, oli "onko sillä kymmenen sormea ja varvasta?" Jostain syystä olin tästä kovin huolissani, että niitä olisi liian vähän

Kuopuksesta "miksei se itke? Onko se edes elossa?" ja aloin itkemään, kun lapsi kiidätettiin elvytettäväksi.