Muita n. 8kk vanhojen äitejä?

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että millaisia teidän muiden n. 8 kk vanhat lapset ovat? Meidän pojasta on nyt pienellä aikaa tullut tosi takertuva ja roikkuu lahkeessa jatkuvasti. Aikaisemmin touhuili lattialla itsekseen (istun siis kylläkin myös lattialla mukana) ja ryömi ympäriinsä tutkimassa paikkoja. Välillä ryömi itsekseen toiseen huoneeseenkin jne. Nyt pojasta on tosiaan tullut oikein sylissä olija, lelut ei kiinnosta ollenkaan. Jatkuvasti täytyisi lisäksi kävelyttää häntä, ja aina kun en jaksa kun selkä puutuu niin pirusti, niin sitten tulee poru. Itku on muutenkin nyt tosi herkässä, pukemiset on välillä ihan yhtä itkua, välillä jopa pelkkä vaipan vaihto. Tämä on tosi suuri muutos, koska poika on ollut aina tosi aurinkoinen ja kaikkeen tyytyväinen, niin sanotusti helppo lapsi. Luin vauvakirjasta, että tähän ikään kuuluu tällainen muutos vauvassa, eli oletan, että ihan normaalia kehitysvaihe. Mutta olisi kiva jos muut äidit kirjoittelisitte kokemuksianne ja kuinka kauan tällainen vaihe on kestänyt ym!!!
 
Hei meil on ihan samanlaista :hug:
Koko aika pitäis olla viihdyttämässä. Kamala huuto kun äiti menee vessaan, tai johonkin muuhun eri huoneeseen. Kamala huuto ja rimpuilu kun vaihtaa vaippaa, kamala huuto kun pukee vaatteita päälle, ulos lähtö on ihan hirveetä kun rimpuilee niin paljon, ja saa semmoiset raivarit että heittäytyy taaksepäin koko ajan, välillä ihan pelottaa että vahingossa katkaisen käden tai jotain, kun joudun niin lujaa vääntämään/pitelemään kiinni sitä..
Lelut kiinnostaa vaan jos äiti on kans lattialla ja leikitään yhdessä jne....... :snotty:
 
meillä tuo 8kk tyttö oppi justiinsa konttaamaan että sillai viihtyy nyt kun on uutta opittavaa mutta kyllä perään huudetaan ja aika lyhyitä aikoja viihtyy itsekseen.
Öisin nousee pystyyn ja konttaa ja huutaa ikäänkuin mun perään mutta kun otan viereen niin haluaakin omaan sänkyyn.
meillä myös vaipanvaihto aikamoista välillä mutta pukeminen istualleen sujuu aika hyvin.

kaikenkaikkiaan todella levoton kausi menossa ja paljon näyttää pienellä päässä pyörivän ja kehitys kovaa.
jonkinlaista eroahdistusta näillä varmaan jo on kun tajuavat että eivät olekaan samaa ihmistä äidin kanssa.

esikoisen kanssa aikanaan tuntui että kaikki vaiheet meni 1- 2 viikon sykleissä ja välissä saattoi olla rauhallisempaa mut esikoisesta muistan sen että koko eka vuosi oli yhtä vaihetta...jatkuvaa muutosta.
 
Meidän 8kk poika on jonkin aikaa ollut myös varsinainen takiainen. On ollut lattialla tai syöttiksessä yksikseen tutkimassa lelujaan, mutta nyt tarttis vaan koko ajan päästä syliin ja pomppimaan. Poitsu ei vieläkään ryömi, pyörii ympyrää vaan. Kait tuo sylittelyinto menisi ohi jos se pääsisi liikkeelle ja paikkoja tutkimaan.
 
Meillä on nyt eroahdistuskausi menossa. Poika on 9 kk. Välillä konttailee ja touhuaa iloisena yksinkin ja varsinkin sisarusten kanssa, mutta välillä ei kelpaa kuin minun läheisyys ja itku tulee, jos poistun huoneesta ja joskus itkee jopa isänsä sylissä ja tahtoo minun syliini. Viime mainittu on kyllä yleensä illlalla väsyneenä. Eroahdistuksen loppumista odotellessa..
 
Meillä reilu 8kk tyttö ja hieman samanlaista on. Välillä roikkuu lahkeessa, mutta kun nostan syliin niin siinä vähän aikaa tankkaa läheisyyttä ja sitten lähtee menemään menojaan. Illalla väsyneenä saattaa huolia vain mut eikä isäänsä lainkaan.

Esikoisen aikana muistan, että tämä 8kk oli tosi raskas vaihe, kun vauvaa sai viihdyttää aamusta iltaan. Nyt kun lapsia on kolme ei tuota viihdyttämispuolta tarvitse tehdä lainkaan vaan tyttö menee isompien leikkeihin mukaan (sotkemaan yleensä :whistle: ). Konttaamalla pääsee jo lujaa eivätkä isommat ehdi aina karkuun leikkeinensä. Tai sitten kaikki kolme menevät peräjälkeen konttauskilpailua :)

Jaksamista! Kyllä se vauva siitä taas alkaa leikkimään yksinäänkin; sitä en kyllä enää muista kuinka kauan meillä esikoisen kanssa tuo vaihe kesti.
 
Meillä poika tulis ens viikolla 7kk ja muutaman päivän ollu eroahdistuksen merkkejä.. Huomasin yks päivä että kun poika leikki lattialla kiltisti, ite istuskelin siinä kanssa.. Sitten lähin keittiöön että keittäsin kahvit ni auta armias kun poika huomas et hävisin näköpiiristä ni kauhee itku ja vinkuminen ja perässähän se läks jallittaa :D Lattialla viihtyy leikkii kyllä yksinäänkin tietyn aikaa kohan vaan näkee miut

Ja sitten on alkanu vierastaakkin tuo poika. Eilen oli sisko käymässä jota ei oo poitsu nähny useempaan viikkoon ni kauhee huutohan siitä tuli kun se liian lähelle erehty tulemaan. Sama homma kun näki siskon lapset, ennen naureskeli molemmille.

Niin ja pukeminen on meilläkin elämän ja kuoleman kysymys |O
 
Ai? Ihanko totta teillä noin? Kundilla nyt 8kk 10päivää tai jotain sinneppäin ja ei mitään merkkejä eroahdistuksesta. Ei vierasta ketään muuta kuin miehen äitiä, mikä ei kuitenkaan kestä kauan, kun anoppi saa aina leikitettyä huomion pois vierastamisesta. Poika on nyt vasta muutaman päivän opetellut ryömiskelemään lattialla. Nyt osaa jo vaihtaa suuntaa, mutta eteenpäin ei pääse vielä. Ei ole todellakaan kiinnostunut toisista huoneista, eikä pääse vielä etenemäänkään. Onko meillä jotakin vikaa, vai kerkeääkö tämä vielä :D ?
Muoks ja pukemisessa ei mitään ärvästyksiä.. IHMETTELEN, että onko muilla tosiaan noin? Huh. :eek:
 
meillä on kolme päivää yli 8kk ikäinen tyttö, eikä meilläkään ole mitään eroahdistuksen merkkejä ilmassa. Pukemiset sujuu helposti ja muutenkin aika vähä itkuinen vauva. Opettelee juuri ottamaan ensimmäisiä askelia tukea vasten. Ainut "ongelma" meillä on ettei rintamaito enää tahdo kelvata kuin öisin (herää kerran aamuyöllä syömään).
 

Yhteistyössä