Naisten oma moka

Pakko päästä purkamaan, kun on taas kerran saanut hyperventiloida lääkärin suusta päässeiden kommenttien takia.

Siis, se on kuulemma naisen oma moka, jos ei hanki tietoa tarpeeksi ennen edes raskaaksi tuloa alatiesynnytyksen riskeistä. Hoitohenkilökunta kun pitää revenneitä elimistöjä laskeumineen niin tavallisina, ettei se vain satu tulemaan mieleen kertoa niistä ensisynnyttäjille!! Ja jos ei hyväksy sitä, että lantionseudun sisäelimet repeilevät alatiesynnytyksessä ja saattaa joutua kärsimään pysyvistä ulosteidenpidätysongelmista, niin on todennäköisesti niin huono äiti ettei olisi pitänyt koskaan raskaaksi hankkiutuakaan!!

Turha kaiketi täsmentääkään, että kyseessä oli mieslääkäri joka kommentoi näin. Ja kauhisteli sitä, että pelkosektiot ovat ylipäätään mahdollisia jossain sairaaloissa.

Mistä hitosta naiset saavat sitten tietoa jos eivät sieltä mistä sitä pitäisi saada? Kyllä pitäisi todella alkaa puhumaan oikeilla sanoilla (ja tilastoilla!) siitä, mitä se alatiesynnytys on ja mitä seurauksia naisten elimistölle - vauvojen vammoista puhumattakaan. Mikäli synnytyksistä annettaisiin realistisempi kuva, olisi ihmisillä varmasti parempi valmius ottaa vastaan myös sitten ne ongelmat mitä se voi tuoda tullessaan.

 

\

Pakko päästä purkamaan, kun on taas kerran saanut hyperventiloida lääkärin suusta päässeiden kommenttien takia.

Siis, se on kuulemma naisen oma moka, jos ei hanki tietoa tarpeeksi ennen edes raskaaksi tuloa alatiesynnytyksen riskeistä. Hoitohenkilökunta kun pitää revenneitä elimistöjä laskeumineen niin tavallisina, ettei se vain satu tulemaan mieleen kertoa niistä ensisynnyttäjille!! Ja jos ei hyväksy sitä, että lantionseudun sisäelimet repeilevät alatiesynnytyksessä ja saattaa joutua kärsimään pysyvistä ulosteidenpidätysongelmista, niin on todennäköisesti niin huono äiti ettei olisi pitänyt koskaan raskaaksi hankkiutuakaan!!

Turha kaiketi täsmentääkään, että kyseessä oli mieslääkäri joka kommentoi näin. Ja kauhisteli sitä, että pelkosektiot ovat ylipäätään mahdollisia jossain sairaaloissa.

Mistä hitosta naiset saavat sitten tietoa jos eivät sieltä mistä sitä pitäisi saada? Kyllä pitäisi todella alkaa puhumaan oikeilla sanoilla (ja tilastoilla!) siitä, mitä se alatiesynnytys on ja mitä seurauksia naisten elimistölle - vauvojen vammoista puhumattakaan. Mikäli synnytyksistä annettaisiin realistisempi kuva, olisi ihmisillä varmasti parempi valmius ottaa vastaan myös sitten ne ongelmat mitä se voi tuoda tullessaan.

Täysin samaa mieltä... :/

 

Melkoisen mielenkiintoinen näkökanta että alatiesynnytyksessä muka repeilisivät sisäelimet ja että keisarileikkaus on turvallisempi vaihtoehto - vauvalle?? Sehän on nimenomaan tutkittu juttu että keisarileikatut vauvat tarvitsevat lisäaikaa sopeutuakseen kohdun ulkopuoliseen elämään, sillä niiden elimistö ei ole ehtinyt tuottaa niitä tarpeellisia hormoneja mitä normaali alatiesynnytys pistää vauvan elimistön tuottamaan. Keisarileikatuilla on myös keskimääräistä enemmän imetysongelmia ja he ovat itkuisempia ja rauhattomampia kuin alakautta syntyneet.

Valtaosa alatiesynnytyksistä menee hyvin, ilman mitään komplikaatioita tai seuraamuksia äidille tai vauvalle, joten miksi ihmeessä sillä asialla pelotellaan niin kauheasti?

Joissakin tilanteissa keisarileikkaus ON turvallisempi vauvalle ja äidille, mutta näitä tilanteita on hyvin harvassa; lapsi voi esim olla perätilassa tai poikittain, tai äidin lantio voi olla niin ahdas ettei lapsi mahdu tulemaan siitä ehjänä läpi. Mutta näitä tilanteita ei todellakaan voi verrata siihen että raskaus on sujunut normaalisti, lapsi ja äidin lantio ovat normaalikokoisia, ja lapsi on oikeassa asennossa kohdussa.

 

Mubn mielestä pointti tässä jutussa on se, ettei alatiesynnytyksen aiheuttamista vammoista ja haitoista kerrota juuri missään. Mun mielestä kaikkien naisten kuuluisi saada tietää niistä automaattisesti etukäteen. Sit voi ite päättää, että ottaako riskin, että värkki repeää loppuelämäksi ja pissa lirahtelee housuun.
Itelläni on kaksi alteitse synnytettyä ihanaa lasta mutta valitettavasti edes lasten ihanuus ei poista mielipahaani siitä, että eppariarvet haittaa edelleen seksiä, pissa lirahtelee ja alapää on kun pommin jäljiltä (ja kuopus jo 2 v).
Esikoisen synnytyksen jälkeen olin aivan shokissa kun ei mulle kukaan ollut kertonut, ettei synnytyksestä välttämättä "paranekaan" ja tinkimään joutuu niin omasta naiseudestaan kun seksielämästäänkin... (vaikka kuinka yrintän niin en saa revennyttä alapäätäni vaikuttamaan positiivisesti naiseuteeni, tai edes äitiyteeni).
Luulisin, että tätä synnytyksen jälkeistä katkeruutta olis paljon vähemmän kun synnytyksen haitoista puhuttais avoimesti (eikä tyyliin, että "ei kerrota naisille, ei ne muuten synnytä" ). Kun etukäteen tietää nää asiat ja on ne mielessään käsitelly, niin ei katkeroita niin paljon mieltä jos synnytyksestä ei palaudukaan vaan jää elinikäsiä haittoja. Tosin, tätähän on vaikea niitten ymmärtää jotka on synnytyksen jälkeen entistä ehompia...

 

Peesaan siis edellisen sanoja
ja lisään omia ajatuksiani sen verran, että luontokappale se ihminenkin vain on, että jos jotain on sattuakseen niin sitten sattuu ja se on sitten kunkin oma kohtalo...

Aloittajalle "suosittelen" ettei ala lapsia toivomaan itselleen, jos oma napa on tärkein? ja elämään suhtautuminen on vaikeaa?..

 

Pointtini oli tosiaan se, että nykysysteemissä annetaan tarkoituksenmukaisesti valheellinen kuva alatiesynnytyksestä, vaikka totuus onkin jotain ihan muuta. Eikä se todellakaan ainakaan helpota niitä, joilla sitten tapahtuukin jotain ikävämpää. Vaikka alatiesynnytys olisi "helppo" niin kyllähän siinä silti jokaisen elimistö kokee melkoisen pysyvän muutoksen - ja silti vain toitotetaan sitä kuinka elimistö palautuu pikapikaa täysin ennalleen. Vaikka se ei missään nimessä pidä paikkaansa.

Ja se oli nimenomaan tämä lääkäri joka sanoi, että kaikenlaiset repeämät ja laskeumat todella ovat niin yleisiä, ettei niitä itsestäänselvyyksinä vain tule kenellekään ensisynnyttäjälle mainittua. Juu, ihan varmaan niin! Uskon kyllä että ne ovat todella yleisiä, mutta en usko sitä, että niistä ei kerrottaisi vain sen takia että ovat niin itsestäänselviä.

Varmasti todella moni ensisynnyttäjä on ihan ihmeissään todellisuuden kanssa, kun se onkin niin erilaista kuin mitä synnytysvalmennuksessa tai pelkopolilla on annettu ymmärtää. Uskonkin, että realistisemmalla valmentautumisella todella vältettäisiin tai ainakin lievennettäisiin jopa synnytyksen jälkeistä masennusta. Jo se, että tietää ettei ole ainoa joka kärsii esimerkiksi sisäelinten laskeumista tai virtsanpidätyskyvyn menettämisestä vaan että ne ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus (ja tämäkin siis siis lääkärin sanojen mukaan!!) helpottaa varmasti.

Eikä varmasti kenenkään äitiyttä tai naiseutta todellakaan edesauta tai helpota se, että sisäelimet ovat synnytyksen jälkeen miten sattuu eikä pysty hallitsemaan niinkin perustoimintoja omassa elimistössään kuin pissan- ja kakanpidätystä.

 

Aiheen vierestä mutta aika erikoinen lääkäri sulla. Pyydä toinen mielipide tai toisen vastaanotolle. Sulla on siihen oikeus, jos eivät suostu niin sano, että otat yhteyttä potilasasiamieheen.

 

"Keisarileikatuilla on myös keskimääräistä enemmän imetysongelmia ja he ovat itkuisempia ja rauhattomampia kuin alakautta syntyneet."

=> ei muuten pidä paikkaansa, mun 20 tuntia alatierevitty lapsi oli paljon itkuisempi ja huonompi nukkuja, kun pelkosektiossa ulos otettu vauva, joka on yhtä hymyä ja nukkuu sovinnolla. Tätä en siis totuutena niele, vaikka kuka uskottelisi. Myöskään mitään imetysongelmia ei ole ollut.

 

\

"Keisarileikatuilla on myös keskimääräistä enemmän imetysongelmia ja he ovat itkuisempia ja rauhattomampia kuin alakautta syntyneet."

=> ei muuten pidä paikkaansa, mun 20 tuntia alatierevitty lapsi oli paljon itkuisempi ja huonompi nukkuja, kun pelkosektiossa ulos otettu vauva, joka on yhtä hymyä ja nukkuu sovinnolla. Tätä en siis totuutena niele, vaikka kuka uskottelisi. Myöskään mitään imetysongelmia ei ole ollut.

Sanoin: keskimääräistä enemmän. Se tarkoittaa sitä, että keisarileikkaus kasvattaa pelkästään riskiä saada ns. vaikeampi vauva, ei sitä, että kaikki keisarileikatut vauvat olisivat automaattisesti itkuisia kitisijöitä.

Minä en kerta kaikkiaan tajua tätä alatiesynnytyksen hysterisointia. Voisiko joku antaa jonkun tilaston, jossa kerrotaan ihan selkeästi, että merkittävällä osalla synnyttäneistä äideistä (esim noin puolella tai vaikka vain neljäsosalla) on laskeumia, elämää haittaavia repeämiä/arpia tai virtsankarkailua vielä monen vuoden päästä synnytyksestä? Kas kun minä en ole tällaista tilastoa vielä nähnyt.

Se on normaalia, että pissa karkailee muutaman kuukauden kuluttua synnytyksestä, mutta ei se, että niin tapahtuu vielä vuodenkin jälkeen.

 

...Vai siis tarkoitettiinko tässä nyt sitä, että joku pari kuukautta synnytyksen jälkeen oma keho on miten sattuu? Niinhän se on, mutta sehän kuuluu asiaan, eikä ole ikuista!

 

\

\

[
Minä en kerta kaikkiaan tajua tätä alatiesynnytyksen hysterisointia. Voisiko joku antaa jonkun tilaston, jossa kerrotaan ihan selkeästi, että merkittävällä osalla synnyttäneistä äideistä (esim noin puolella tai vaikka vain neljäsosalla) on laskeumia, elämää haittaavia repeämiä/arpia tai virtsankarkailua vielä monen vuoden päästä synnytyksestä? Kas kun minä en ole tällaista tilastoa vielä nähnyt.

Käytäpä tota hakua. Sellanen ketju pyöri täällä muutama kuukausi sitten. Siinä oli linkki ihan suomalaiseen tutkimukseen, jossa kerrottiin jotain prosenttilukuja siitä kuinka moni nainen kärsii synnytyksen jälkeen (siis pidempään kuin pari kk) ulostusinkontinenssista jne. Ite en lukenut kun ei kiinnostanut tarpeeksi.
Tosiasioista puhuminen ei lienemitään hysterioimista? Miksi on niin vaikea myöntää, että alatiesynnytyksestä jää usein loppuelämäksi haittoja?? Ite sanoisin että mitäs sitten? Ei kai kukaan tosissaan kuvittele että alapää ja elimistö palautuu 100 % entiselleen? Eiköhän se ole "hinta" jonka lapsesta joutuu maksamaan jos sen alateitse synnyttää. Kysymys onkin siitä, että asiasta olisi hyvä kertoa etukäteen =) En mitenkään vastusta alatiesynnytystä mutta vastustan sitä, ettei sen aiheuttamista vaivoista kerrota etukäteen!!

 

Tietoa ei saa edes pyytäessä. Alatiesynnytyksen riskejä painetaan villasella ja kysymyksiin ei vastata. Kokemusta on.

Sektiovauvan selviäminen riippuu toki myös siitä miksi ja milloin sektio on tehty. Pelkosektiot tehdään yleensä rv 38-40, jopa senkin jälkeen, joissakin sairaaloissa ei edes ennen rv 39. Muut elektiiviset sektiot (ajankohta) sitten riippuvat syistä.

Hätä- ja kiireellisissä sektioissa vauvaparka on jo voinut kärsiä hapenpuutteesta, puhumattakaan äidistä.