NinaTT vastaatko tähän

joo ei kaikkea lapselta tarvi kysyä!

 

*whistle* Suora, asiallinen kysymys

Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89

Jos äiti ei pakota niitä lapasia laittamaan, mihin tarvitaan uhmaamista sen asian suhteen? Tarkoituksena on opettaa lapselle, että hänen tulisi laittaa ne päälleen itsensä, ei vanhempansa takia.

Kun lapsi esimerkiksi edelleen lyö toisinaan päänsä siihen yhteen ja samaan pöytään, johon se on sitä kopsautellut viimeisen vuoden ajan, eikä todellakaan muista varoa sitä ohi kulkiessaan, niin mitä ihmeen hyötyä olisi siitä, että hänen antaisi esim. palella ulkona ilman käsineitä, kerrasta toiseen, jos voin ne hänelle pukea vastusteluista huolimatta?

Sama koskee monia muita "oppiläksyjä", joiden luulisi jo menneen perille, mutta kun ei. Lapsi laittaa vieläkin kätensä oven väliin, vaikka on satuttanut itsensä siten jo pari kertaa. Lapsi ottaa edelleen kiinni hellan reunasta, vaikka on siihen näppinsä polttanut. Vastustelee vieläkin joskus kakkavaipan vaihtoa, vaikka on todellakin takamus ärtynyt liian pitkään vaipassa hautuessaan. Jne. jne.

Taaperolla on mitä ilmeisimmin lyhyt muisti. Mitä hyötyä olisi teoriasi mukaan siitä, että antaisin hänen palella joka kerta kun hän talvella ulkoillessamme vastustaisi vaikkapa käsineiden pukemista?

 

[QUOTE="vieras";26392629]*whistle* Suora, asiallinen kysymys [/QUOTE]

En mä osaa ottaa kantaa mihinkään yksittäisiin tilanteisiin/lapsiin taustoja kunnolla tietämättä. En tunne sinua enkä lastasi.

 

[QUOTE="vieras";26390242]joo ei kaikkea lapselta tarvi kysyä![/QUOTE]

No hölmöähän se olisi. Ei siis minunkaan mielestäni.

 

En mä osaa ottaa kantaa mihinkään yksittäisiin tilanteisiin/lapsiin taustoja kunnolla tietämättä. En tunne sinua enkä lastasi.

Eli yksittäisiin tapauksiin et voi ottaa kantaa, mutta voit yleisesti puhua, ettet esim. ymmärrä miksi joku lapsi vaikka vastustaisi pukemista. Eikös siinä yleisellä tasolla puhumisella käsitetä paljon enemmän niitä yksilötapauksia, joiden taustoja et voi tietää??

Et muuten kommentoinut ollenkaan uhma-asiaa? Miten itse määrittelet uhman?

Jotenkin muuten ihmetyttää, että ideologia, jonka tarkoituksena on ilmeisesti kunnioittaa lasta ja lapsen kehoa ym., kannustaa toistuvasti tuottamaan kipua lapselle. Kuuluuko tää ihan oikeasti tohon kiintymyysvanhemmuuteen vai onko se vaan sun/ninaTT:n tulkintaa? Siis puhun tosta pakkasella toituvasti lapsen ulos viemisestä ilman asianmukaisia vaatteita, jotta lapsi paleltuisi ja ymmärtäisi miksi vaatteet on oltava.

 

Tää hanska asia on niin hupaisa, ja vähänkö tästä on väännetty kättä täällä vuosikausia!

Ite muistan tossa paukkupakkasten aikaan (-20 C) naureskelleeni jo vuosia sitten tälle jutulle. Lapsi nääs repi jatkuvasti niitä hanskoja pois ja kieltäytyi laittamasta takasin. Ei tullu mieleenkään olla laittamatta niitä takasin, koska tuskin tolla pojalla olis enää käsiä, jos olis itse saanut asiasta päättää. Ihan älytöntä.

Mutta nää taitaakin olla niitä "kiintymysyuhden vanhemmuuden hyviä omalle kohdalle osuavia periaatteita" noudattavien kuvailemia "erikoistapauksia".

Haha. Jokseenkin hedelmätön keskustelu, kun säännöt muuttuu AINA matkalla.

 

[QUOTE="Elto";26368984]Juuri näin. Ja kun traumoista puhutaan, lapsi saa siitä traumoja, että hän joutuu tekemään päätöksiä yksin, pieni ihminen. Äidin ja isän pitää olla vahva ja turvallinen aikuinen ja olla turva lapsen elämässä ja turvallinen päättäjä lapsen elämää koskevissa kysymyksissä(tämä EI tarkoita lapsen jyräämistä tai lapsen henk. tai fyys. pahoinpitelyä, ennenkuin joku siitä alkaa huutamaan) Vaan että aikuinen ohjaa ja huolehtii lapsen elämästä ja tekee isot ja tärkeät päätökset pienen lapsen elämässä. Silloin lapsi ei koe turvattomuutta. Vaan lapsi kokee olonsa turvalliseksi.

Lastenpsykiatri: Valta perheiss[/QUOTE]

Näin juuri.

Hammaspesu ja muut vastaavat asiat ovat sellaisia, joista vanhempi voi päättää ihan vain koska on vanhempi ja viisaampi ja tietää kuinka on lapsen kannalta parempi. Ja lapsen tulee voida luottaa siihen, että vanhemman hänen puolestaan tekemät päätökset esimerkiksi hammaspesun suhteen ovat hänen hyväkseen.

 

Näin juuri.

Hammaspesu ja muut vastaavat asiat ovat sellaisia, joista vanhempi voi päättää ihan vain koska on vanhempi ja viisaampi ja tietää kuinka on lapsen kannalta parempi. Ja lapsen tulee voida luottaa siihen, että vanhemman hänen puolestaan tekemät päätökset esimerkiksi hammaspesun suhteen ovat hänen hyväkseen.

Minusta se raja kulkee juuri lapsen terveydessä. Hampaidenpesu on siis ehdotonta. En vääntäisi lapsen suuta väkisin auki, mutta tavalla tai toisella ne pitäisi pestä.

 

Onpahan turha keskustelunaloitus. Varmaan kukaan enää 10 vuoden päästä muistaa jotain Evelyniä, jota imetettiin 5-vuotiaaksi.

 

Onpahan turha keskustelunaloitus. Varmaan kukaan enää 10 vuoden päästä muistaa jotain Evelyniä, jota imetettiin 5-vuotiaaksi.

No mitä hlkettiä nostat ylipäänsä tällaisen kuolleen ketjun jälleen esiin?? Anna olla jo, vai tytsikö se siellä yrittää jatkaa kuollutta keskustelua...?

 

[QUOTE="ninaTT";26921810]Ohhoh, jopas siel on höpisty sivukaupalla O_O

Kyllä lapsi saa kieltäytyä osallistumasta jos tahtoo Tähän mennessä ei ole kieltäytynyt.[/QUOTE]

No jos olisit vastannut asiallisesti ensimmäisellä sivulla, tällaista vääntöä tuskin olisi tullut ;-)

Tarkoitatko siis, että olet kysynyt lapseltasi hänen mielipidettään ihan vastasyntyneestä saakka siihen, haluaako hän antaa omalla nimellään ja imetyskuvillaan varustettuja haastatteluja valtakunnallisiin sanomalehtiin ja nettilehtiin?

Tämän kasvatussuuntauksen ideanahan on kaiketi (toim. huom. kuten ihan taviskasvatuksessakin) antaa lapsen osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon oman ymmärryksensä ja kehitystasonsa puitteissa. Kuten aikaisemmin kerroit, lapsesi saa esimerkiksi vapaasti ottaa jääkaapista syötävää yöllä, jos nälkä yllättää, tai lähteä ulos yöpuvussa.

Näin ollet tarkoittanet sitten myös, että nyt jotakuinkin parivuotias (?) lapsesi on ollut ihan vastasyntyneestä saakka riittävän kypsä ymmärtämään, mitä tarkoittaa esimerkiksi digitaalinen jalanjälki, ei-toivottu julkisuus tai oikeus yksityisyyteen?

Herranen aika, sinullahan on todellinen ihmelapsi siellä kasvamassa.

 

[QUOTE="vieras";26929820]No jos olisit vastannut asiallisesti ensimmäisellä sivulla, tällaista vääntöä tuskin olisi tullut ;-)

Tarkoitatko siis, että olet kysynyt lapseltasi hänen mielipidettään ihan vastasyntyneestä saakka siihen, haluaako hän antaa omalla nimellään ja imetyskuvillaan varustettuja haastatteluja valtakunnallisiin sanomalehtiin ja nettilehtiin?

Tämän kasvatussuuntauksen ideanahan on kaiketi (toim. huom. kuten ihan taviskasvatuksessakin) antaa lapsen osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon oman ymmärryksensä ja kehitystasonsa puitteissa. Kuten aikaisemmin kerroit, lapsesi saa esimerkiksi vapaasti ottaa jääkaapista syötävää yöllä, jos nälkä yllättää, tai lähteä ulos yöpuvussa.

Näin ollet tarkoittanet sitten myös, että nyt jotakuinkin parivuotias (?) lapsesi on ollut ihan vastasyntyneestä saakka riittävän kypsä ymmärtämään, mitä tarkoittaa esimerkiksi digitaalinen jalanjälki, ei-toivottu julkisuus tai oikeus yksityisyyteen?

Herranen aika, sinullahan on todellinen ihmelapsi siellä kasvamassa.[/QUOTE]

Lapsi osallistuu oman kehitystasonsa ja ymmärryksensä puitteissa, oli se taso ja ymmärrys minkälainen tahansa Useimmiten pieni lapsi jättää suuren osan päätöksistä aikuiselle, koska hänellä itsellään ei ole mielipidettä. Jos lapsella yhtäkkiä ilmenee mielipide, niin sitä tulisi kunnioittaa.

Eli siis: Toistaiseksi lapsi ei ole kieltäytynyt. On valinnut luottaa minun arviooni tilanteesta. Yksinkertaista! Aivan niin kuin pieni lapsi voi myös luottaa vanhemman arvioon pukemistilanteessa tai nukkumaanmenotilanteessa, jos ei itsellään satu olemaan vahvaa mielipidettä aiheeseen.