Olen epäonnistunut kasvattajana täysin =(

  • Viestiketjun aloittaja Kauhukakaran äiti
  • Ensimmäinen viesti
Kauhukakaran äiti
Kellään ei ole varmaan niin kamalaa lasta kuin meillä =(
Tyttö täyttää kohta 7v ja aina vaan pahemmaksi menee. Joka asiasta sanoo ja kiukuttelee vastaan, olen kurkkua myöten täynnä sitä suun soittoa ja vänkyttämistä!! Mikään ei auta; jos jättää asian huomioimatta tai antaa rangaistuksen!
Jos asiat ei mene niinkuin haluaa, alkaa hillitön kiukuttelu ja ovien paiskominen. Tänään esim. koulussa veti sellaisen soun taas että sai hävetä silmät päästään...! Piti laittaa nauhakengät jalkaan niin yhtäkkiä se ei muka onnistunutkaan vaikka varsin hyvin saa. Oli suuttunut niin että oli paiskonut kenkiään pitkin luokkaa ja hukannut ne =(
Minä en ymmärrä missä olen epäonnistunut niin pahasti. Olen aina yrittänyt opettaa moraalisesti oikein, en ole ollut liian lepsu jne.
 
:hug: vitsit ett tiiä kuin 'kiva kuulla' ett on muitakin samanmoisen assiin kans painivia..
meilä neiti vitonen on kyllä jo 8v mut just tuommosta aivan älytöntä rajanvääntöö aina ja joka asiassa, siis vanhempien kanssa onneks toistaseks vaan..opettajalta tuleva palaute on ollu niin ylistävää ett en aina tiiä puhuuko samasta lapsesta :ashamed: iltsissä ossaa sit taas tuittuilla ihan kunnolla, kait se väsy painaa jo siinä vaiheessa päivää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei ole muita lapsia eikä varmaan koskaan enää tulekaan =(
:hug: niinku joku jo sano, parhaas teet ja se piisaa. miula on tuon meiän neitin kans semmonen olo ett tarvii vaan testata onko asiat ihan oikeesti niinku sanotaan vai saisko inttämällä läpi :|
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja Maura:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei ole muita lapsia eikä varmaan koskaan enää tulekaan =(
:hug: niinku joku jo sano, parhaas teet ja se piisaa. miula on tuon meiän neitin kans semmonen olo ett tarvii vaan testata onko asiat ihan oikeesti niinku sanotaan vai saisko inttämällä läpi :|
No en sit tiiä et onko se oikeasti tyhmä vai mitä, mutta koskaan ei ole saanut inttämällä tahtoaan läpi ja silti jaksaa aina vaan... =(
 
Se on toi ikä tai toisilla toi vaihe tulee aiemmin ja toisilla myöhemmin eli vasta koulun alettua (monilla jo eskariaikaan).

Toisilla lapset temppuilevat vain kotona, joka on vanhemmille raskasta, mutta toisilla se temppuileminen (kuten meillä myös) jatkuu koulussa/eskarissa/päiväkodissa, joka taasen on äärimmäisen noloa ja ikävää vanhemmille.

Mä jaksan uskoa, että teilläkin neiti rauhoittuu kun ikää tulee vähän lisää, mutta jos ei niin sitten on syytä miettiä "ammattiapua".
 
meillä kans neiti joka 8vuotta ja hirvee kädenvääntö joka asiasta.osaa olla koulussa kunnolla mut sit kaikki purkautuu kotona.eilen viimeks läksyjen kanssa,kirjat lenti ja itketti ja mikään ei onnistunut.meillä on toi uhma vaihe kestänyt koko lapsen eliniän joten ei varmaan helpommaks muutu vielä moneen vuoteen.ja ekalla oleva poikamme on nyt kans alkanut uhmailemaan kunnolla.ei meinaa kiellot mennä kaaliin asti ei sit millään vaikka tähän asti ollu oikee enkeli käytökseltään ihan toista maata kuin tuo tyttö.
meilläkään ei auta arestit,ei huuto,ei kiristys ei mikään toivoton kohta olen.mutta osaahan nuo lapsoset ihaniakin olla ja kilttejä kun sellanen päivä sattuu.
 
tahmis
..suosikkilausahdustani jälleen, Jari Sinkkonen: "normaali lapsi on harvoin ihana"; en osaa muuta sanoa kuin että huutavalle, kiukuttelevalle muksulle ei auta huuto, rangasitukset eikä uhakilut. Pysy viilipyttynä, laske kymmeneen, mene lapsen luokse, sano jotain, halaa tai silitä ja sano että annat hänen olla vähän aikaa rauhassa, tulet kohta takaisin. Tätä voi joutua toistamaan mutta kyl se siitä rauhoittuu..
 

Yhteistyössä