Olen ihan turta

Ihan henkisesti ja kaiketi fyysisestikin.

 

mikä hätänä?

 

mikä hätänä?

Kaikki mättää vaan, mutta eiköhän se tästä, aina vaan eiköhän se tästä, ajattelee muita, mutta kukapa koskaan ajattelisi mua
:/

 

Kerro vaan. Yllättävästi helpottaa kun saat sen "sanottua".

 

Kerro vaan. Yllättävästi helpottaa kun saat sen "sanottua".

Kuulin yhdeltä taholta että oon eriarvoisesti kohdellut lapsiani, mikä ei pidä paikkaansa, ja se sai aikaan kauhean riidan. Nyt harmittaa sekä riita että se, etteikö mut ikänsä tuntenut ihminen tiedä mitä oon kaikkien lasteni eteen tehnyt.

Mä oon ihan hukassa, itkettää ja huolettaa, kun on itkettänyt ja huolettanut tähänkin asti.

 

:hug:

 

Onko kyseessä isokin asia, eli oliko tämä taho nyt sitä mieltä, että joku lapsoistasi kärsii tilanteesta? Oliko hänen väitteissään minkäänmoista perää?

Ja mitä minä seuraavaksi sanon, EI ole tarkoitettu suoraan sinulle, vaan ihan yleisesti asiaa pohdiskelen... Joskus käy nimittäin niin (minullekkin on käynyt), että itse on niin "syvällä" jossain jutussa, ettei näe tilanteen kokonaisuutta.

Sivustakatsoja pystyy monesti katsomaan asiaa monelta kantilta, ja yleensä puolueettomasti. Itse on liian lähellä nähdäkseen metsää puilta. Siksipä minä olen nykyään hyvin kiitollinen ystävien ja tuttavien "neuvoista/huomautuksista". Pohdinan jälkeen osassa on perää, mutta osaan kommenteista voi onneksi todeta, että sivustakatsoja on saanut väärän kuvan.

Sitten on myös tulkinnallisia eroja. Jollekulle on ihan kamalaa ja tavatonta asia, joka on toiselle ihan arkipäivää ja normaalia. Tuliko teille riitaa nimenomaan tulkinnallisista eroista, vai oliko kommentoija ymmärtänyt asiat väärin?