"väsynyt äiti"
En tiedä kauanko enää kestän tätä.. Esikoiseni on nyt vuoden vanha ja tunnen itseni liian väsyneeksi. Parisuhde mättää ja pahoin, eikä lapsenkaan kanssa ole helppoa. Olen lukenut ja kuullut, että parisuhde on koetuksella pikkulapsivaiheen alussa, eikä esimerkiksi seksihalujen katoaminen siten tule yllätyksenä. Olin vain jotenkin kuvitellut, että halut alkaisivat tässä vaiheessa jo pikkuhiljaa palaamaan. Päinvastoin ajatuskin seksis etoo, ja tämä ymmärrettävästi vaikuttaa parisuhteeseemme. Mieheni on hermorauniolla eikä anna minun olla rauhassa, aina valittamassa asiasta. Harrastamme seksiä vähintään kerran viikossa, itse en siitä saa mitään. Riitelemme paljon ja tuntuu, että kaikki tunteet ovat miestäni kohtaan kuolleet. Outo ajatus, että ihminen, jota vielä ennen synnytystä niin palavasti rakastin tuntuu nyt vain pelkältä rasitteelta. Ainoa asia, mitä häneltä kaipaan on lapsen hoito aamuisin, että voisin edes vähän nukkua.
Sitten se väsy. Olen nyt vuoden nukkunut max. 4 tuntia yhtenäistä unta. Lapsi herää systemaattisesti öisin huutamaan kaksi/kolme kertaa yössä. Lopetin yöimetyksen kaksi kuukautta sitten, ja tilanne on vain pahentunut. Ennen heräilyyn auttoi rinta, nyt ei edes syli. Usein rauhoitteluun menee puolesta tunnista tuntiin. Yritän myös nukuttaa vieressä, mutta ei auta. Monta kertaa annankin rintaa aamuyöllä 6:n maissa, koska silloin huuto ei yleensä enää lopu millään.
En osaa kontrolloida enää itseäni, varsinkaan öisin. Eilenkin aloin kiljua täysiä vauvan itkiessä ja tuntui, että sekoan. En ikinä vahingoittaisi lasta, mutta joskus pidän häntä väkisin makuuasennossa tai työnnän hänet makaamaan vihaisesti. Tämä käytös ei tietenkään auta asiaa yhtään, mutta näin kuitenkin tapahtuu.
Ensimmäinen ajatus joka ikinen aamu on, että voi kumpa olisi jo ilta ja pääsisin takaisin sänkyyn. En jaksa enää mitään, eikä mikään kiinnosta.
Onko tämä normaalia väsymystä vai jotain muuta? Miten pystyisimme taas nukkua?
Sitten se väsy. Olen nyt vuoden nukkunut max. 4 tuntia yhtenäistä unta. Lapsi herää systemaattisesti öisin huutamaan kaksi/kolme kertaa yössä. Lopetin yöimetyksen kaksi kuukautta sitten, ja tilanne on vain pahentunut. Ennen heräilyyn auttoi rinta, nyt ei edes syli. Usein rauhoitteluun menee puolesta tunnista tuntiin. Yritän myös nukuttaa vieressä, mutta ei auta. Monta kertaa annankin rintaa aamuyöllä 6:n maissa, koska silloin huuto ei yleensä enää lopu millään.
En osaa kontrolloida enää itseäni, varsinkaan öisin. Eilenkin aloin kiljua täysiä vauvan itkiessä ja tuntui, että sekoan. En ikinä vahingoittaisi lasta, mutta joskus pidän häntä väkisin makuuasennossa tai työnnän hänet makaamaan vihaisesti. Tämä käytös ei tietenkään auta asiaa yhtään, mutta näin kuitenkin tapahtuu.
Ensimmäinen ajatus joka ikinen aamu on, että voi kumpa olisi jo ilta ja pääsisin takaisin sänkyyn. En jaksa enää mitään, eikä mikään kiinnosta.
Onko tämä normaalia väsymystä vai jotain muuta? Miten pystyisimme taas nukkua?