Jos pelastuksen voisi menettää, niin Raamattu olisi täynnä ristiriitoja.
Raamattu opettaa, että jokaisella Jeesukseen uskovalla/luottavalla on ikuinen elämä:
Joh. 6:47 "Totisesti, totisesti sanon teille: sillä, joka uskoo minuun, on iankaikkinen elämä."
Mikäli tämä ikuinen elämä päättyisi, se ei olisi kestänyt ikuisesti.
Tämän lisäksi Raamattu opettaa, että maailmassa on vain kahdenlaisia ihmisiä; niitä jotka uskovat, ja niitä, jotka eivät ole uskoneet:
Joh. 3:18 "Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita. Mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainosyntyisen Pojan nimeen."
Kukaan, jotka joutuu hel-vettiin, ei ole koskaan uskonut Jeesukeen. Näin Raamattu selvästi (monessa kohdassa) opettaa.
Kaikille niille jakeille, joiden ihmiset väittävät opettavan, että pelastuksen voi menettää, löytyy selkeä (ja oikea) vaihtoehtoinen tulkinta, joka ei ole millään tavalla ristiriidassa kerran pelastettu, aina pelastettu -opin kanssa.
Esim. tuossa lainaamassasi 2. Pietarin kirjeen 2. luvussa puhutaan vääristä profeetoista/vale kristityistä, jotka puhdistavat elämänsä Jumalan lakeja ulkoisesti seuraamalla (ja käyttävät oikeiden kristittyjen hyväuskoisuutta hyväkseen), mutta eivät ole aidosti uskossa.
Tässä on saarna, jossa tuo koko luku käydään kontekstissaan jae jakeelta läpi:
www.youtube.com