Näitä juttuja lukiessa tulee aina mieleen, että kuinka niin monelle on sattunut kamala anoppi. Koskaan ei miniän oma äiti ole yhtä tunkeileva ja lapsenlapsensa omiva ym. Vai voiko todella olla niin, että äiti käyttäytyy pojan perhettä kohtaan täysin eri tavalla kuin tyttärensä perhettä kohtaan??? Vastailkaa varsinkin te, jotka ette oikein tule anoppinne kanssa toimeen. KIITOS!
Oma äiti ja anoppi
- Viestiketjun aloittaja jossu
- Ensimmäinen viesti
mielestäni
Kyllä varmaan monet äidit ovat kateellisia pojistaan eri tavalla kuin tyttäristään. Sen miniän kanssa sitten kilpaillaan, kummalle se poika tekee niitä töitä. Itse ainakin todennut, että jos pirulle antaa pikkusormen se vie koko käden. Ei niitä vävyjä käsketä töihin eikä tyttäriä, mutta sitä poikaa juoksutetaan varsinkin jos nuorin lapsi ja tottunut siihen jo lapsesta.
Minun tuntemalla anopilla on tapana miettiä minkalaista itsellä on ollut, ja minkälaista nyt on miniöillä, ja suru on puserossa, jos tuntuu, että miniä on pääsemässä ehkä jossain suhteessa helpommalla. (Vaikka todellisuus olisi toinen, kukaan ei pysty toisen kenkiin asettua, joka ajalla on omat ongelmansa). Lapsenlapsia kohtaan tuollainen käytös ei tunnu rakastavalta käytökseltä, koska samalla vahingoittaa lapsenlapsia, kun vaatii koko ajan jotain, ei itse pysty antaa saamatta tai odottamatta itselle jotain, jonkinlaista palkintoa omista uhrauksista. Niinpä ei tunne, että lapsenlapset menettävät vaikka suhde ei läheinen olisikaan.
En usko, että oma äitini on täydellisesti sydämestään kelpuuttanut yhtäkään veljieni tyttöystävää tai vaimoa. Aina heistä tainnut vikoja löytyä.
Minun tuntemalla anopilla on tapana miettiä minkalaista itsellä on ollut, ja minkälaista nyt on miniöillä, ja suru on puserossa, jos tuntuu, että miniä on pääsemässä ehkä jossain suhteessa helpommalla. (Vaikka todellisuus olisi toinen, kukaan ei pysty toisen kenkiin asettua, joka ajalla on omat ongelmansa). Lapsenlapsia kohtaan tuollainen käytös ei tunnu rakastavalta käytökseltä, koska samalla vahingoittaa lapsenlapsia, kun vaatii koko ajan jotain, ei itse pysty antaa saamatta tai odottamatta itselle jotain, jonkinlaista palkintoa omista uhrauksista. Niinpä ei tunne, että lapsenlapset menettävät vaikka suhde ei läheinen olisikaan.
En usko, että oma äitini on täydellisesti sydämestään kelpuuttanut yhtäkään veljieni tyttöystävää tai vaimoa. Aina heistä tainnut vikoja löytyä.
Mulla on aika anoppi, ja aika hankala äitikin. Luulen että siinä vaiheessa kun perustaa perhettä, suhde omaan äitiin on aika paljon kehittynyt siihen mitä se on. Anoppi tulee taas uutena ihmisenä, jonka kanssa kuviot ovat uusia.
Anoppisuhteesta tekee latautuneen se, että jos anopin kanssa menee suksiin ristiin niin suhde mieheenkin on vaarassa...
Anoppisuhteesta tekee latautuneen se, että jos anopin kanssa menee suksiin ristiin niin suhde mieheenkin on vaarassa...
ei saa olla
\
En tarkoita nyt että pitäisi olla napit vastakkain, mutta jos on todella "vaikea" anoppi, niin kyllä miehen pitää siinä vaiheessa valita mikä Hänelle on tärkeintä ja elää sen mukaan... toivottavasti se on oma perhe, ei se entinen!
*ei pahaa anoppia omaava (no ehkä hiukan, lähes sopivasti
*
Suhde mieheen ei saisi olla vaarassa siksi. Tai sitten on asiat huonosti. Ellei kohtuuttomia / perättömistä asioista peräisin olevia vaadi, niin tosimies on vaimonsa puolella, sen ei saisi antaa vaikuttaa jos anopin / vanhempien kanssa tulee ongelma. OMA (nykyinen) perhe AINA tärkein!Alkuperäinen kirjoittaja 08.06.2006 klo 14:04 eloveena kirjoitti:
En tarkoita nyt että pitäisi olla napit vastakkain, mutta jos on todella "vaikea" anoppi, niin kyllä miehen pitää siinä vaiheessa valita mikä Hänelle on tärkeintä ja elää sen mukaan... toivottavasti se on oma perhe, ei se entinen!
*ei pahaa anoppia omaava (no ehkä hiukan, lähes sopivasti
*\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.06.2006 klo 14:52 ei saa olla kirjoitti:\Suhde mieheen ei saisi olla vaarassa siksi. Tai sitten on asiat huonosti. Ellei kohtuuttomia / perättömistä asioista peräisin olevia vaadi, niin tosimies on vaimonsa puolella, sen ei saisi antaa vaikuttaa jos anopin / vanhempien kanssa tulee ongelma. OMA (nykyinen) perhe AINA tärkein!Alkuperäinen kirjoittaja 08.06.2006 klo 14:04 eloveena kirjoitti:
En tarkoita nyt että pitäisi olla napit vastakkain, mutta jos on todella "vaikea" anoppi, niin kyllä miehen pitää siinä vaiheessa valita mikä Hänelle on tärkeintä ja elää sen mukaan... toivottavasti se on oma perhe, ei se entinen!
*ei pahaa anoppia omaava (no ehkä hiukan, lähes sopivasti
Olen samaa mieltä! Valitettavasti olen joutunut kokemaan elämässäni, että oma mies ei ole se tosimies joka seisoo puolisonsa ja oman perheensä takana ristiriitojen ilmaantuessa hänen vanhempiensa ja minun välille. Koenkin että vanhemmat ovat hänen perheensä, emme me. Näitä aina puolustelee vaikka ovat olleet todella ilkeitä minua kohtaan, syy laitetaan minun niskaani ja vanhemmat ovat AINA oikeassa. Yritä siinä uskoa tulevaisuuteen...
Meidän liiton on tuhonnut tämä miehen keskenkasvuisuus ja isovanhemmat jotka eivät ymmärtäneet, että parisuhdeongelmat eivät todellakaan ratkea sillä, että he sekaantuvat ja puolustelevat poikaansa ja haukkuvat miniäänsä kaikille... Eroa olen siis vakavissani harkitsemassa.