Ongelmatilanteita uhmaikäisen kanssa

Meillä seuraavat tilanteet ovat rasittavia ja ongelmallisia melkein joka päivä:

* Lapsi ei halua pestä käsiään ennen ruokailua, jos viemme hänet väkisin pesemään ne, ei syö, itkee ja huutaa vaan
(päivähoitopaikassa ei ongelmia asiassa, uskoo paremmin hoitajaa )

* Lapsi ei halua olla yhtään itsekseen iltaisin, vaatii koko ajan seuraa ja leikkikaveria meistä jommastakummasta vanhemmasta.

* Lapsi ei suostu nukkumaan yksinään omassa huoneessaan, koska sanoo, että häntä pelottaa. Onko hänet siis jotenkin väkisin vaan opetettava siihen vai onko joku ikä, milloin alkaisi viihtymään omassa huoneessaan paremmin ?


Meillä vanhemmilla ei ole yhtään kahdenkeskistä aikaa iltaisin ja se on minusta aika rasittavaa ! Jos jollakulla neuvoja, niin antaa tulla !

 

Tuo on todella ymmärrettävää että haluaa teistä jommankumman huomion kokonaa itsellensä hoitopäivän päätyttyä koska sillä on varmasti ollut teitä ihan ääretön ikävä ja illan sitten tankkaa huomioo ja läheisyyttä taas seuraavaa hoitopäivää varten.Miten teidän vapaa päivät menee?Onko ne helpompia vai onko hoitopäivät selvästi haastavampia?

Pimeänpalko kuuluu tiettyyn ikään ja se menee aikanaan ohi, selvää tietysti on että tarvitsette jonkun ratkaisun siihen että selviätte sinne asti.Oisko esim valojen päälle jättämisestä apua?Yövalo?
Vai pelkääkö se jotain muuta kuin pimeää?

Tuohon käsienpesuun, mä kyllä vaan väkisin pesisin ne ja sitten jos ei syö niin sitten ei, seuraavana iltapala.Kyllä se siihen taipuu kun huomaa että muuta keinoa ei ole.Ensin varmasti kyllä kokeilisin pehmeämpää vaihtoehtoa eli en toisi sitä huutavana pöytään vaan yrittäisin saada rauhoittumaan, jos ei auta kertoisin että "me mennään nyt syömään tule sitten perässä kun oot rauhoittunut" ja sitten vaan menisin syömään enkä enään kiinnittäis huutoon mitään huomioo, sitten kun lapsi tulis perässä kehuisin kuinka mukavaa on kun hän tuli kanssamme syömään.
Ja sitten vois kokeilla et auttaako vaan se että lapsi saa ottaa ite saippuaa käsienpesutilanteessa.

Mihin aikaan teidän lapsi sitten menee nukkumaan kun teille ei jää iltaisin omaa aikaa?Uskon että jos kahdenkeskistä aikaa ei oo se alkaa kyllä varmasti syömään hermoja ja parisuhdetta.

Zemppiä!

 

Lapsi ja isi menevät nukkumaan siis samoihin aikoihin eli saattaa mennä jopa iltakymmeneen, mikä minusta on liian myöhäinen pikkulapselle, koska nousevat arkisin jo kuuden maissa. Olen yrittänyt puhua sen puolesta, että tyttö opetettaisiin nukkumaan omassa sängyssään omassa huoneessaan, että meille vanhemmille jäisi edes tunti yhteistä aikaa iltaisin !! Mies ei ole asiaa pitänyt tärkeänä

 

Meillä poika 2v4kk ja välillä käsien pesu ottaa koville, mut sitku selittää, et tulee kipeeksi yms, ni pesut onnistuu ja varsinkii, ku on oma sammakkosaippua.... Iltaisin poika menee nukkuu 20.30-21 ja hänelle luetaan iltasatu omassa huoneessa sen jälkeen valot sammuksiin ja unilaulut hiljaselle soimaan. Istutaan huoneessa niin kauan ennen, ku poika on melkein nukahtanut ja sit lähdetään pois. Poika nukkuu lähes joka yön omassa huoneessa, mut sit joku yö tulee väliin nukkuu...

 

Kymmenen kuulostaa kyllä aika myöhäiseltä. Mitä jos jompikumpi nukuttaisi lapsen omaan huoneeseen aiemmin. Eli on läsnä kunnes lapsi nukahtaa. Näin meillä tehdään. Meillä lapset menee nukkumaan 20.00. Nukahtavat nopeasti, kun tietävät, että on läsnä. Parisuhteelle jää sitten mukavasti aikaa, kun itse menee vasta 22 jälkeen nukkumaan.
Uhmajutuissa olen todennut hyväksi keinoksi vaihtoehdot. Kun antaa lapsen valita jotain niin sujuu yleensä helpommin. Esim. pesetkö itse kätesi vai auttaako äiti? Laitatko itse saippuaa vai äiti? Kumpaan pyyhkeeseen pyyhitään? lapsi kokee, että saa valita ja päättää jotain itse, mutta äiti siis tarjoaa vaihtoehdot, joita ei siis voi valita.
Ruoka on sinä aikana kuin on. Voi valita, käveleekö itse ruokapöytään vai kannetaanko. Syökö haarukalla vai lusikalla. Jos ei syö niin sitten ei syö. Seuraavalla aterialla sitten. Uhma loppuu aika nopeasti, kun ne rajat todetaan pitäviksi.

 

Nukahtamisesta. Minustakin klo 22 kuulostaa myöhäiseltä, nukkuuko pitkät päiväunet hoidossa? Nukkumaanmenoon täytyy varmaan tehdä jotain muutoksia (unikoulua, mutta myös jotain lapsesta mukavaa juttua). Meillä on joskus soitettu unimusiikkia ja lapsi saa sänkyyn kirjoja, joita "lukee" hetken ennenkuin valot pistetään pois. Vanhemmat menevät omiin hommiinsa, mutta kyllähän sitä joskus tullaan takaisin keskustelemaan nukkumisesta... Meillä tämä on toiminut jo kauan, joten heti varmaan muutos ei teillä onnistu. Mutta pikkuhiljaa? Univaloa tai valo huoneen ulkopuolelta voi auttaa asiassa ja tottakai kannattaa keskustella mikä pelottaa ja yhdessä "tehkää" niille jotain.

Mutta tietty vastapainoksi lapsen kanssa yritetään olla aktiivisesti hoidosta tulon ja nukkumaanmenon välillä. Nyt meillä poika leikkii hetken yksin huoneessaan ennen nukahtamista. Kun nukkumaanmeno on jo klo 20, niin eihän tässä ole ongelmaa. Puolet illasta äidille ja puolet isälle...

Mulla ei taida olla mikään hirvee uhmis, koska asioista ei kauaa tapella. Pienissä asioissa annan periksi ja isoissa en. Ei se huuto mua haittaa, kunhan kokoaika ei ole huutoa...

 

Tyttömme saa nukkua pph:lla noin klo 6.30-8 ja sitten päikkärit jopa 2 tuntia. Jos nuo päikkärit jäisi pois, niin varmasti nukahtaisi iltaisinkin jo aiemmin. Mutta hänet on ensin opetettavana menemään sinne omaan huoneeseensa ja omaan sänkyynsä, nyt ei viihdy siellä yhtään emmekä ole jaksaneet vielä olla tiukkoina asiassa.

Niinpä meillä vanhemmilla ei ole yhtään yhteistä aikaa iltaisin.
Käsienpesussa on tytöllä oma saippua ja oma pyyhe, mutta ei silti meinaa aina onnistua sovulla tuo syöminen ja yleensä pyytää jo jotain ruokaa heti, kun tulee kotiin ja alkaa katsoa lastenohjelmia klo 17. Olenkin miettinyt, pitäisikö alkaa tarjoamaan lämmin iltaruoka jo ENNEN lastenohjelmia ? Nyt olemme syöneet vasta niiden jälkeen yhdessä koko perhe klo 18. Me vanhemmat olemme juoneet vasta kahvit noin klo 17.

Paljon tässä on miettimistä.. Kiitos vastauksista !!! :heart:

 

Nuo 6.30-8 unet kai voisi kokeilla jättää pois? Päiväunille vaikka sitten aikaisemmin 11? Varmasti tulisi uni aikaisemmin illalla. Mutta vaikka unet jättäisikin niin silti aika myöhään se nukkumaan meno. Ennen klo 15 nukutut päiväunet ei pitäisi vaikuttaa uniin. Kun vertaan meidän uhmikseen, joka nukkuu 20-7, mutta jättää taas päiväunet usein väliin. Eli kyllä se lapsi sitten jostain päästä karsii niitä unia automaattisesti, mutta mielummin päivästä kuin yöstä. Ne iltayön nukkutunnit ovat vielä aivojen kehitykselle tärkeimmät.
Mutta alatte vain laittaa lapsen aiemmin nukkumaan, omaan huoneeseen ja ootte aluksi siinä läsnä, ettei tule turvaton olo tule. Kaikkihan nämä muutokset on tavallaan vanhempien tehtävä. Lapsi panee toki aina hanttiin.
Klo 18 on kyllä aika myöhäinen aika syödä! Meinaan lapselle! Jos on hoidossa saanut välipalan kahden maissa. Meillä aikataulut on lasten mukaan ja ruoka on aina ennen lastenohjelmia. Meillä ei aikuiset edes syö iltaruokaa. Jos ruoka on aiemmin ja nukkumaan aiemmin niin tukee tosisiaan.
Tsemppiä vaan rutiinien muutoksiin!

 

No tämä rytmi on muodostunut sen mukaan, että muut lapset tulevat pph:lle hoitoon vasta 8:ksi ja tyttömme on tosiaan ihan poikki aamuisin, menee kuulemma heti nukkumaan kun sisään tulee sinne. Ja ruokailu siellä on kaikille klo 11, pvunet klo 12-14. Jepulis, nyt yritämme helmikuun aikana saada tytön nukkumaan omassa huoneessaan itekseen ! Tulee kyllä varmasti olemaan kova tappelu, olen varautunut viikkokausien taisteluun.. Pitää miettiä tuota iltaruokaakin, jos se onnistuisi ennen lastenohjelmia.

Lisää vaan vinkkejä ja kokemuksia asiasta ! Miten saada lapsi viihtymään omassa huoneessaan, jos siellä on oma pieni lukuvalo sekä yövalo, ovi auki vanhempien kamariin yms...

 

* Käsien pesuun kannattaa ottaa avuksi vaikka hyväntuoksuista saippuaa (lapsi voi vaikka itse valita kaupasta) ja jokin kiva pyyhe, johon sitten pyyhitään kädet. Meillä 1v8kk poika tykkää kovasti kun Muumipappa sanoo päivää, kun on pessy kätensä ja 4v. poika tykkää raparperi-ruusunmarja saippuasta.

* Iltaisin kannattaa varmaan vähän aikaa leikkiä lapsen kanssa ja kun leikki pääsee vauhtiin, niin sitten voit sanoa, että nyt äidin pitää mennä laittamaan pyykit kuivumaan, astiat koneeseen jne. Yleensä lapsi on tähän tyytyväinen kun aikuinen edes vähän aikaa leikkii mukana.

* Omaan huoneeseen jääminen iltaisin onkin vähän kinkkisempi juttu, mutta väkisin en yrittäisi. Lasten pelot tulee ottaa tosissaan eikä vähätellä niitä jos ne on todellisia. Yleensä oman lapsen tuntee sen verran hyvin, että tietää jos hän todella pelkää eikä yritä vedättää sillä. Kannattaa antaa vaikka kattovalon palaa aluksi ja kun lapsi on nukahtanu sänkyynsä, niin sammuttaa se. Lapsen kanssa voi myös jutella asiasta ja kertoa että olette itse viereisessä huoneessa eikä ole mitään hätää. Myös kiva mutta tarpeeksi rauhallinen musiikki voi auttaa nukahtamaan omaan huoneeseen.

Ajan kanssa tällaiset asiat yleensä menevät ohi ja sitten tulee taas uusia kompastuskiviä. Tsemppiä ja jaksamista! :hug:

P.S: Meillä ollaan syksystä asti syöty iltaruoka ennen YLEn lastenohjelmia ja hyvin on sujunu. Ja varsinkin nyt digiboxi aikana on helppo laittaa ohjelma tallennukselle jos ei ruokaa ehdi syödä ja isompi poika katselee ohjelman alun sitten pikku kakkosen jälkeen.

 

Käsienpesuun auttaa tosiaan joku kiva saippua. Meillä tytöt ainakin ihan innoissaan lutraa käsiään kun on prinsessasaippuaa ja käsipyyhkeinä omat suosikki muumit.

Iltasin kannattaa leikkiä hetki (15-30min) lasten kanssa ja kuunnella lasten kuulumiset päivän tapahtumista. Meillä lapset tykkää kertoa tarha kuulumisensa ja nauttii siitä kun ollaan hetki ihan vaan lapsille. Joskus ei vaan jaksa ja olis ihana jutella miehen kanssa, mutta lapset tarvii huomiota kun ovat päivän erossa vanhemmistaan.

Nukkumaan mennessä meillä luetaan iltasatu lapsille (nukkuu samassa huoneessa) ja se kumpi on lukuvuorossa istuu lasten huoneen ovella niin kauan kun lapset nukahtaa (5-20min)
Meillä tää ei tuota tuskaa eikä hankaluuksia kun lasten huoneen ovelta näkee esim. telkkarin joten voi samalla ite tuijotella niitä hömppä-sarjoja...

 

No kun meillä on ollut tytöllä oma saippua käsienpesuun, saa itse valita sen kaupassa ja on myös omia pyyhkeitä. Nyt haluaa pestä kädet mielummin keittiön altaassa kuin vessassa jostain syystä, hoh hoijaa..

Kyllä mekin heti vaihdetaan kuulumisia kun lapsi kotiutuu, mutta illat kaipaa koko ajan seuraa jommastakummasta vanhemmasta ! Se on meistä aika rasittavaa ja omassa huoneeessa ei viihdy hetkeäkään yksin, lelut on siellä missä me muutkin olemme.

Iltasatu joo, nukahtaa kymmeneen mennessä.. Yritämme nyt helmikuun aikana opettaa nukkumaan omassa sängyssä omassa huoneessaan, ovi auki meidän kamariin silti. Pitää ostaa hänelle omia valoja sinne. Ihan myönteisesti on asiaan suhtautunut, kun on asiasta jo etukäteen puhuttu. Pikkuhiljaa se tästä ehkä.. :wave:

 

Meilla on kaksi tyttoa (4v. ja 6v.) eivatka he leiki edes kahdestaan omassa huoneessaan ylakerrassa vaan olohuoneessa, missa ollaan koko perhe. Monet illat kuluukin mukavasti yhdessa pelaillen ja leikkien. Jos kavereita tulee kylaan, niin sitten kylla leikki sujuu omassakin huoneessa.

Minusta on aika surullista luettavaa, etta haluttais lapsi iltaisin omaan huoneeseen leikkimaan, koska lapsen lasnaolo koetaan rasittavana. Nain mina ainakin asian ymmarsin.

 

Minusta on aika surullista luettavaa, etta haluttais lapsi iltaisin omaan huoneeseen leikkimaan, koska lapsen lasnaolo koetaan rasittavana. Nain mina ainakin asian ymmarsin.

No tuskin asia ihan näin on. Kyllä minäkin olen huokaissut helpotuksesta kun poika suostui ekan kerran leikkimään viereisessä huoneessa itsekseen. Kyllä se vain imee mehuja, kun joku roikkuu tauotta lahkeessa ja vaati jakamatonta huomiota.

Hyvinhoidettu parisuhde parantaa perhe-elämää monin verroin ja myös omaakin aikaa vanhemmat hetken tarvitsevat.

 

Meillä lapsella on jakamaton huomio iltaisin. Tosin olenkin yh, joten meillä ei ole koskaan ongelmaa kuka nukuttaa tai pesee pyllyn. Reilut parivuotias poikani haluaa seurustella iltaisin äidin kanssa ja jutella päivän tapahtumista. Se on sitä samaa tarvetta jakamiseen, kuin meillä aikuisillakin on. On kiva, kun kuunnellaan ja tulee nähdyksi. Silloinhan se lapsi tuntee olevansa tärkeä ja rakas. Omaa aikaa ei paljon jää, ehkä tunti kaksi pojan nukahtamisen jälkeen. Senkin yleensä kulutan kotihommiin, leffaan tai luen.

Oletteko nähneet sen MLL:n mainoksen "muistatko enää, miltä tuntuu olla lapsi"?

 

MarjaK: Meillä ei tyttö halua olla kanssa omassa sängyssään. Nukkuu meidän välissä, menee tosin itse sänkyyn eikä vaadi meitä mukaansa, mutta valoja on päällä. On tosi herkkä nukkuja ja toivotaan että siirtyisi omaan sänkyyn. Hän nukkuikin omassa sängyssään jonkin aikaa, mutta uusi vuosi ja paukut toivat neidin takaisin meidän väliin.

 

Mulla tai miehelläni ei lapsena ollut vanhempien huomiota paljoakaan, koska olemme molemmat kotoisin maalta ja vanhemmat teki kotityöt, navettatyöt ja hoitivat siinä sivussa meitä lapsia sekä muita kotona asuvia vanhoja sukulaisia. Eli eipä ole kokemusta siitä ns. yhteisestä laatuajasta vanhempien kanssa lapsuudesta. Kotihoidossa olimme kouluikään asti molemmat. Nyt kun lapsellamme on kahdet isovanhemmat ja perhepvhoitopaikkakin, ihmetyttää meitä tuo, että vielä iltaisinkin tarvitsee niin paljon huomiota meiltä vanhemmilta ! Isovanhemmilla on noin 2 kertaa viikossa ja toisilla jopa 5 pv kerrallaan. Tyttömme on siis tottunut siihen, että aina on joku hänellä joku aikuinen kaverina, koska ei ole naapurissa muita pieniä lapsia tai sukulaisilla. Itse olen jo sairaseläkkeellä ms-taudin takia, niin en jaksa koko ajan iltaisin leikkiä tai seurustella jopa 4 tuntia illassa ! Tämän tähden toivomme, että lapsemme oppisi leikkimään ja nukkumaan yksinäänkin joskus !

 

Meillä poika myös ainoa lapsi ja samalla lailla on kyllä leikkikaveria vailla joka ilta meistä vanhemmista. Olen ratkaissut homman niin, että iltaruoka on viimeistään viideltä ennen lastenohjelmia (päässemme töistä klo 16 mieheni kanssa). Poika syö, katsoo lastenohjelmia n. tunnin, itse kerkeen raivata pöydän & tiskit koneeseen, katsella päivän lehdet tms. Sit jos keli sallii mennäänkin vielä ulos. Talvella potkurilenkille, luistelemaan tai vaan lumitöihin pihalle. Poika purkaa energiaa pihalla ja samalla tulee juteltuakin lapsen kanssa. Sisälle kun tullaan laitan hänet auttamaan astioitten laittamisessa kaappeihin, pyykin viikkauksessa, yleensä häviää siinä vaiheessa omiin leikkeihin ja yksin
Ja kyllähän meillä pelataan pleikkariakin ja katsotaan dvd.ltä elokuvia, mut niitä täytyykin sit rajoittaa. Joskus ne kyllä pelastaa, jos on ite oikeesti väsyny ja haluu tuijottaa kattoa rauhassa...

 

Joo, ei meilläkään kotitöiden teko hirveästi kiinnosta, vähän aikaa jaksaa niihin keskittyä. Isin kanssa pelaa tietokoneella pelejä ja katsoo myös dvd-elokuvia joskus tai kuuntelee musaa, mutta ei tosiaan viihdy yksinään kuin jotain 10 minuuttia ! Kunpa jaksettaiskin ulkoilla vielä iltaisinkin, talvella se on aika rasittavaa meistä vanhemmistakin.. No, jospa se tästä ajan kanssa muuttuu parempaan suuntaan !! Kiitos vastauksistanne ! :wave: